Läheisen menettäminen on raskas ja hämmentävä kokemus. Surun keskellä on hoidettava myös monia käytännön asioita, mikä voi tuntua uuvuttavalta. Tämä muistilista on luotu helpottamaan taakkaasi. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea kerralla eikä tietyssä järjestyksessä. Ota askel kerrallaan, omaan tahtiisi.
Lyhyesti sanottuna: ensimmäisinä päivinä hankitaan kuolintodistus, otetaan yhteys hautaustoimistoon ja ilmoitetaan asiasta läheisille. Hautajaiset järjestetään yleensä kuukauden kuluessa kuolemasta. Kolmen kuukauden kuluessa on tehtävä perunkirjoitus ja toimitettava perukirja verottajalle. Tämän jälkeen vuorossa ovat perinnönjako ja kuolinpesän päättäminen. Seuraavaksi käymme läpi jokaisen vaiheen.
Solace Caren tutkimuksen mukaan ruotsalainen perhe käyttää läheisen kuoleman jälkeen keskimäärin yli 400 tuntia käytännön asioiden hoitoon ja on yhteydessä yli 40 eri tahoon. Jokainen täältä ruksaamasi kohta keventää tätä taakkaa saman tien.
Mitä pitää tehdä ensimmäisinä päivinä?
Ensimmäiset päivät ovat kaikkein tunteikkaimpia, mutta samalla jotkin asiat vaativat nopeaa hoitamista. Sinun ei tarvitse selvitä tästä yksin.
Hanki kuolintodistus ja virkatodistus. Kun lääkäri on vahvistanut kuoleman, tieto välittyy väestötietojärjestelmään. Voit tilata virkatodistuksen (sukuselvityksen) Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnalta. Pankit tarvitsevat tämän voidakseen antaa sinun hoitaa vainajan asioita.
Ota yhteys hautaustoimistoon. Hautaustoimisto auttaa sinua käytännön järjestelyissä ja voi ohjata sinua monissa paperitöissä. Voit itse päättää, kuinka paljon apua haluat ottaa vastaan.
Ilmoita läheisille. Vainajan perheelle, läheisille ystäville ja mahdolliselle työnantajalle on hyvä ilmoittaa asiasta. Vaikka viranomaiset saavat tiedon automaattisesti, pankkeihin, vakuutusyhtiöihin ja yksityisiin palveluntarjoajiin on yleensä oltava itse yhteydessä.
Miten hautajaiset suunnitellaan?
Ruotsissa hautajaiset on yleensä järjestettävä kuukauden kuluessa kuolemasta. Se saattaa tuntua lyhyeltä ajalta, mutta kaikkea ei tarvitse päättää heti.
Mieti, oliko vainaja ilmaissut toiveitaan esimerkiksi tuhkauksen, arkkuhautauksen tai tietynlaisen seremonian suhteen. Testamenti tai kirjalliset toiveet voivat antaa opastusta. Hautaustoimisto auttaa sinua aikatauluissa, tiloissa, kuljetuksessa ja kuolinilmoituksen tekemisessä.
Lue lisää oppaastamme: Kuljetus kuolemantapauksessa.
Keihin sinun tulee ottaa yhteyttä ja ilmoittaa asiasta?
Yksi eniten aikaa vievistä vaiheista on ilmoittaa asiasta kaikille, joiden on saatava tietää. Tässä ovat yleisimmät tahot:
Pankki – tilien jäädyttämistä, kuolinpesän laskujen maksamista ja varojen kartoittamista varten.
Vakuutusyhtiöt – henkivakuutukset, kotivakuutus ja mahdolliset ryhmähenkivakuutukset.
Kela ja Eläketurvakeskus – perhe-eläkkeen ja muiden korvausten hakemista varten.
Työnantaja – jos vainaja oli mukana työelämässä.
Tilaukset ja sopimukset – puhelinliittymä, suoratoistopalvelut, sähkö, lehdet ja jäsenyydet.
Tähän kuluu usein enemmän aikaa kuin uskoisikaan. Oppaamme Sopimusten irtisanoaminen kuolemantapauksessa auttaa sinua hoitamaan irtisanomiset sujuvasti.
Mikä on perunkirjoitus ja milloin se pitää tehdä?
Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan ja lesken varat sekä velat. Se on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta. Perunkirjoitus on perusta kaikelle seuraavalle, kuten tilien lopettamiselle ja perinnönjaolle.
Jos kuolinpesän varat eivät riitä edes hautajaiskuluihin ja muihin välittömiin menoihin, perunkirjoitus on silti tehtävä, mutta se on usein yksinkertaisempi eikä perintöveroa tällöin määrätä.
Lue lisää: Perunkirjoitus askel askeleelta ja Kuolinpesä: opas osakkaille.
Miten perintö jaetaan?
Kun perunkirjoitus on tehty, kuolinpesä voidaan jakaa eli perintö jaetaan perillisten kesken. Perinnönjakoon vaikuttavat lakisääteinen perimysjärjestys ja mahdollinen testamentti.
Jos kuolinpesässä on useita osakkaita, laaditaan perinnönjakosopimus, jonka kaikki allekirjoittavat. Tässä apuna ovat oppaamme Kuka perii? Perintöoikeus Suomessa ja Perinnönjako: miten perintö jaetaan.
Mitä muuta on hoidettava seuraavan vuoden aikana?
Hautajaisten ja perinnönjaon jälkeenkin on vielä joitain hoidettavia asioita. Kuolinpesän puolesta on tehtävä veroilmoitus niin kauan kuin pesä on olemassa. Vasta kun kaikki varat on jaettu ja velat maksettu, kuolinpesä lakkaa olemasta.
On myös hyvin tavallista, että suru tuntuu raskaimmalta vasta silloin, kun käytännön asiat helpottavat. Surutyöhön ei ole oikeaa tai väärää tapaa, ja on täysin normaalia, että tunteet tulevat aaltoina.
Tulevaisuuden ajatteleminen
Monet tämän prosessin läpikäyneet päättävät järjestää omat asiansa kuntoon helpottaakseen läheistensä taakkaa tulevaisuudessa. Edunvalvontavaltuutus ja testamentti ovat kaksi tehokkainta tapaa säästää läheiset monilta huolilta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä kuolemantapauksen jälkeen
Kuinka nopeasti hautajaiset on pidettävä?
Hautaus tai tuhkaus on yleensä järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä, käytännössä useimmiten yhden tai kahden kuukauden kuluessa kuolemasta.
Kuka maksaa laskut ennen perinnönjakoa?
Kuolinpesän juoksevat laskut, kuten vuokra ja sähkö, voidaan yleensä maksaa vainajan tililtä. Toimita virkatodistus ja laskut pankkiin asian hoitamiseksi.
Onko perunkirjoitus aina pakollinen?
Kyllä, perunkirjoitus on lakisääteinen velvollisuus ja se on tehtävä aina, kun Suomessa asuva henkilö kuolee.
Mitä tapahtuu, jos emme pääse sopuun perinnönjaosta?
Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajan määräämistä toimittamaan perinnönjako.
Sinun ei tarvitse selvitä tästä yksin
Hoidettavia asioita on paljon, ja on täysin ymmärrettävää, jos se tuntuu ylivoimaiselta. Solace Care auttaa sinua pitämään askeleet järjestyksessä ja muistuttaa sinua siitä, mitä kulloinkin on tehtävä – omaan tahtiisi.
