Perunkirjoituksessa luetellaan kaikki edesmenneen varat ja velat kuolinhetkellä — eläkeoikeudet mukaan lukien. Tämä on usein perukirjasta helposti unohtuva osa, mutta se vaikuttaa moneen asiaan: perhe-eläkkeen hakemisen aikatauluun, mahdollisiin maksamattomiin eläke-eriin ja siihen, että kaikki kuolinpesälle kuuluva tulee varmasti mukaan.
Tämä opas kertoo käytännönläheisesti, mitkä eläketiedot kuuluvat perukirjaan, mistä tiedot saadaan ja miten perhe-eläkkeen hakeminen kannattaa ajoittaa perunkirjoituksen yhteyteen.
Mitä perunkirjoituksella tarkoitetaan?
Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, joka täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Siinä luetellaan edesmenneen varat ja velat kuolinhetkellä sekä perilliset. Perukirja toimitetaan Verohallintoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta, ja se toimii pohjana perintöverotukselle sekä myöhemmälle perinnönjaolle.
Perukirjaan kuuluvat kaikki kuolinhetkellä olleet varat — pankkitilit, asunnot, osakkeet, irtaimisto — sekä velat. Eläkkeisiin liittyvät kohdat ovat usein se osa, jonka kanssa omaiset hämmentyvät: mitä tähän oikein merkitään?
Miten eläke näkyy perukirjassa?
Yleinen sääntö on tämä: perukirjaan merkitään vain se, mikä oli maksussa kuolinhetkellä. Tulevaisuudessa maksettavaa perhe-eläkettä ei merkitä vainajan varallisuuteen, koska se on uusi etuus leskelle ja lapsille — ei kuolinpesän omaisuutta.
Seuraavat kohdat merkitään perukirjaan:
1. Maksamatta jääneet eläkeerät. Jos kuolinkuukauden eläke tai aiempia eriä oli maksamatta, ne ovat kuolinpesän saatavaa. Tarkista eläkelaitoksen (ja Kelan, jos kyseessä on kansaneläke) tiliotteet.
2. Eläkkeen takaisinperintävelka. Jos vainajan eläke oli maksettu yli oikeutetun määrän ja velkaa oli vielä kuolinhetkellä, se on kuolinpesän velka.
3. Eläkkeestä pidätetty elatusapu. Jos elatusavun ulosmittaus oli kesken, siitä voi jäädä velkaa tai saatavaa.
Vainajan tulevat kertyneet eläkeoikeudet eivät periydy sellaisinaan. Ne muuttuvat perhe-eläkkeeksi, jonka voivat saada leski ja alaikäiset lapset omalla oikeudellaan — mutta tämä on erillinen etuus eikä kuulu perukirjan varallisuussarakkeeseen.
Mistä tiedot saa?
Eläketietojen kerääminen on tärkeä tehtävä perukirjan laatijalle tai perunkirjoittajalle. Keskeiset lähteet ovat:
Eläketurvakeskus (ETK). ETK ylläpitää tietoja edesmenneen työeläkkeen kertymästä ja viimeisestä vakuuttajasta. ETK voi antaa otteen edesmenneen eläkkeen historiasta ja mahdollisista maksamattomista eristä. Perunkirjoitusta varten otetta voi pyytää puhelimitse tai verkkoasioinnissa.
Työeläkelaitos (Ilmarinen, Varma, Elo, Veritas, Keva jne.). Se laitos, jossa edesmennyt oli viimeksi vakuutettuna, antaa tarkempia tietoja. Tiedot sisältävät:
Viimeiset maksuerät.
Mahdollisen maksamatta jääneen eläkkeen.
Eläkekertymän (käytetään perhe-eläkkeen laskentaan, ei perukirjaan).
Kela. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tiedot saa Kelasta. Tiedusteluja voi tehdä puhelimitse, Kelan asiointipisteessä tai OmaKela-palvelussa.
Yksityiset eläkevakuutukset. Jos vainajalla oli vapaaehtoinen eläkevakuutus tai PS-tili, sen tiedot saa vakuutusyhtiöltä. Nämä tiedot merkitään perukirjaan vainajan varallisuutena, koska kyse on omaisuudesta, ei laajemmasta etuusjärjestelmästä.
Omaedustaja-palvelu ja pankki. Vainajan viimeisiltä tiliotteilta näkyy, paljonko eläkettä siirtyi tilille kuukausittain, milloin viimeinen erä maksettiin ja onko vielä odottavia maksuja.
Milloin kannattaa hakea perhe-eläkettä?
Perhe-eläke ei ala automaattisesti kuolemasta. Sen hakeminen on perunkirjoituksesta erillinen toimenpide, joka kannattaa tehdä mahdollisimman pian — takautuvasti maksetaan enintään kuuden kuukauden ajalta hakemuspäivästä.
Hyvä etenemisjärjestys on yleensä tämä:
1. Heti kuoleman jälkeen (1–2 viikon sisällä): Ilmoita kuolemasta vainajan pankkiin. Kerää tärkeimmät asiakirjat (kuolintodistus, virkatodistus).
2. 2–4 viikkoa kuoleman jälkeen: Hae perhe-eläkettä sekä työeläkelaitokselta että Kelalta. Älä odota perunkirjoitusta.
