Perukirja: malli, rakenne ja työlista

Koskee Suomea: oppaan säännöt, viranomaiset ja summat ovat suomalaisia.

Kopioitava rakenne perukirjan työversioon

Seuraava runko auttaa järjestämään aineiston asiakirjaksi. Se ei ole valmis allekirjoitettava perukirja: täydennä tilanteesi edellyttämät tiedot ja liitteet Verohallinnon ohjeen mukaan. Älä lähetä keskeneräistä työversiota valmiina perukirjana.

• 1. Tilaisuus ja henkilöt: [aika ja paikka], [vainaja], [ilmoittaja], [uskotut miehet], [osakkaat ja kutsutut].

• 2. Omaisuus ja velat: [erä], [arvo kuolinpäivänä], [arvon lähde], [liite]. Erota vainajan ja lesken tiedot.

• 3. Muut selvitykset: [testamentti], [avioehto], [aiemmat jaot], [vakuutuskorvaukset], [täydennettävät tiedot].

• 4. Vakuutukset, allekirjoitukset ja liiteluettelo: tarkista vaatimukset ennen viimeistelyä.

Haluatko tukea perunkirjoituksen käytännön vaiheiden jäsentämiseen? Luo tili Solace Careen. Esimerkit ja opas ovat käytettävissä ilman tiliä.

Miten kokoat perukirjan tiedot ennen tilaisuutta?

Voit käyttää seuraavaa työlistaa aineiston keräämiseen. Se ei korvaa perukirjaa eikä ratkaise, ketkä ovat pesän osakkaita. Merkitse jokaisen kohdan viereen vastuuhenkilö ja puuttuva tieto.

• Osakkaat ja perhesuhteet: mistä selvitys tilataan ja kuka tarkistaa kokonaisuuden?

• Varat: mikä asiakirja osoittaa omistuksen ja arvon kuolinpäivänä?

• Velat: mitä saldoja ja laskuja on pyydetty, ja mitä vielä puuttuu?

• Testamentti, avioehto ja aiemmat lahjat: missä asiakirjat ovat ja kuka arvioi niiden merkityksen?

• Tilaisuus ja lähetys: kirjaa kaksi eri määräpäivää sekä se, kuka toimittaa perukirjan.

Onko työlista valmis perukirjamalli?

Ei. Työlista auttaa valmistelussa, mutta lopullinen perukirja laaditaan pesän tilanteen perusteella. Tarkista sisältö Verohallinnon ohjeesta. Säilytä henkilötunnukset ja taloudelliset liitteet suojatusti; avoimeen tehtävälistaan riittää tieto siitä, mitä vielä tarvitaan.

Perukirja on virallinen asiakirja, johon kootaan vainajan koko taloudellinen tilanne kuolinpäivänä. Perukirjalle ei ole pakollista lomaketta, mutta sen sisältö on lakisääteinen. Tämä opas käy läpi kohta kohdalta, mitä perukirjaan kuuluu, jotta voit käyttää rakennetta oman perukirjasi pohjana.

Mitä perukirja sisältää?

Perintökaari (40/1965) määrää perukirjan sisällön. Pakolliset osat ovat:

1. Kansilehti — perukirjan otsikko sekä perunkirjoituksen päivämäärä ja paikka

2. Vainajan tiedot — nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja -paikka, viimeinen kotipaikka

3. Pesän osakkaat — jokaisen perillisen, lesken ja yleistestamentinsaajan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot

4. Mahdollinen testamentti ja avioehto — viittaukset alkuperäisasiakirjoihin

5. Vainajan varat — kaikki omistukset kuolinpäivän arvon mukaan

6. Vainajan velat — kaikki velvoitteet kuolinpäivänä

7. Lesken varat ja velat — jos vainajalla oli puoliso

8. Mahdolliset ennakkoperinnöt — elinaikana annetut lahjat, jotka katsotaan ennakkoperinnöksi

9. Allekirjoitukset — pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä

Vainajan tiedot

Otsikko "Perukirja" + vainajan nimi. Perustiedot:

• Täydellinen nimi (mukana entiset nimet)

• Henkilötunnus

• Kuolinpäivä ja -paikka

• Viimeinen kotipaikka (kunta)

• Viimeisimmän testamentin sisältö, jos sellainen on

• Mahdollinen avioehtosopimus ja sen sisältö

Pesän osakkaiden lista

Jokaisesta osakkaasta tarvitaan:

