Kun läheinen on nukkunut pois ja perunkirjoitus on tehty, on vuorossa juridisen prosessin viimeinen vaihe: perinnönjako. Siinä vainajan omaisuus jaetaan virallisesti perillisten kesken.
Perinnönjako voi sujua helposti ja sopuisasti u2013 tai se voi aiheuttaa erimielisyyksiä ja pitkiä prosesseja. Tämä opas auttaa ymmärtämään, miten perinnönjako etenee, mitä sääntöjä sovelletaan ja mitä on hyvä ottaa huomioon, jotta jako tapahtuu oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti.
Solace Caren tutkimus osoittaa, että ruotsalainen perhe käyttää keskimäärin yli 400 tuntia ja on yhteydessä yli 40 viranomaiseen ja tahoon läheisen kuoleman jälkeen u2013 perinnönjako on yksi eniten aikaa vievistä vaiheista.
Mitä perinnönjako tarkoittaa?
Perinnönjako on kirjallinen sopimus siitä, miten vainajan jäämistö jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Se on prosessin viimeinen vaihe sen jälkeen, kun perunkirjoitus on tehty ja toimitettu verottajalle.
Perinnönjakokirjassa määritellään tarkasti, kuka saa mitäkin u2013 mitä omaisuutta, kiinteistöjä, rahaa tai esineitä kullekin perilliselle jaetaan. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on oltava jaosta yksimielisiä ja allekirjoitettava jakokirja.
Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, virallista perinnönjakoa ei tarvita, vaan hän perii kaiken suoraan, kun perunkirjoitus on rekisteröity.
Milloin perinnönjako tehdään?
Arvskiftelle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. Se voidaan tehdä heti, kun perukirja on rekisteröity Verovirastossa, mutta mitään pakollista määräaikaa sen tekemiselle ei ole asetettu.
Käytännössä perinnönjakoon menee usein muutama kuukausi perunkirjoituksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että toisinaan omaisuutta (kuten asunto) on myytävä, velat on maksettava ja kuolinpesän osakkaiden on päästävä yhteisymmärrykseen jaosta.
Eteneminen vaihe vaiheelta
Kuolemantapaus tapahtuu
Perunkirjoitus toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa
Perukirja rekisteröidään Verovirastossa
Mahdollinen omaisuuden ositus tehdään, jos vainaja oli naimisissa tai avoliitossa
Perinnönjako toteutetaan u2013 omaisuus jaetaan
Kuolinpesä lakkaa, kun kaikki on jaettu
Omaisuuden ositus ennen perinnönjakoa u2013 jos vainaja oli naimisissa
Jos vainaja oli naimisissa, on tehtävä omaisuuden ositus ennen kuin perintö voidaan jakaa. Osituksessa puolisoiden yhteinen avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan eloonjääneen puolison ja kuolinpesän kesken.
Miten ositus vaikuttaa perintöön?
Ositus määrittää sen, kuinka suuri osa yhteisestä varallisuudesta todellisuudessa kuuluu vainajan jäämistöön. Vasta osituksen jälkeen tiedetään tarkalleen, mitä perinnönjaossa on jaettavana.
Yksinkertaistettu esimerkki: jos puolisoiden yhteinen avio-oikeuden alainen varallisuus oli 2 000 000 kruunua, eloonjäänyt puoliso saa osituksessa puolet (1 000 000 kruunua). Toinen puoli muodostaa vainajan jäämistön, joka jaetaan perinnönjaossa.
Yksityisomaisuus
Omaisuus, joka on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle u2013 esimerkiksi avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla u2013 ei kuulu ositukseen. Se jää sille puolisolle, joka sen voi omistaa.
Ketkä osallistuvat perinnönjakoon?
Kaikilla kuolinpesän osakkailla on oikeus osallistua perinnönjakoon. Kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, joilla on lakisääteinen oikeus perintöön:
Rintaperilliset (lapset ja lapsenlapset), eloonjäänyt puoliso, lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaiset perilliset sekä yleistestamentinsaajat (henkilöt, joilla on testamentin perusteella oikeus tiettyyn osuuteen jäämistöstä).
Erityistestamentinsaajat (legaatinsaajat) u2013 eli henkilöt, jotka saavat testamentilla tietyn esineen tai tietyn rahasumman u2013 eivät ole kuolinpesän osakkaita. Heidän perintönsä (legaatti) luovutetaan heille ennen varsinaista perinnönjakoa.
Jos kuolinpesän osakas on alaikäinen
Jos joku perillisistä on alle 18-vuotias, häntä edustaa perinnönjaossa edunvalvoja tai huoltaja. Edunvalvontaviranomaisen hyväksyntä jakokirjalle voi olla tarpeen.
Miten perinnönjako käytännössä tapahtuu?
