Kuolinpesä ja perintö

Avoliitto ja perintö — mitä laki oikeastaan sanoo?

Avoliitossa kumppanit eivät peri toisiaan automaattisesti. Eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus vain yhteisen avokodin ja yhteisen koti-irtaimiston jakamiseen — ei muuhun omaisuuteen. Näin avoliittolaki toimii kuolemantapauksessa.

Avoliitossa asuvat kumppanit eivät peri toisiaan automaattisesti Ruotsin lain mukaan. Jos avokumppani kuolee, eloonjäänyt kumppani ei saa senttiäkään vainajan muusta omaisuudesta — ellei testamenttia ole tehty. Ainoa laissa säädetty suoja on oikeus vaatia avovarallisuuden (yhteistä käyttöä varten hankitun asunnon ja koti-irtaimiston) ositusta sekä vähintään kahden hintaperusmäärän suuruinen takuu jäljelle jääneestä avovarallisuudesta. Kaikki muu — säästöt, auto, kesämökki, osakkeet ja muu varallisuus — menee suoraan vainajan lapsille tai muille perillisille.

Tässä artikkelissa kerrotaan tarkasti, mitä avoliittolaki antaa eloonjääneelle kumppanille, mitä se ei anna ja miten voitte suojata toisianne testamentilla ja vakuutuksella.

Mitä avoliittolaki sanoo kuolemantapauksessa?

Avoliittolaki (2003:376) määrittelee avovarallisuudeksi yhteistä käyttöä varten hankitun asunnon ja koti-irtaimiston. Laki koskee vain tätä omaisuutta — ei säästötilejä, autoja, kesämökkejä (jotka eivät ole pääasiallisia asuntoja), osakkeita, yrityksiä tai muuta sellaista, mikä oli vain toisen omaisuutta.

Kun avokumppani kuolee, avoliitto päättyy avoliittolain 2 §:n mukaisesti. Eloonjääneellä avokumppanilla on oikeus vaatia avovarallisuuden ositusta — mutta se on tehtävä ennen perunkirjoituksen toimittamista. Jos vaatimusta ei tehdä, avokumppani ei osallistu lainkaan omaisuuden jakoon.

Mitä eloonjäänyt avokumppani todellisuudessa saa?

Kun ositusta vaaditaan, avovarallisuus jaetaan sen jälkeen, kun siitä on vähennetty vainajan osuus veloista. Eloonjäänyt saa oman puolikkaansa avovarallisuudesta.

Lisäksi avoliittolain 18 §:ssä on niin sanottu pieni perusmääräsääntö: eloonjääneellä avokumppanilla on oikeus saada avovarallisuuden jaossa vähintään kaksi hintaperusmäärää. Vuonna 2026 tämä vastaa 118 400 kruunua (vuoden 2026 hintaperusmäärä on 59 200 kruunua hallituksen päätöksen mukaan). Tämä takuu otetaan avovarallisuudesta — jos avovarallisuutta ei ole tarpeeksi, takuu kattaa vain sen verran kuin varallisuutta riittää.

Kaikki muu avovarallisuuden ulkopuolella oleva omaisuus — erillinen omaisuus, säästöt henkilökohtaisella tilillä, osakkeet, yritykset, perityt kiinteistöt — menee yleisten perimissääntöjen mukaan suoraan vainajan lapsille tai, jos lapsia ei ole, vanhemmille ja sisaruksille.

Miten tilanne eroaa avioliitosta?

Aviopuolisot perivät toisensa perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaisesti. Eloonjäänyt puoliso saa kaiken omaisuuden (lukuun ottamatta rintaperillisten lakiosaa) vapaalla hallintaoikeudella. Vasta kun molemmat puolisot ovat menehtyneet, perintö jaetaan yhteisille lapsille jälkiperintönä.

Avoliitossa ei ole vastaavaa automaattista perintöoikeutta — riippumatta siitä, kuinka kauan kumppanit ovat asuneet yhdessä. Ainoa tapa, jolla eloonjäänyt avokumppani voi saada enemmän kuin puolet avovarallisuudesta, on testamentti.

Miten eloonjäänyttä avokumppania voi suojata?

