Kuolinpesä ja perintö

Särkullbarn – miten perintö jaetaan Ruotsissa

Aviolapsilla on oikeus lakiosaan heti vanhemman kuollessa. Tässä ovat säännöt, lakiosa ja tietoa siitä, miten testamentti vaikuttaa perintöön.

Särkullbarn (eli aiemmasta suhteesta syntynyt lapsi) on vainajan lapsi, mutta ei eloonjääneen puolison lapsi. Kun vanhempi kuolee, tällä aiemmasta suhteesta syntyneellä lapsella on oikeus saada perintöosansa heti — hänen ei tarvitse odottaa eloonjääneen puolison poismenoa, toisin kuin yhteisten lasten täytyy. Tämä on ainoa rintaperillisten ryhmä, jolla on välitön oikeus perintöön Ruotsin perintökaaren (ärvdabalken 1958:637) mukaan, ja se on samalla yleisin perintöön liittyvä haaste, jonka ruotsalaiset perheet kohtaavat.

Tässä oppaassa selitetään, mitä laki sanoo, miten lakiosa lasketaan, mitä testamentilla voidaan ja mitä sillä ei voida tehdä eloonjääneen puolison suojelemiseksi, sekä mitä aiemmasta suhteesta syntynyt lapsi voi käytännössä tehdä, jos hän haluaa tukea eloonjäänyttä puolisoa taloudellisesti.

Mikä on särkullbarn juridisesti?

Särkullbarn on lapsi, joka on vainajan oma, mutta ei yhteinen eloonjääneen puolison kanssa. Aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta pidetään siis tällaisena perillisenä, kun vanhempi menee uusiin naimisiin. Termiä käytetään vain perinnön yhteydessä — arjessa lapsi on luonnollisesti edelleen tavallinen vanhempansa lapsi.

Juridinen ero on siinä, että tämä lapsi perii heti. Puolisoiden yhteisten lasten on odotettava molempien vanhempien poismenoa ennen kuin he saavat perintönsä. Eloonjäänyt puoliso pitää tällöin omaisuuden hallussaan niin sanotulla vapaalla hallintaoikeudella, ja yhteiset lapset saavat perintönsä jälkiperintönä eloonjääneen puolison kuoltua.

Tämä järjestys perustuu perintökaaren 3 luvun 1 §:ään, ja siitä kerrotaan tarkemmin Ruotsin tuomioistuinten oppaassa yleisistä perintösäännöistä.

Kuinka suuri on aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen perintö?

Kyseinen lapsi perii perintöosansa heti. Perintöosa on se osa perinnöstä, jonka laki antaa kullekin lapselle silloin, kun testamenttia ei ole.

Jos vainajalla oli esimerkiksi kolme lasta — yksi aiemmasta suhteesta ja kaksi yhteistä lasta eloonjääneen puolison kanssa — perintöosa on yksi kolmasosa lasta kohden. Aiemmasta suhteesta syntynyt lapsi saa kolmasosansa heti. Kaksi yhteistä lasta joutuvat odottamaan myös eloonjääneen puolison poismenoa, jolloin he saavat kumpikin oman kolmasosansa jälkiperintönä.

Jos testamenttia ei ole eikä muita perillisiä ole, aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen perintöosuus on aina yhtä suuri kuin jokaisen yhteisen lapsen osuus. Laki kohtelee heitä täysin tasapuolisesti prosentuaalisesti — ero on vain siinä, milloin he saavat perintönsä.

Mikä on lakiosa ja miksi se on tärkeä aiemmasta suhteesta syntyneelle lapselle?

Lakiosa on puolet perintöosasta. Sitä ei voida ottaa rintaperilliseltä pois edes testamentilla. Tämä tarkoittaa, että vanhempi, joka haluaa suojella eloonjäänyttä puolisoaan testamentilla, ei silti voi jättää aiemmasta suhteesta syntynyttä lastaan täysin perinnöttömäksi — hän voi vain rajoittaa perinnön lakiosaan.