Vaihe 1: Varojen ja velkojen selvittäminen
Aloittakaa perukirjasta. Varmistakaa, että se antaa oikean kuvan kuolinpesän nykyisestä tilanteesta. Joskus omaisuutta on voitu myydä tai sen arvo on voinut muuttua perunkirjoituksen jälkeen.
Vaihe 2: Velkojen ja legaattien hoitaminen
Ennen kuin perintöä voidaan jakaa, kuolinpesän velat on maksettava. Myös mahdolliset legaatit (tietyille henkilöille testamentatut erityiset esineet tai rahasummat) on jaettava.
Vaihe 3: Tee ositus tarvittaessa
Jos vainaja oli naimisissa tai avoliitossa, omaisuuden ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa. Osituksen jälkeen jäljelle jäävä osuus on se jäämistö, joka jaetaan.
Vaihe 4: Sopikaa jaosta
Kuolinpesän osakkaat keskustelevat ja sopivat yhdessä, miten omaisuus jaetaan. Tässä vaiheessa sovitaan esimerkiksi siitä, kuka saa asunnon, miten pankkitilit jaetaan ja mitä tehdään kulkuneuvoille sekä arvotavaroille.
Jos vainaja on tehnyt testamentin, sitä on noudatettava siltä osin kuin se ei loukkaa lakiosaoikeutta.
Vaihe 5: Laatikaa perinnönjakokirja
Perinnönjako dokumentoidaan kirjallisesti asiakirjaan, jonka kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat. Asiakirjan tulee sisältää:
Luettelo vainajan jäämistöstä, selkeä kuvaus siitä, miten kukin omaisuuserä jaetaan, kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset sekä allekirjoituspäivämäärä.
Asiakirjan muodolle ei ole tiukkoja lakiperusteisia vaatimuksia, mutta sen on hyvä olla selkeä ja yksityiskohtainen tulevien erimielisyyksien välttämiseksi.
Vaihe 6: Jaon toteuttaminen
Kun jakokirja on allekirjoitettu, omaisuus voidaan siirtää uusoikeudellisesti. Pankkitilit voidaan sulkea ja varat siirtää, kiinteistöjen omistusoikeudet päivittää Lantmäterietille ja arvopaperit siirtää perillisten salkkuihin.
Mitä perinnönjako maksaa?
Kustannukset riippuvat siitä, teettekö perinnönjaon itse vai pyydättekö siihen apua.
Perinnönjaon tekeminen itse
Jos kuolinpesän osakkaat ovat yksimielisiä ja tilanne on selkeä, voitte tehdä perinnönjaon ilman juridista apua. Tällöin kuluja syntyy vain mahdollisista omaisuuden siirtoon liittyvistä maksuista (kuten lainhuutomaksu kiinteistön kohdalla).
Juristin puoleen kääntyminen
Jos tilanne on monimutkainen u2013 esimerkiksi jos mukana on rintaperillisiä edellistä liitosta, suuria varallisuuksia, yritysomaisuutta tai osakkaat ovat erimielisiä u2013 juristin apu voi olla tarpeen. Kustannukset vaihtelevat, mutta yleensä ne asettuvat 5 000u201320 000 kruunun välille työn laajuudesta riippuen.
Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja
Jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen, kuka tahansa heistä voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja pyrkii ensisijaisesti sovitteluun, ja jos se ei onnistu, hän toimittaa jaon viran puolesta. Pesänjakajan kulut maksetaan kuolinpesän varoista, ja ne voivat nousta huomattavan korkeiksi.
Mitä tapahtuu, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun?
Erimielisyydet perinnönjaon yhteydessä ovat valitettavan yleisiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi jonkin tietyn esineen saajaan, kiinteistön arvon määrittelyyn tai testamentin pätevyyteen.
Neuvottelu ja kompromissit
Useimmissa tapauksissa erimielisyydet ratkeavat keskustelemalla ja joustamalla. Ulkopuolinen juristi tai sovittelija voi auttaa osapuolia löytämään kaikille sopivan ratkaisun.
Pesänjakaja
Jos neuvottelut eivät etene, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan. Pesänjakajalla on valtuudet suorittaa perinnönjako, vaikka kaikki osapuolet eivät olisi siitä yksimielisiä. Päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen.
Testamentin moittiminen
Jos kyse on testamentin pätevyydestä, perillinen voi nostaa testamentin moitekanteen käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon testamentista.
Perinnönjako ja kiinteistöt
Kiinteistöt ovat usein kaikkein haastavimpia omaisuuseriä perinnönjaossa.
Lainhuuto
Jos kiinteistö jaetaan perilliselle, hänen on haettava sille lainhuutoa Lantmäterietiltä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan perinnönjakokirja. Perinnönjaon yhteydessä varainsiirtovero on tavallista kauppaa edullisempi.
Kiinteistön myynti
Jos kukaan osakkaista ei halua tai voi ottaa kiinteistöä itselleen, se voidaan myydä. Myynti tapahtuu tällöin kuolinpesän nimissä, ja saatu myyntihinta jaetaan perinnönjaossa.
