Perintövero on henkilökohtainen vero siitä osuudesta, jonka perit. 1.1.2026 alkaen perintöosuus on verovapaa, jos se ei nouse 30 000 euroon (aiemmin raja oli 20 000 euroa). Jos osuutesi on 30 000 euroa tai enemmän, veroa maksetaan koko arvosta — verotonta osaa ei vähennetä erikseen, koska se on jo huomioitu veroasteikossa. Vero määräytyy sen mukaan, kuinka läheistä sukua olit vainajalle.
Tämä sivu perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja Verohallinnon ohjeisiin. Vuoden 2026 muutokset tulevat laista 1349/2025.
Kuinka paljon perintöveroa maksetaan vuonna 2026?
Vero lasketaan asteikosta, jossa on kiinteä perusmäärä alarajan kohdalla ja prosentti sen ylittävästä osasta. Asteikko riippuu veroluokasta.
Veroluokka I (1.1.2026 tai sen jälkeen kuolleet)
30 000–40 000 €: 100 € + 7 % ylimenevästä
40 000–60 000 €: 800 € + 10 %
60 000–200 000 €: 2 800 € + 13 %
200 000–1 000 000 €: 21 000 € + 16 %
yli 1 000 000 €: 149 000 € + 19 %
Veroluokka II (1.1.2026 tai sen jälkeen kuolleet)
30 000–40 000 €: 100 € + 19 % ylimenevästä
40 000–60 000 €: 2 000 € + 25 %
60 000–200 000 €: 7 000 € + 29 %
200 000–1 000 000 €: 47 600 € + 31 %
yli 1 000 000 €: 295 600 € + 33 %
Verohallinnon omat laskuesimerkit: veroluokkaan I kuuluva lapsi, joka perii äidiltään 45 000 euroa tämän kuoltua 2.1.2026, maksaa 800 € + 10 % × 5 000 € = 1 300 euroa. Veroluokkaan II kuuluva, joka perii sedältään 35 000 euroa, maksaa 100 € + 19 % × 5 000 € = 1 050 euroa.
Yleinen väärinkäsitys on, että veroluokassa II vero olisi täsmälleen kaksinkertainen. Näin ei ole: kyse on erillisestä asteikosta, ja ero vaihtelee portaan mukaan noin 1,7–2,5-kertaisesta.
Milloin perintö on kokonaan verovapaa?
Kun perintöosuutesi ei nouse 30 000 euroon. Raja on perillistä kohti, ei kuolinpesää kohti, ja se lasketaan vasta sen jälkeen kun mahdollinen puoliso- tai alaikäisyysvähennys on tehty.
Raja koskee 1.1.2026 tai sen jälkeen kuolleita. Jos vainaja kuoli 31.12.2025 tai aiemmin, sovelletaan vanhaa 20 000 euron rajaa ja vanhaa asteikkoa — myös silloin, kun perunkirjoitus tai verotus tehdään vasta myöhemmin. Verovelvollisuus alkaa kuolinhetkellä, ja se ratkaisee.
Mihin veroluokkaan kuulun?
Veroluokka I: aviopuoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, lapsi, lapsenlapsi ja muu suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, vanhempi, isovanhempi ja muu suoraan ylenevässä polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison tai entisen aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verotuksessa samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.
Veroluokka II: sisarukset, sisaruksen lapset, sedät, tädit, enot, serkut sekä ystävät ja muut perheen ulkopuoliset.
Avopuolison kohdalla kuulee usein virheellisesti, että hän kuuluisi aina veroluokkaan II. Avopuoliso kuuluu veroluokkaan I, jos hän on ollut aiemmin avioliitossa vainajan kanssa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Muissa tapauksissa avopuoliso kuuluu veroluokkaan II. Ero on iso, koska veroluokkaan I kuuluva avopuoliso saa myös puolisovähennyksen.
Mitä vähennyksiä perintöverosta saa?
Puolisovähennys on 90 000 euroa. Sen saa vainajan puoliso ja se avopuoliso, johon sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä. Vähennys tehdään perintöosuudesta ennen veron laskemista.
Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa. Sen saa vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, joka oli kuolinhetkellä alle 18-vuotias ja jolla oli tuolloin lähinnä oikeus periä vainaja. Tämä tarkoittaa, ettei lapsenlapsi saa vähennystä, jos hänen oma vanhempansa on elossa. Verkossa toistetaan usein, että vähennys menisi sille perilliselle, joka saa suurimman osuuden — se ei ole oikea peruste.
Mitä kuolinpesän varoista saa vähentää?
Perintö- ja lahjaverolain 9 §:n mukaan kuolinpesän omaisuuden arvosta saa vähentää vainajan hautaamisesta, perunkirjoituksesta sekä hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, samoin kuin velat, joihin luetaan myös vainajan elinaikaan kohdistuvat verot ja maksut. Perintöveroa itseään ei saa vähentää.
Toisin kuin usein väitetään, hautauskulut siis ovat vähennyskelpoisia — kohtuullisilta osin. Omaisuus arvostetaan kuolinhetken käypään arvoon. Tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 7 500 euroon asti (raja nousi 4 000 eurosta vuoden 2026 alussa).
Maksaako perintöveron kuolinpesä vai perillinen?