• Nimi

• Henkilötunnus

• Osoite ja yhteystiedot

• Sukulaisuussuhde vainajaan

• Asema pesässä (perillinen, leski, testamentinsaaja)

Varojen luettelo

Listaa kaikki vainajan omaisuus kuolinpäivän arvon mukaan (ei nykyarvon). Tyypilliset erät:

• Pankkitalletukset — saldotodistukset pankilta kuolinpäivältä

• Osakkeet ja rahasto-osuudet — pörssikurssi tai rahaston arvo kuolinpäivänä

• Asunto-osakkeet — markkina-arvo (yleensä kiinteistönvälittäjän arvio tai vertailukaupat)

• Kiinteistöt — markkina-arvo (kiinteistönvälittäjän tai auktorisoidun arvioijan arvio)

• Auto, vene ja muut ajoneuvot — markkina-arvo

• Henkilökohtainen omaisuus — korut, taulut ja antiikki, arvokkaat kokoelmat sekä taide- ja antiikkiesineet eivät kuulu tavanomaiseen koti-irtaimistoon, vaan ne arvostetaan esinekohtaisesti käypään arvoon riippumatta niiden arvosta. Tavanomainen koti-irtaimisto puolestaan on verovapaata siltä osin kuin sen yhteisarvo on enintään 7 500 euroa (raja nousi 4 000 eurosta 1.1.2026)

• Eläkevakuutukset ja säästösopimukset

• Kuolinpesälle maksetut henkivakuutuskorvaukset — vain jos edunsaajana on kuolinpesä, korvaus kuuluu pesän varoihin. Suoraan nimetyille edunsaajille maksetut korvaukset eivät ole vainajan varoja: ne ilmoitetaan perukirjassa erillisenä kohtana (esimerkiksi otsikolla ”Kuoleman perusteella maksetut vakuutuskorvaukset”) perintöverotusta varten (Verohallinto). Lähiomaisen saama korvaus on perintöveron alaista koko määrästään (aiempi 35 000 euron edunsaajakohtainen verovapaus poistui 1.1.2018).

Velkojen luettelo

Kaikki vainajan velat kuolinpäivänä:

• Asuntolainat ja muut pankkilainat

• Kulutusluotot ja luottokortit

• Maksamattomat laskut (sähkö, vesi, vuokra)

• Verovelat

• Vuokrat ja muut maksusitoumukset

• Hautauskulut

• Perunkirjoituksen kulut

Mitkä liitteet perukirjaan tarvitaan?

Perunkirjoituksen valmisteluun tarvitset yleensä alla olevat asiakirjat. Verohallinnolle lähetetään perukirjan mukana kuitenkin yleensä vain jäljennökset testamentista, avioehdosta ja mahdollisesta jakokirjasta sekä tarvittaessa selvitys ilmoittajan valtuutuksesta — esimerkiksi pankin saldotodistuksia tai sukuselvitystä ei tarvitse lähettää, ellei Verohallinto erikseen pyydä (Verohallinto).

• Vainajan sukuselvitys (virkatodistukset 15 ikävuodesta kuolemaan)

• Pesän osakkaiden elossaolotodistukset

• Pankin saldotodistukset

• Testamentti ja avioehto — säilytä alkuperäiset turvallisesti ja lähetä Verohallinnolle vain jäljennökset

• Mahdolliset arviolausunnot (kiinteistöt, arvokas omaisuus)

Mistä saat perukirjan mallin?

Perukirjalle ei ole pakollista virallista lomaketta, eikä Verohallinto julkaise omaa mallia tai lomaketta. Valmiita pohjia saa kuitenkin muualta, esimerkiksi verkosta ja kirjakaupoista. Tämä opas on havainnollistava esimerkki rakenteesta, ei valmis täytettävä lomake. Verohallinto julkaisee kuitenkin suosituksen siitä, miten varat, velat ja muut tiedot kannattaa perukirjassa ryhmitellä: Verohallinnon toivoma erien ryhmittely perukirjassa (PDF).

Rakenne auttaa hahmottamaan perukirjaa. Tarkista kuitenkin pesän omat tiedot, erityistilanteet ja ajantasaiset sisältövaatimukset ennen asiakirjan viimeistelyä.

