Saattohoito ja palliatiivinen hoito kotona tarkoittaa sitä, että parantumatonta sairautta sairastava henkilö saa lievittävää hoitofilosofiaa omassa kodissaan sairaalan tai hoivakodin sijaan. Tavoitteena on, että viimeinen elämänvaihe on mahdollisimman hyvä ja kivuton paikassa, jossa potilas itse haluaa olla. Avun järjestää kunta: omalääkärillä on hoidollinen vastuu, kotisairaanhoito vastaa päivittäisestä hoivasta, ja monilla kunnilla sekä sairaaloilla on omat palliatiiviset tiiminsä, jotka ohjaavat vaikeiden oireiden ilmetessä. Monet toivovat saavansa kuolla kotona, ja oikean tuen avulla se on useimmille mahdollista. Tässä oppaassa käydään läpi, miten apua haetaan, mitä se maksaa ja mitä oikeuksia sinulla on läheisenä.
Miten saattohoitoa saa kotona?
Aloita keskustelemalla omalääkärin tai sairaalalääkärin kanssa. Kun sairautta ei voida enää parantaa, hoito muutetaan oireita lieventäväksi ja lääkäri ottaa yhteyttä kunnan palveluihin: kotisairaanhoitoon, syöpäkoordinaattoriin tai palliatiiviseen tiimiin. Yhdessä laaditaan suunnitelma siitä, kuka käy kotonanne, mitä lääkkeitä kotona on oltava valmiina ja kenelle soitetaan tilanteen muuttuessa – myös yöllä. Sairaaloiden palliatiiviset tiimit tekevät usein kotikäyntejä tai ohjaavat kotisairaanhoitoa. Palvelusta helsenorge.no löydät yleiskatsauksen oman asuinalueesi tarjonnasta.
Mitä palliatiivinen hoito kotona maksaa?
Hyvin vähän. Kotisairaanhoito on Norjassa maksutonta, ja tarvittava lääketieteellinen hoito katetaan julkisista varoista. Pitkälle edenneessä sairaudessa useimmat lääkkeet korvataan niin sanotulla sinisellä reseptillä, ja omalääkäri voi hakea elämän loppuvaiheen lääkekustannusten kattamista kokonaan. Apuvälineet, kuten sairaalasängyn, patjan ja muut tarvikkeet, lainaa yleensä kunta tai NAV:n apuvälinekeskus maksutta. Talouden ei siis pitäisi olla syy luopua kotihoitoajasta.
Mitä tukea läheiset voivat saada?
Tärkein tukimuoto on NAV:n maksama saattohoitotuki (pleiepenger i livets sluttfase): voit olla poissa töistä hoitaaksesi läheistä kotona ja saada 100 prosenttia sairauspäivärahaperusteestasi, enintään 60 päivää potilasta kohti (2026). Päivät voidaan jakaa useamman läheisen kesken. Työympäristölaki antaa sinulle lisäksi oikeuden jopa 60 päivän vapaaseen läheisen hoitamiseksi kotona elämän loppuvaiheessa. Kysy kunnalta myös tilapäishoidosta, syöpäkoordinaattorista ja läheistuesta – tarjonta vaihtelee, mutta apua on saatavilla enemmän kuin monet tietävätkään.
Mitä tapahtuu kuoleman lähestyessä?
Terveydenhuollon ammattilaiset valmistavat teitä tulevaan: potilas nukkuu enemmän, syö vähemmän ja on vähitellen yhä vaikeammin tavoitettavissa. Kuulo säilyy usein pitkään, joten rauhallinen ääni ja kosketus merkitsevät paljon aivan loppuun saakka. Kun kuolema on odotettavissa, älkää soittako hätänumeroon 113 – soittakaa kotisairaanhoitoon tai lääkärille, jonka kanssa teillä on sopimus. Lääkäri toteaa kuoleman kotona, ja teille jää aikaa jättää jäähyväiset rauhassa. Tämän jälkeen alkavat hautajaisiin ja perintöön liittyvät käytännön asiat – oppaamme perhe-eläkkeestä ja muut NO-oppaamme auttavat teitä eteenpäin.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko saattohoitoa saada kotiin ympäri vuorokauden?
Kotisairaanhoito voi käydä useita kertoja vuorokaudessa, myös yöllä, ja monilla kunnilla on ympärivorokautinen päivystyspuhelin. Tarvittaessa palliatiivinen tiimi voi antaa ohjeita tai tulla paikan päälle.
Onko kotona pakko olla aivan loppuun saakka?
Ei. Jos oireiden lievittäminen kotona käy vaikeaksi, potilas voidaan siirtää hoivakotiin, palliatiiviselle osastolle tai sairaalaan – ja joskus taas takaisin kotiin. Suunnitelmaa mukautetaan matkan varrella.
Kenellä on lääketieteellinen vastuu kotona?
Omalääkärillä, yhteistyössä kotisairaanhoidon ja mahdollisen sairaalan palliatiivisen tiimin kanssa. Teillä tulee aina olla käytössänne puhelinnumero, johon voitte soittaa tilanteen muuttuessa.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lue seuraavaksi
Saattohoitotuki elämän loppuvaiheessa: kuka on oikeutettu?