Kiinteistön yhteisomistus
Kuolinpesän osakkaat voivat myös päättää pitää kiinteistön yhteisomistuksessa. Tämä voi kuitenkin tuoda mukanaan myöhempiä haasteita, jos omistajilla on erilaisia näkemyksiä ylläpidosta, käytöstä tai tulevasta myynnistä.
Perinnönjako ja verotus
Ruotsissa ei ole ollut perintöveroa vuoden 2005 jälkeen, mutta tietyt verotuskysymykset on hyvä tiedostaa.
Luovutusvoitto myynnin yhteydessä
Jos kuolinpesä myy kiinteistön tai arvopapereita, myynnistä voi seurata pääomatuloveroa. Vero lasketaan ikään kuin vainaja itse olisi tehnyt myynnin u2013 eli perusteena käytetään vainajan alkuperäistä hankintamenoa.
Laskennallinen verovelka
Jos perillinen saa omaisuutta, johon liittyy laskennallista verovelkaa (kuten arvonsa nollasta nostanut kiinteistö), tämä on hyvä ottaa jaossa huomioon. Omaisuuden saaja tulee maksamaan veron tulevaisuudessa myynnin yhteydessä, mikä tarkoittaa, että omaisuuden todellinen nettovarallisuusarvo on tällä hetkellä markkina-arvoa alhaisempi.
Usein kysyttyjä kysymyksiä perinnönjaosta
Kuinka kauan perinnönjako kestää?
Aika vaihtelee suuresti. Yksinkertainen perinnönjako, jossa on vain muutama osakas ja vähän selkeää omaisuutta, voi valmistua muutamassa viikossa perunkirjoituksesta. Monimutkaisemmat tilanteet u2013 joissa on mukana kiinteistöjä, yritystoimintaa tai erimielisyyksiä u2013 voivat viedä kuukausia tai pahimmillaan vuosia.
Onko juristi pakollinen?
Ei, juristin käyttö ei ole pakollista. Sitä suositellaan kuitenkin silloin, kun mukana on särkullbarn (rintaperillisiä edellisestä liitosta), kun tulkittavana on testamentti, kun pesään kuuluu kiinteistöjä tai yritysosuuksia, tai jos osakkaat eivät löydä yhteistä säveltä.
Voiko perinnönjaon perua?
Jo allekirjoitettua ja hyväksyttyä perinnönjakokirjaa on erittäin vaikea muuttaa. Se on mahdollista vain, jos jaolle on jokin pätevä mitätöintiperuste u2013 kuten se, että osakas ei ole ollut tietoinen kaikista varoista, tai jos kyseessä on pakottaminen tai petos.
Mitä tapahtuu, jos perinnönjakoa ei tehdä?
Jos perinnönjakoa ei tehdä, kuolinpesä pysyy voimassa. Osakkaat hallinnoivat omaisuutta tällöin yhdessä, ja kaikki päätökset vaativat yksimielisyyttä. Tämä voi aiheuttaa käytännön vaikeuksia erityisesti kiinteistöjen tai pankkitilien kohdalla. Perinnönjakoa ei ole lailla pakotettu tehtäväksi tietyssä ajassa, mutta se on erittäin suositeltavaa tehdä.
Voiko perinnönjaon tehdä osittaisena?
Kyllä, perintö voidaan jakaa myös osissa. Esimerkiksi pankkitilit voidaan jakaa heti, kun taas kiinteistön myyntiä odotetaan rauhassa. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on kuitenkin oltava yksimielisiä jokaisesta osajakoon liittyvästä askeleesta.
Yhteenveto u2013 tukea perinnönjakoon
Perinnönjako on viimeinen vaihe pitkässä ja usein henkisesti kuormittavassa prosessissa. Valmistautumalla hyvin ja ymmärtämällä vaiheet voit auttaa varmistamaan, että jako sujuu mahdollisimman rauhallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Tärkeimmät neuvot: varmista, että perunkirjoitus on tehty huolellisesti ja rekisteröity, tee mahdollinen ositus ennen perinnönjakoa, kirjaa kaikki sopimukset ylös ja pyydä rohkeasti apua ammattilaiselta, jos tilanne tuntuu monimutkaiselta tai herättää ristiriitoja.
Ennakointi u2013 kuten huolella laadittu testamentti ja hyvä järjestys papereissa u2013 voi helpottaa läheisten taakkaa huomattavasti. Tutustu mielellään myös perintöoikeutta ja testamenttia koskeviin oppaisiimme saadaksesi laajemman kokonaiskuvan.
Solace Care on tukenasi kaikissa matkan vaiheissa. Jos sinulla on kysyttävää perinnönjaosta tai kaipaat apua käytännön asioiden hoitamisessa, olemme täällä sinua varten.
Lue lisää aiheesta