3. 2–3 kuukauden sisällä kuolemasta: Toimita perunkirjoitus. Tässä vaiheessa sinulla on jo selkeä kuva vainajan eläketilanteesta perhe-eläkehakemuksen kautta.
4. Perunkirjoituksen jälkeen: Perinnönjako, mahdolliset jäämistökysymykset ja perhe-eläkkeen jatkoasiat.
Perhe-eläkehakemuksen käsittelyaika voi olla useita kuukausia. Jos hakemus on vireillä perunkirjoituksen aikaan, kannattaa mainita siitä perunkirjoitustilaisuudessa — ei osana varallisuutta, vaan tiedoksi.
Erityistilanteita
Vainaja oli vielä työelämässä
Jos kuolema tapahtui ennen eläkkeen alkamista, vainajalla ei ole maksamatta jäänyttä eläkettä — mutta työeläkekertymä on olemassa. Tämä kertymä ei mene perukirjaan varallisuutena, vaan muuttuu perhe-eläkkeeksi leskelle ja lapsille.
Vainaja oli jo eläkkeellä
Kuolinkuukauden eläke maksetaan yleensä kokonaisuudessaan. Perukirjaan merkitään, jos viimeinen erä oli vielä maksamatta kuolinhetkellä. Kuolinkuukauden eläkkeen osalta käytännöt vaihtelevat — jotkut laitokset eivät peri sitä takaisin, toiset perivät osan. Tarkista tilanne tapauskohtaisesti.
Ulkomailta maksettu eläke
Jos vainajalla oli eläkettä toisesta maasta (esimerkiksi Ruotsista tai työuran perusteella jostain EU-maasta), nämä tiedot kannattaa kerätä erikseen. EU:n sisällä eläkelaitokset vaihtavat tietoja, mutta tiedon kokoaminen perukirjaa varten voi viedä aikaa.
Eläkettä haettiin ennen kuolemaa
Jos vainaja oli juuri hakenut eläkettä, mutta hakemus oli vielä käsittelyssä, tarkista työeläkelaitoksesta käsittelyn tila. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää tai perhe-eläkettä hakea sen rinnalla.
Eläkkeen verotus ja perintövero
Perunkirjoituksessa mainittavat eläkeerät (maksamattomat eläkkeet) ovat kuolinpesän tuloa. Ne verotetaan kuolinpesän tulona, ei perintönä.
Perhe-eläke, joka alkaa kuoleman jälkeen, on lesken tai lapsen omaa eläketuloa — sitä verotetaan eläketulona, eikä siitä makseta perintöveroa.
Tarkistuslista perunkirjoituksen eläkeosioon
Kuolinpesän tiliotteet viimeiseltä kolmelta kuukaudelta — viimeisen eläke-erän siirtyminen tarkistettu.
Eläketurvakeskuksesta tilattu ote vainajan työeläkehistoriasta.
Työeläkelaitokselta kysytty maksamatta jääneistä eristä.
Kelasta tarkistettu kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tilanne.
Yksityisten eläkevakuutusten tiedot kerätty vakuutusyhtiöltä.
Mahdolliset ulkomailta tulevat eläkkeet huomioitu.
Perhe-eläkehakemus tehty (erillisenä asiakirjana) ja tieto liitetty perukirjaan tarvittaessa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Tuleeko vainajan kertynyt työeläke perukirjaan varallisuutena? Ei. Työeläkekertymä muuttuu perhe-eläkkeeksi siihen oikeutetuille läheisille — leskelle ja alaikäisille lapsille — mutta se ei ole kuolinpesän varallisuutta eikä sitä merkitä perukirjan varallisuussarakkeeseen.
Entä jos vainajan eläke maksettiin yli oikeutetun määrän? Jos eläkettä oli maksettu enemmän kuin kuuluu ja laitos perii erotuksen takaisin, erotus on kuolinpesän velka. Se merkitään perukirjan velkapuolelle.
Miten haen ETK:lta otteen vainajan eläkehistoriasta? ETK:n verkkosivuilla on tilausmahdollisuus. Voit myös soittaa ETK:n palvelunumeroon. Tarvitaan todistus oikeudesta hoitaa kuolinpesän asioita (esim. perunkirjoittajan valtakirja).
Saako kuolinpesän edustaja hoitaa perhe-eläkkeen hakemisen leskelle? Ei itsenäisesti. Perhe-eläkkeen hakee se, jolla on siihen oikeus — leski tai alaikäisen lapsen huoltaja. Kuolinpesä ei voi hakea toisen henkilön etuuksia.
Mitä jos eläketiedot löytyvät vasta perunkirjoituksen jälkeen? Perukirjaan tehdään täydennys (lisäperukirja), johon uudet tiedot kirjataan. Verottajalle toimitetaan täydennetty versio.
Ota askel kerrallaan
Perunkirjoitus on vain yksi osa kokonaisuutta — rinnalla ovat perhe-eläkkeen hakeminen, mahdollinen henkivakuutuksen korvaus, edunvalvonta-asiat ja perinnönjako. Suomalaiset perheet käyttävät kuoleman jälkeisten asioiden hoitoon keskimäärin yli 400 tuntia, useiden viranomaisten ja laitosten kanssa.
Solace Care auttaa sinua hoitamaan nämä asiat yhdessä paikassa omaan tahtiin — perunkirjoituksen eläkeosiosta perhe-eläkkeen hakemukseen ja perinnönjakoon asti. Lue myös