Edellä mainitussa kolmen lapsen esimerkissä perintöosa on yksi kolmasosa. Lakiosa on silloin yksi kuudesosa (puolet kolmasosasta) lasta kohden. Testamentilla, jolla jätetään mahdollisimman paljon eloonjääneelle puolisolle, aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen osuus voidaan käytännössä laskea kolmasosasta kuudesosaan — mutta ei sen alemmas.

Lapsen on itse vaadittava lakiosaansa pyytämällä testamentin sovittelua kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon testamentista. Jos vaatimusta ei tehdä määräajassa, lapsi menettää oikeutensa lakiosaan perintökaaren 7 luvun mukaisesti.

Milloin lapsi saa perintönsä — ja missä järjestyksessä?

Perintö maksetaan perinnönjaon yhteydessä perukirjan tekemisen jälkeen. Perukirja on Veroviraston (Skatteverket) sääntöjen mukaan laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta ja rekisteröitävä Verovirastossa neljän kuukauden kuluessa. Vasta tämän jälkeen perinnönjako voi tapahtua ja omaisuus voidaan jakaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka lapsella on oikeus saada perintönsä heti, hän joutuu usein odottamaan 4–8 kuukautta ennen kuin rahat ovat tilillä. Suurempien kuolinpesien selvittelyssä voi kestää kauemmin, varsinkin jos arvioitavana on kiinteistöjä tai yrityksiä.

Eloonjääneellä puolisolla on oikeus asua yhteisessä kodissa tänä aikana, ja monissa tapauksissa hän voi lunastaa asunnon itselleen perinnönjaon yhteydessä.

Voiko lapsi luopua perinnöstään suojellakseen eloonjäänyttä puolisoa?

Kyllä. Lapsi voi päättää luopua koko perinnöstään tai osasta sitä eloonjääneen puolison hyväksi. Tällöin perinnön saaminen siirtyy, ja lapsi saa vastaavan osuuden jälkiperintönä, kun myös eloonjäänyt puoliso kuolee.

Tämä on käytännössä melko yleinen valinta. Syynä voi olla esimerkiksi se, että eloonjääneen puolison on saatava pitää yhteinen koti, tai että perhe haluaa tukea toisiaan taloudellisesti surun keskellä. Luopuminen on vapaaehtoista, ja se voidaan rajata koskemaan esimerkiksi vain asuntoa.

Perinnöstä luopuminen tehdään kirjallisesti perunkirjoituksen tai perinnönjaon yhteydessä. Kyseessä on virallinen perinnöstä luopumisilmoitus, ja se on hyvä valmistella yhdessä lakimiehen kanssa, sillä sen seuraukset ovat sitovia.

Miten eloonjäänyttä puolisoa voidaan parhaiten suojella, kun perheessä on aiemmasta suhteesta syntyneitä lapsia?

Käytännössä käytetään usein kolmea eri keinoa, usein myös yhdessä:

Testamentti, jolla jätetään eloonjääneelle puolisolle mahdollisimman paljon lakiosan puitteissa. Tämä on yleisin suojakeino. Se edellyttää, että testamentti on laadittu perintökaaren 10 luvun muotovaatimusten mukaisesti (kirjallinen, kaksi todistajaa, asianmukaisesti allekirjoitettu).

Henkivakuutus edunsaajamääräyksellä eloonjääneen puolison hyväksi. Vakuutuskorvaus jää kuolinpesän ulkopuolelle, eikä aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen lakiosa siten vaikuta siihen.

Perheen talouden tarkastelu pitkällä aikavälillä. Monilla lapsilla on jo oma vakiintunut elämänsä, kun vanhempi kuolee. Avoin keskustelu siitä, miksi testamentti on tehty tietyllä tavalla — ja mitä vanhempi toivoisi kuolemansa jälkeen tapahtuvan — vähentää usein ristiriitoja tehokkaammin kuin mitkään juridiset järjestelyt.

