Perinnönjakokirja on kirjallinen sopimus, jolla kuolinpesän osakkaat jakavat vainajan varat keskenään. Laki ei itsessään määrittele sopimusta pakolliseksi, mutta käytännössä se on lähes aina välttämätön — pankit, Maanmittauslaitos ja rahastoyhtiöt vaativat sitä siirtääkseen varat kuolinpesältä perillisten nimiin. Jakokirja laaditaan perunkirjoituksen jälkeen, kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat sen, eikä sitä tarvitse rekisteröidä viranomaisilla. Alta löydät sekä sisällysluettelon että esimerkin siitä, miten yksinkertainen jakokirja voidaan muotoilla — selkeimmässä tilanteessa (yksi asunto, muutama perillinen, ei erimielisyyksiä) asiakirjan voi laatia ja kirjoittaa itse yhdelle sivulle.
Tässä oppaassa käydään läpi, milloin perinnönjakokirjaa tarvitaan, mitä sen tulee sisältää ja miten se eroaa perukirjasta. Oletko vasta alkutaipaleella läheisen kuoleman jälkeen? Hautajaiset järjestetään usein kauan ennen perinnönjakoa — tutustu tarvittaessa oppaaseemme, joka auttaa hautajaisten suunnittelussa.
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjakokirja on virallinen päätös siitä, miten kuolinpesän varat jaetaan. Perukirja kertoo, mitä kuolinpesään kuuluu, kun taas perinnönjakokirja määrittelee, kuka saa mitäkin.
Kuolinpesän osakkaat voivat laatia sen itse tai antaa sen lakimiehen tehtäväksi. Laissa ei ole asetettu tiukkoja muotovaatimuksia — jopa käsin kirjoitettu muistiinpano, jonka kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet, on pätevä. Käytännössä pankit ja muut tahot vaativat kuitenkin selkeästi ja huolellisesti laaditun asiakirjan.
Miten perinnönjako eroaa perunkirjoituksesta?
Perunkirjoitus on lakisääteinen selvitys kuolinpesän varoista ja veloista. Se on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ja toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Se toimii pohjana tulevalle jaolle.
Perinnönjako on seuraava askel — kuolinpesän osakkaat sopivat omaisuuden jakamisesta ja kirjaavat sen perinnönjakokirjaan. Tämä voidaan tehdä heti perunkirjoituksen jälkeen tai kuukausia myöhemmin. Perinnönjaolle ei ole laissa kiinteää määräaikaa — sen tekemistä ei kuitenkaan kannata lykätä liikaa, sillä kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena, kunnes se on kokonaan jaettu ja lakkautettu.
Milloin perinnönjakokirjaa tarvitaan?
Käytännössä aina silloin, kun kuolinpesästä siirretään omaisuutta:
Pankkitilit — pankki vaatii jakokirjan sulkeakseen kuolinpesän tilin ja siirtääkseen varat perillisten tileille.
Kiinteistöt — Maanmittauslaitos vaatii jakokirjan uuden lainhuudon rekisteröintiä varten.
Asunto-osake — taloyhtiö tarvitsee jakokirjan uuden omistajan merkitsemiseksi osakeluetteloon.
Arvopaperit ja rahastot — rahastoyhtiöt tarvitsevat jakokirjan omistuksen siirtoa varten.
Autot ja muut ajoneuvot — Traficom vaatii jakokirjan omistajanvaihdoksen tekemistä varten.
Jos kuolinpesässä on vain vähän sellaista omaisuutta, jota kukaan ei halua pitää, se voidaan toisinaan jakaa ilman erillistä kirjallista sopimusta — tämä on kuitenkin harvinaista.
Mitä perinnönjakokirjan tulee sisältää?
Vähimmäisvaatimukset ovat:
Vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden nimet ja henkilötunnukset
Luettelo jaettavasta omaisuudesta ja veloista (tässä voidaan viitata perukirjaan)
Omaisuuden jako osakkaiden kesken — kuka saa mitäkin ja minkä arvoisena
Mahdolliset tasingot tai hyvitykset osakkaiden välillä (jos joku saa suhteessa enemmän esim. kiinteää omaisuutta ja korvaa sen muille rahana)
Päiväys ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset
On hyvä käytäntö kutsua kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittamaan asiakirja, vaikka laki ei sitä tiukasti vaatisikaan. Esimerkiksi kiinteistöjen kohdalla todistajien allekirjoitukset ovat käytännössä välttämättömiä, sillä Maanmittauslaitos saattaa pyytää niitä.
