Perinnönjakokirja on kirjallinen sopimus, jolla kuolinpesän osakkaat jakavat pesän varat keskenään. Se ei ole laissa pakollinen, mutta käytännössä lähes aina välttämätön — pankit, maanmittauslaitos ja rahastoyhtiöt vaativat sitä siirtääkseen varat kuolinpesän nimistä perillisille. Jakokirja laaditaan perukirjan tultua rekisteröidyksi verovirastossa, ja sen allekirjoittavat kaikki osakkaat. Sitä ei tarvitse rekisteröidä viranomaisella. Yksinkertaisessa tilanteessa (yksi asunto, muutama perillinen, ei erimielisyyksiä) asiakirjan voi hyvin laatia itse yhdelle sivulle.
Tässä oppaassa kerrotaan, milloin perinnönjakokirjaa tarvitaan, mitä sen tulee sisältää ja miten se eroaa perukirjasta.
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjakokirja on virallinen päätös siitä, miten kuolinpesän varat jaetaan. Perukirja osoittaa, mitä kuolinpesässä on; perinnönjakokirja määrittää, kuka saa mitäkin.
Asiakirjan laativat kuolinpesän osakkaat itse tai heidän puolestaan juristi. Laissa ei ole asetettu tarkkoja muotovaatimuksia — jopa kaikkien osakkaiden allekirjoittama käsinkirjoitettu paperi on pätevä. Käytännössä pankit ja muut tahot vaativat kuitenkin selkeästi muotoillun asiakirjan.
Miten perinnönjako eroaa perunkirjoituksesta?
Perunkirjoitus on lakisääteinen selvitys kuolinpesän varoista ja veloista. Se on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ja toimitettava verovirastolle neljän kuukauden kuluessa. Se toimii pohjana tulevalle jaolle.
Perinnönjako on seuraava vaihe — siinä osakkaat sopivat omaisuuden jakamisesta ja kirjaavat sopimuksen perinnönjakokirjaan. Jako voidaan tehdä heti perukirjan rekisteröinnin jälkeen tai myöhemmin. Perinnönjaon tekemiselle ei ole laissa aikarajaa, mutta asioiden hoitamista ei kannata pitkittää, sillä kuolinpesää verotetaan erillisenä yksikkönä sen lakkauttamiseen saakka.
Milloin perinnönjakokirjaa tarvitaan?
Käytännössä aina, kun kuolinpesässä on omaisuutta, joka tulee siirtää eteenpäin:
Pankkitilit — pankki vaatii perinnönjakokirjan kuolinpesän tilin lopettamiseksi ja varojen siirtämiseksi perillisten tileille.
Kiinteistöt — Maanmittauslaitos vaatii perinnönjakokirjan uuden lainhuudon rekisteröintiä varten.
Asunto-osake — taloyhtiö vaatii perinnönjakokirjan uuden omistajan rekisteröimiseksi.
Arvopaperit ja rahastot — rahastoyhtiöt vaativat perinnönjakokirjan omistuksen siirtämistä varten.
Autot ja veneet — kuljetusviranomainen tarvitsee perinnönjakokirjan omistajanvaihdokseen.
Jos kuolinpesässä on vain vähän ja sellaista tavaraa, jota kukaan ei halua pitää, pesä voidaan usein purkaa ilman erillistä jakokirjaa — tämä on kuitenkin harvinaista.
Mitä perinnönjakokirjan tulee sisältää?
Vähimmäisvaatimukset:
Menehtyneen nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä
Kaikkien osakkaiden nimet ja henkilötunnukset
Luettelo jaettavista varoista ja veloista (voi viitata perukirjaan)
Jako osakkaiden kesken — kuka saa mitäkin ja minkä arvoisena
Mahdolliset tasinko- tai tilitysmaksut osakkaiden välillä (jos joku saa enemmän kiinteää omaisuutta kuin perinnönsuutensa edellyttäisi ja korvaa erotuksen rahana)
Päiväys ja kaikkien pesän osakkaiden allekirjoitukset
Myös todistajien käyttäminen on hyvä tapa, vaikka se ei ole lakisääteinen vaatimus. Kiinteistöjen kohdalla todistajat ovat käytännössä välttämättömiä, sillä Maanmittauslaitos voi pyytää niitä.
Kuka allekirjoittaa perinnönjakokirjan?
Kaikki kuolinpesän osakkaat — kaikki rintaperilliset, eloonjäänyt puoliso (jos sellainen on) sekä mahdolliset toissijaiset perilliset. Kuolinpesän osakkaat ilmenevät sukuselvityksestä ja perukirjasta.
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, perinnönjaolle tarvitaan kunnan edunvalvontaviranomaisen hyväksyntä ennen jaon toteuttamista.
Mitä tapahtuu, jos osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen?
Jos perilliset eivät pääse sopuun jaosta, kukin heistä voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja — yleensä asianajaja — suorittaa virallisen jaon perintökaaren mukaisesti. Kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista.
Tämä on viimeinen keino. Ensin kannattaa kokeilla sovittelua tai perheoikeuteen erikoistunutta juristia. Tuomioistuinlaitoksen opas yleisistä perintösäännöistä auttaa hahmottamaan, miten laki jakaisi omaisuuden, jos ette pääse keskenänne sopuratkaisuun.
Voiko perinnönjaon tehdä kokonaan itse?
Kyllä voi, jos kuolinpesä on selkeä ja osakkaat ovat yksimielisiä. Monilla pankeilla on saatavilla valmiita pohjia perinnönjakokirjaa varten. Etsimällä oman pankkisi nimellä ja hakusanalla "perinnönjakokirja malli" löydät usein täytettävän PDF-lomakkeen.
Jos pesä on monimutkainen — siihen kuuluu esimerkiksi kiinteistöjä, yritystoimintaa, uusperhekuvioita mahdollisine ristiriitoineen tai omaisuutta ulkomailla — juristin apu on yleensä vaivan ja kustannusten arvoinen. Virheellisesti laadittu jakokirja voi johtaa veroseuraamuksiin tai jälkikäteen syntyviin riitoihin.
Tiivistelmä
Perinnönjakokirjalla jaetaan kuolinpesän omaisuus — perukirjassa se puolestaan luetteloidaan.
Laki ei aseta tarkkoja muotovaatimuksia, mutta pankit ja Maanmittauslaitos vaativat selkeän asiakirjan.
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on allekirjoitettava asiakirja.
Laissa ei ole määrättyä takarajaa — asioiden hoitamista ei silti kannata pitkittää, sillä kuolinpesää verotetaan erikseen, kunnes se on jaettu ja lakannut.
Erimielisyyksien sattuessa käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajaa.
Lue lisää