Perillinen. Verohallinto sanoo asian suoraan: perintövero on aina henkilökohtainen, eivätkä kuolinpesän osakkaat ole vastuussa toistensa perintöverosta. Jokainen saa oman perintöverotuspäätöksensä omalla summallaan.
Tämä eroaa kuolinpesän muista veroista. Vainajan omat verot ovat kuolinpesän vastuulla ja osakkaat vastaavat niistä yhdessä.
Milloin perintövero pitää maksaa?
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirjan käsittely kestää keskimäärin 6–12 kuukautta.
Ensimmäinen eräpäivä on noin kolme kuukautta päätöksen päivämäärästä, ja toinen kaksi kuukautta ensimmäisestä. Alle 500 euron vero maksetaan yhdessä erässä, 500 euroa tai suurempi kahdessa. Yleinen sekaannus kannattaa oikaista heti: perintöveroa ei tarvitse maksaa kolmessa kuukaudessa kuolemasta — kolmen kuukauden määräaika koskee perunkirjoitusta, ei veroa.
Myöhässä maksetulle perintöverolle laskettava viivästyskorko on vuonna 2026 4,5 prosenttia, kun se muissa veroissa on 9,5 prosenttia. Korkoperuste kevennettiin 1.1.2026 alkaen viitekorko + 2 prosenttiyksikköä (aiemmin + 3,5). Tämä muutos koskee kaikkea maksamatta olevaa perintöveroa kyseisestä päivästä alkaen, ei vain vuonna 2026 kuolleiden veroa.
Maksetaanko henkivakuutuskorvauksesta perintöveroa?
Kyllä, ja tästä liikkuu paljon vanhentunutta tietoa. Jos kuoleman perusteella maksettava henkivakuutuskorvaus on perintöveron alainen, se on sitä koko määrästään. Vakuutuskorvausten vapaaosia koskeva sääntely kumottiin vuoden 2018 alusta, eikä vakuutuksen ottamis- tai maksuhetkellä ole merkitystä.
Älä siis luota sivuihin, joilla kerrotaan 35 000 euron verovapaasta osuudesta tai siitä, että puolison saamasta korvauksesta puolet olisi verovapaata. Kumpikin poistui yli kahdeksan vuotta sitten.
Kuka maksaa mitä: jos edunsaajana on kuolinpesä tai vakuutuksenottajan lähiomainen, korvaus on kokonaan perintöveron alaista eikä siitä makseta tuloveroa. Jos edunsaajana on joku muu, korvaus on kokonaan pääomatuloa eikä siitä makseta lainkaan perintöveroa. Perhe-eläkkeet, kuten leskeneläke ja lapseneläke, ovat perintöverosta vapaita.
Lainaturvavakuutuksessa on oma kierteensä: asuntolainan kuolinturvasta maksettava korvaus ei ole perintöverotuksessa veronalaista, mutta vastaavasti maksettua lainaa ei saa vähentää velkana. Vakuutusyhtiöt ilmoittavat korvaukset Verohallinnolle tulorekisterin kautta, joten ne tulevat verotuksessa esiin joka tapauksessa.
Miten lesken asumisoikeus vaikuttaa veroon?
Hallintaoikeuden haltija ei maksa siitä perintöveroa, ja omaisuuden omistaja maksaa veroa vain hallintaoikeuden pääomitetulla arvolla vähennetystä käyvästä arvosta. Leskellä on perintökaaren mukaan oikeus pitää yhteinen koti ja sen tavanmukainen asuntoirtaimisto jakamattomana. Tämä oikeus koskee vain aviopuolisoa — ei avopuolisoa missään tilanteessa.
Tärkeä käytännön kohta: vähennys ei tule automaattisesti, vaan hallintaoikeuden pidättäminen on merkittävä perukirjaan tai sen liitteisiin. Jos asiaa ei kirjata, vähennys jää saamatta. Arvo lasketaan kertomalla käypä arvo haltijan iän mukaisella kertoimella ja tuottokertoimella, joka on 3 prosenttia vapaa-ajan asunnolle ja 5 prosenttia muulle omaisuudelle.
Onko perintövero poistumassa?
Ei ole päätetty. Hallitusohjelmaan sisältyy sitoumus selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla, ja valtiovarainministeriön tilaama VATT:n selvitys ei puoltanut muutosta. Hallituksen esitystä ei ole annettu. Vuoden 2026 muutokset koskivat verovapaata rajaa, asteikkoja ja koti-irtaimiston rajaa — eivät veron poistamista.
Mistä tarkistan oman tilanteeni?
Verohallinnon perintöverolaskuri (vero.fi) sisältää voimassa olevat asteikot ja veroluokat, ja perintöveron maksuohjeet löytyvät samasta osiosta. Huomaa, että vero.fi:n suomenkielisen laskurisivun johdantolause on tätä kirjoitettaessa vanhentunut ja mainitsee yhä 20 000 euroa; sivun taulukot ovat kuitenkin oikein.
Jos perintöosuutesi on rajatapaus tai pesään kuuluu yritys- tai maatalousvarallisuutta, kannattaa kysyä neuvoa ennen perunkirjoitusta — osa vähennyksistä on vaadittava juuri siinä vaiheessa.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lisälukemista