Miltä yksinkertainen perinnönjakokirja näyttää? (Esimerkki)
Tässä on esimerkki siitä, miten yksinkertainen jakokirja voidaan muotoilla, kun osakkaat ovat yksimielisiä:
”Perinnönjako [Nimi], [henkilötunnus], kuollut [päivämäärä], jälkeen. Kuolinpesän osakkaat: [nimi, henkilötunnus] ja [nimi, henkilötunnus]. Verohallinnolle toimitetun perukirjan mukaan pesän säästö on [summa] euroa. Osakkaat ovat sopineet omaisuuden jakamisesta seuraavasti: [Nimi] saa pankkivaroja [summa] euroa. [Nimi] saa kiinteistön [kiinteistötunnus], jonka arvoksi on sovittu [summa] euroa, ja maksaa tasinkona [summa] euroa [Nimi]-nimiselle osakkaalle. Tämän perinnönjaon myötä kuolinpesä on jaettu ja lakannut, ja kaikki osakkaat ilmoittavat olevansa tyytyväisiä jakoon. Paikka ja päiväys. Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset.”
Muokkaa listaa pesän sisällön mukaan. Pankki tai Maanmittauslaitos voi pyytää lisätietoja — tarkista aina heidän vaatimuksensa ennen allekirjoittamista. Monilla pankeilla on myös omia maksuttomia pohjiaan: voit hakea hakukoneella esimerkiksi hakusanalla ”perinnönjakokirja pohja” ja oman pankkisi nimellä löytääksesi ladattavan asiakirjamallin.
Kuka allekirjoittaa perinnönjakokirjan?
Kaikki kuolinpesän osakkaat — jokainen rintaperillinen, eloonjäänyt puoliso (tarvittaessa) sekä mahdolliset testamentinsaajat. Se, ketkä ovat osakkaita, käy ilmi virkatodistuksista eli sukuselvityksestä sekä perukirjasta.
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnassa, perinnönjakoon tarvitaan holhousviranomaisen (Digi- ja väestötietoviraston) lupa ennen jaon toteuttamista.
Mitä tapahtuu, jos osakkaat eivät pääse sopuun?
Jos perilliset eivät pääse yhteisymmärrykseen jaon toimittamisesta, jokaisella osakkaalla on oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja — joka on usein asianajaja — toimittaa virallisen jaon lakipykälien mukaisesti. Tästä aiheutuvat kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista.
Pesänjakajan hakeminen on viimeinen keino. Ensin kannattaa kokeilla sovittelua tai pyytää neuvoa perheoikeuteen perehtyneeltä lakimieheltä. Tuomioistuinlaitoksen opas yleisistä perintösäännöistä auttaa ymmärtämään, miten laki jakaisi omaisuuden, jos yhteistä ratkaisua ei muuten löydetä.
Voiko perinnönjaon tehdä kokonaan itse?
Kyllä voi, jos kuolinpesä on selkeä ja osakkaat ovat asioista yksimielisiä. Voit käyttää yllä olevaa listaa ja esimerkkitekstiä apuna jaon suunnittelussa.
Jos kuolinpesä on monimutkainen — siihen kuuluu esimerkiksi kiinteistöjä, yritystoimintaa, uusperheen suhteita tai omaisuutta ulkomailla — asiantuntevan lakimiehen apu on yleensä luottamuksen ja vaivan arvoinen. Virheellisesti tehty jakokirja voi johtaa myöhemmin veroseuraamuksiin tai jälkikäteen syntyviin riitoihin.
Tiivistelmä
Perinnönjakokirja jakaa kuolinpesän varat — perukirja puolestaan kartoittaa ne.
Laissa ei ole tarkkoja muotovaatimuksia, mutta pankit ja Maanmittauslaitos vaativat selkeän ja yksiselitteisen asiakirjan.
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja.
Jaolle ei ole asetettu määräaikaa — mutta sen tekemistä ei kannata lykätä vuosia, sillä verotus säilyy erillisenä, kunnes pesä on jaettu.
Jos yhteistä säveltä ei löydy, osakas voi hakea käräjäoikeudelta ulkopuolista pesänjakajaa.
Haluatko tukea seuraaviin vaiheisiin? Luo Solace Care -tili — olemme apunasi käytännön asioiden hoidossa askel askeleelta. Voit myös lukea muita oppaitamme.
Lue lisää