Kuvitteellinen esimerkki. Vainaja: Aino Esimerkki, s. 12.3.1944, k. 4.2.2026, kotikunta Tampere. Pesän osakkaat: leski Matti Esimerkki sekä lapset Liisa ja Juho Esimerkki. Varat kuolinpäivänä: asunto-osake 185 000 €, pankkitili 12 400 €, osakkeet 8 300 €, auto 6 000 €, koti-irtaimisto 3 000 €. Velat: asuntolaina 42 000 €, luottokortti 900 €, hautauskulut 4 200 €. Nimet, summat ja päivämäärät ovat keksittyjä, eivätkä ne ole vero- tai lakineuvontaa.

Pidä kolme asiaa erillään. Perukirja on luettelo pesän varoista ja veloista kuolinpäivänä. Perinnönjako on eri asia ja tehdään omalla perinnönjakokirjalla. Perintöveron määrää Verohallinto perukirjan perusteella, eikä veroa lasketa perukirjassa.

Jos pesä on yksinkertainen (esimerkiksi vain leski ja muutama pankkitili), voit laatia perukirjan itse tämän rakenteen pohjalta. Monimutkaisissa tilanteissa — kiinteistöt, yritysomistukset tai ulkomailla asuvat osakkaat — ammattilaisen apu maksaa itsensä takaisin.

Muista myös digitaalinen omaisuus: tilit, tilaukset ja pilvipalvelut kuuluvat pesään. Niistä kerromme artikkelissa digitaalinen jäämistö.

Mitkä ovat yleisimmät virheet perukirjassa?

1. Omaisuuden aliarvostaminen. Verohallinto saa tiedot pankeilta ja muilta tahoilta. Aliarvostus voi johtaa veronkorotukseen.

2. Osakkaan unohtaminen. Vainajalla saattaa olla perillisiä, joista muut eivät tiedä — sukuselvitys tuo heidät esiin.

3. Ennakkoperinnön ilmoittamatta jättäminen. Vainajan elinaikanaan lapsilleen antamat lahjat katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi.

4. Hautauskulujen unohtaminen velkojen listalta. Ne ovat pesän velkaa ja pienentävät perintöveron määrää.

5. Lesken oman omaisuuden sekoittaminen vainajan omaisuuteen. Avio-oikeudella on suuri vaikutus verotukseen.

Mihin etenet, kun perukirja on koottu?

Pidä kolme tehtävää erillään: perukirjan toimittaminen, kuolinpesän asioiden hoitaminen ja myöhempi perinnönjako. Kirjaa lähetyspäivä ja kuittaus sekä avoimet lisätietopyynnöt. Perukirjan lähettäminen ei yksin tarkoita, että varat voi jakaa.

• Puuttuuko omaisuustietoja? Jatka kuolinpesän selvittämisestä.

• Oletteko valmistelemassa jakoa? Tarkista perinnönjaon etenemisjärjestys.

• Tarvitsetteko jakokirjan sisältölistan? Siirry perinnönjakokirjan valmistelurunkoon.

Usein kysytyt kysymykset

Onko perukirjalle määrämuoto?

Sisältövaatimukset tulevat laista, mutta ulkoasu on vapaa. Verohallinnon suositus erien ryhmittelystä on hyvä lähtökohta.

Pitääkö perukirja laatia suomeksi?

Perukirjan voi laatia suomeksi tai ruotsiksi. Jos liitteitä on muulla kielellä, kysy Verohallinnosta, tarvitaanko niistä käännös (Verohallinto).

Voinko muokata perukirjaa jälkikäteen?

Jos uutta omaisuutta tai velkaa löytyy, täydennysperunkirjoitus on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun uusi tieto on tullut ilmi, ja täydennysperukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta (Verohallinto).

Pitääkö jokaisen osakkaan allekirjoittaa perukirja?

Pesän ilmoittaja allekirjoittaa, ja uskotut miehet vahvistavat. Osakkaiden allekirjoitukset eivät ole pakollisia, mutta yleensä niitä pyydetään tiedon vahvistamiseksi.

Lähteet

• Perintökaari (40/1965), 20 luku — finlex.fi

• Verohallinto — Perukirjan toimittaminen — vero.fi

• Verohallinnon toivoma erien ryhmittely perukirjassa — vero.fi (PDF)

• Suomi.fi — Perunkirjoitus-opas — suomi.fi