Käytännössä käytetään kolmea keinoa:

Testamentti. Ainoa tapa varmistaa, että eloonjäänyt avokumppani perii. Testamentti voidaan tehdä keskinäisenä — molemmat kumppanit kirjoittavat erikseen määräävänsä omaisuutensa toisilleen. Se ei voi ohittaa mahdollisten aiempien suhteiden lasten lakiosaa (puolet heidän perintöosastaan), mutta sillä voidaan siirtää loppuosa avokumppanille.

Henkivakuutus edunsaajamääräyksellä. Henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesän ulkopuolelta suoraan edunsaajalle. Avoliittolaki tai lakiosat eivät vaikuta tähän.

Omistussuhteiden muuttaminen. Riitojen välttämiseksi perunkirjoituksessa toinen kumppani voidaan merkitä asunnon osaomistajaksi tai voidaan laatia avoliittosopimus, jossa selvennetään, mikä on avovarallisuutta.

Mihin avokumppaneilla, joilla on yhteisiä lapsia, on oikeus?

Yhteiset lapset vaikuttavat perintöön, mutta eivät avoliittolain sääntöihin omaisuuden osituksesta. Lapset perivät edelleen suoraan menehtyneen avokumppanin kuollessa (avovarallisuuden osituksen jälkeen). Eloonjääneellä avokumppanilla voi kuitenkin olla oikeus perheeläkkeeseen eläkeviranomaisen (Pensionsmyndigheten) kautta, jos heillä oli yhteinen lapsi — silloinkin ilman testamenttia.

Yleisiä väärinkäsityksiä avoliitosta ja perinnöstä

"Olemme asuneet yhdessä 20 vuotta, perin kaiken." Väärin. Ajalla ei ole merkitystä. Ilman testamenttia avokumppani ei peri mitään muuta kuin puolet avovarallisuudesta.

"Talo on molempien nimissä, se siirtyy minulle automaattisesti." Perintö koskee vain vainajan puolikasta talosta. Eloonjääneen oma puolikas säilyy ennallaan, mutta vainajan puolikas voi mennä lapsille tai muille perillisille ilman testamenttia.

"Meillä on avoliittosopimus, se ratkaisee kaiken." Avoliittosopimuksessa sovitaan siitä, mikä on avovarallisuutta ja miten ositus tehdään eron tai kuoleman yhteydessä — mutta se ei korvaa testamenttia. Jotta voisitte periä toisenne, tarvitsette myös testamentin.

Mitä käytännössä pitää tehdä, jos avokumppani on juuri kuollut?

Tärkeintä on vaatia avovarallisuuden ositusta ennen perunkirjoituksen toimittamista. Vaatimus tehdään kirjallisesti perunkirjoituksen toimittajalle. Tilaa kuolintodistus sukuhaselvityksineen Verovirastosta (Skatteverket), jotta voit asioida pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa.

Tarkista, onko testamenttia olemassa — kotona, pankissa tai lakimiehellä. Jos testamentti on tehty sinun hyväksesi eloonjääneenä kumppanina, mahdollisille aiemmista suhteista oleville lapsille on annettava siitä tieto. Ota yhteys perheoikeuteen erikoistuneeseen lakimieheen varhaisessa vaiheessa, jos tilanne on monimutkainen.

Yhteenveto — viisi nopeaa faktaa avoliitosta ja perinnöstä

  • Avokumppanit eivät peri toisiaan automaattisesti.

  • Avoliittolaki antaa oikeuden avovarallisuuden (asunto + koti-irtaimisto) ositukseen, ei muuhun.

  • Pieni perusmääräsääntö takaa vähintään kaksi hintaperusmäärää avovarallisuudesta — 118 400 kruunua vuonna 2026.

  • Ositusta koskeva vaatimus on tehtävä ennen perunkirjoituksen toimittamista.

  • Testamentti ja henkivakuutus ovat ainoat varmat tavat suojata eloonjäänyttä avokumppania.

Haluatko apua käytännön asioissa?

Solace Care opastaa sinua askel askeleelta siinä, mitä on tehtävä, ja kokoaa asiakirjat, määräajat ja tiedot yhteen paikkaan.

Luo Solace Care -tili

Lue lisää

Tilaa kuva

Pysy ajan tasalla – saat ensimmäisenä tiedon uusista julkaisuista ja päivityksistä.

Haluatko apua käytännön asioihin?

Solace Care näyttää vaihe vaiheelta, mitä kuoleman jälkeen pitää tehdä, ja kokoaa asiakirjat, määräajat ja tehtävät yhteen paikkaan.