Yleisiä väärinkäsityksiä

"Eloonjäänyt puoliso perii kaiken, jos on olemassa testamentti." Väärin — lakiosaa ei voida testamentata pois. Enintään 50 % aiemmasta suhteesta syntyneen lapsen perintöosasta voidaan siirtää eloonjääneelle puolisolle testamentilla.

"Lapsen on aina vaadittava lakiosaansa." Väärin — se on vapaaehtoista. Jos sovittelua ei vaadita kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiantamisesta, testamentti jää voimaan sellaisenaan.

"Avoliitossa asuvien lapset rinnastetaan näihin tilanteisiin." Teknisesti väärin. Ruotsin termiä särkullbarn käytetään vain avioliitossa olevien kohdalla. Avoavopuolisoiden lapset perivät oman vanhempansa aina heti, koska avopuolisot eivät peri toisiaan lainkaan Ruotsin avoliittolain (sambolagen 2003:376) mukaan. Avoliittolaki antaa vain oikeuden vaatia avovarallisuuden ositusta.

"Lapsen perintö vähentää eläkettä tai perhe-eläkettä." Väärin. Eläkeviraston (Pensionsmyndigheten) maksama perhe-eläke määräytyy eloonjääneen omien tulojen mukaan, eikä perinnön suuruus vaikuta siihen.

Mitä tehdä käytännössä, jos vanhempasi on juuri kuollut?

Ensimmäiseksi tarvitset Skatteverketiltä kuolintodistuksen ja sukuselvityksen (dödsfallsintyg med släktutredning). Se osoittaa virallisesti, että olet kuolinpesän osakas, ja sitä tarvitaan asiointiin pankkien, vakuutusyhtiöiden ja Skatteverketin kanssa.

Sinulla on oikeus saada kutsu perunkirjoitukseen. Kutsu on lain mukaan lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa etukäteen. Sinun ei tarvitse olla paikalla, mutta sinulla on oikeus osallistua, lukea asiakirja ennen sen jättämistä ja esittää huomautuksia, jos jokin ei pidä paikkaansa.

Jos olemassa on sinun kannaltasi epäsuotuisa testamentti, se annetaan sinulle tiedoksi. Silloin alkaa kuuden kuukauden määräaika lakiosan sovittelun vaatimiselle. Tämä määräaika on ehdoton, ja oikeus menetetään, jos se ohitetaan — ota yhteyttä perheoikeuteen erikoistuneeseen lakimieheen hyvissä ajoin, jos olet epävarma.

Yhteenveto — viisi lyhyttä faktaa

  • Aiemmasta suhteesta syntynyt lapsi perii osuutensa heti vanhemman kuollessa, ei vasta eloonjääneen puolison poismenon jälkeen.

  • Lakiosa on puolet perintöosasta, eikä sitä voi testamentata pois.

  • Lapsen on itse vaadittava testamentin sovittelua kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta.

  • Lapsi voi vapaaehtoisesti luopua perinnöstään eloonjääneen puolison hyväksi.

  • Perukirjan on oltava valmis ennen kuin perintö voidaan maksaa — tähän on hyvä varata 4–8 kuukautta.

Haluatko apua käytännön asioissa?

Solace Care auttaa sinua askel askeleelta eteenpäin ja kokoaa tarvittavat asiakirjat, määräajat ja tiedot yhteen paikkaan.

Luo Solace Care -tili

Lue lisää

Tilaa kuva

Pysy ajan tasalla – saat ensimmäisenä tiedon uusista julkaisuista ja päivityksistä.

Haluatko apua käytännön asioihin?

Solace Care näyttää vaihe vaiheelta, mitä kuoleman jälkeen pitää tehdä, ja kokoaa asiakirjat, määräajat ja tehtävät yhteen paikkaan.