Perinnönjakokirja on kirjallinen sopimus, jolla kuolinpesän osakkaat jakavat pesän varat keskenään. Laki ei velvoita sen tekemiseen, mutta käytännössä se on lähes poikkeuksetta välttämätön — pankit, Patentti- ja rekisterihallitus, Maanmittauslaitos ja rahastoyhtiöt vaativat sitä voidakseen siirtää varat kuolinpesän nimistä perillisille. Jakokirja laaditaan perukirjan tultua rekisteröidyksi verovirastossa, ja sen allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat. Sitä ei tarvitse rekisteröidä viranomaisella. Yksinkertaisimmassa tapauksessa (yksi asunto, muutama perillinen, ei riitoja) jakokirjan voi laatia helposti itse yhdelle sivulle.
Tässä oppaassa käydään läpi, milloin jakokirjaa tarvitaan, mitä sen tulee sisältää ja miten se eroaa perukirjasta.
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjakokirja on virallinen päätös siitä, miten kuolinpesän varat jaetaan. Perukirja osoittaa, mitä kuolinpesään kuuluu, kun taas jakokirja määrittää sen, kuka saa mitäkin.
Sen laativat kuolinpesän osakkaat itse tai heidän edustajanaan toimiva juristi. Laissa ei ole tiukkoja muotovaatimuksia — jopa käsin kirjoitettu ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama paperi on pätevä. Käytännössä pankit ja muut tahot vaativat kuitenkin selkeän ja huolellisesti laaditun asiakirjan.
Miten perinnönjako eroaa perunkirjoituksesta?
Perunkirjoitus on lakisääteinen selvitys kuolinpesän tilasta. Se on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ja toimitettava Verohallinnolle neljän kuukauden kuluessa. Se toimii pohjaselvityksenä.
Perinnönjako on seuraava askel — kuolinpesän osakkaat sopivat keskenään jaon yksityiskohdista ja kirjaavat ne jakokirjaan. Tämä voidaan tehdä heti perukirjan rekisteröinnin jälkeen tai kuukausia myöhemmin. Perinnönjaolle ei ole laissa säädettyä määräaikaa, mutta sitä ei kannata lykätä liian pitkään, sillä kuolinpesää verotetaan erillisenä yksikkönä aina sen lakkauttamiseen saakka.
Milloin perinnönjakokirjaa tarvitaan?
Käytännössä aina silloin, kun kuolinpesään kuuluu varoja, jotka on siirrettävä uusille omistajille:
Pankkitilit — pankki vaatii jakokirjan voidakseen lopettaa kuolinpesän tilin ja siirtää varat perillisten tileille.
Kiinteistöt — Maanmittauslaitos vaatii jakokirjan uuden lainhuudon rekisteröimiseksi.
Asunto-osakkeet — taloyhtiö tarvitsee jakokirjan uuden omistajan merkitsemiseksi osakeluetteloon.
Arvopaperit ja rahastot — rahastoyhtiöt vaativat jakokirjan omistusoikeuden siirtoa varten.
Autot ja veneet — viranomaiset saattavat vaatia jakokirjan omistajanvaihdoksen rekisteröintiin.
Jos kuolinpesässä on vain vähän sellaista omaisuutta, jota kukaan ei halua pitää, pesä voidaan ilman muodollisuuksia jakaa ja lopettaa ilman erillistä jakokirjaa — tämä on kuitenkin harvinaista.
Mitä perinnönjakokirjan tulee sisältää?
Vähimmäisvaatimukset:
Vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden nimet ja henkilötunnukset
Luettelo jaettavista varoista ja veloista (voi viitata perukirjaan)
Jako osakkaittain — kuka saa mitäkin ja minkä arvoisena
Mahdolliset tasinko- tai korvaussuoritukset osakkaiden välillä (jos joku saa suhteessa enemmän esim. kiinteää omaisuutta ja korvaa muille erotuksen rahana)
Päiväys ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset
Vaikka laki ei sitä suoraan vaadi, on hyvä tapa käyttää esteettömiä todistajia. Kiinteistöjen kohdalla todistajien allekirjoitukset ovat käytännössä välttämättömiä viranomaisasiointia varten.
Kuka allekirjoittaa perinnönjakokirjan?
Kaikki kuolinpesän osakkaat — kaikki rintaperilliset, eloonjäänyt puoliso (tarvittaessa) sekä mahdolliset testamentinsaajat. Kuolinpesän osakkaat ilmenevät sukuselvityksestä ja perukirjasta.
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, perinnönjakoon tarvitaan digi- ja väestötietoviraston tai kunnan holhoustoimen lupa ennen jaon toteuttamista.
Mitä tapahtuu, jos osakkaat eivät pääse sopuun?
Jos perilliset eivät pääse yhteisymmärrykseen jaosta, kuka tahansa heistä voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja — yleensä asianajaja — toimittaa virallisen jaon perintökaaren sääntöjen mukaan. Tästä aiheutuvat kustannukset maksetaan kuolinpesän varoista.
Tämä on viimesijainen keino. Kannattaa ensin kokeilla sovittelua tai ulkopuolista perheoikeuteen erikoistunutta juristia. Tuomioistuinlaitoksen opas perintöoikeudesta auttaa ymmärtämään lainmukaisen jaon periaatteita, jos yhteistä ratkaisua on vaikea löytää.
Voiko perinnönjaon tehdä kokonaan itse?
Kyllä voi, jos kuolinpesä on selkeä ja osakkaat ovat yksimielisiä. Monet pankit ja lakipalvelut tarjoavat valmiita pohjia jakokirjan tekemiseen. Hakemalla verkosta "perinnönjakokirja malli" löydät usein pohjan, jota voit käyttää apunasi.
Monimutkaisemmissa tapauksissa — kun kyseessä on yritystoimintaa, kiinteistöjä, uusioperheen tilanteita tai omaisuutta ulkomailla — asiantuntevan juristin apu on usein pienen sijoituksen arvoinen. Virheellisesti tehty jako voi johtaa ikäviin veroseuraamuksiin tai riitoihin jälkikäteen.
Yhteenveto
Perinnönjakokirja jakaa kuolinpesän varat — perukirja puolestaan kartoittaa ne.
Laissa ei ole tiukkoja muotovaatimuksia, mutta viranomaiset ja pankit vaativat selkeän asiakirjan.
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja.
Ei lakisääteistä määräaikaa — mutta älä odota liian pitkään, sillä pesän erillisverotus jatkuu jaon toteutumiseen asti.
Jos sopua ei löydy — käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajaa.
Lue lisää
