Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus (hollanniksi levenstestament) on notaarin vahvistama asiakirja, jolla määrität, kuka hoitaa taloudellisia, lääketieteellisiä ja henkilökohtaisia asioitasi, jos et itse siihen enää kykene – esimerkiksi muistisairauden, aivohalvauksen tai onnettomuuden vuoksi. Toisin kuin tavallinen testamentti, joka astuu voimaan vasta kuoleman jälkeen, tämä asiakirja on voimassa juuri elinaikanasi. Nimeät luottohenkilön (edustajan tai valtuutetun) ja annat hänelle ohjeet: miten pankkiasioitasi hoidetaan, mitä kodillesi saa tehdä ja mitkä ovat lääketieteelliset toiveesi. Näin säilytät päätösvallan itselläsi myös silloin, jos tulet toimintakyvyttömäksi. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä asiakirja sisältää, mitä se maksaa ja mitä tapahtuu, jos asioita ei ole järjestetty etukäteen.
Mitä eroa on hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella sekä tavallisella testamentilla?
Nimet muistuttavat toisiaan, mutta asiakirjoilla on aivan eri tehtävät. Tavallisessa testamentissa määrät, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen: kuka perii, kuka toimii testamentin toimeenpanijana ja miten perintö jaetaan. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus puolestaan ovat voimassa elinaikanasi ja kattavat sen ajanjakson, jolloin et itse pysty tekemään päätöksiä. Monet laativat molemmat asiakirjat notaarilla samalla kertaa, jotta kaikki elämäntilanteet on huomioitu – aina toimintakyvyn menettämisestä perinnönjakoon saakka.
Mitä asioita edunvalvontavaltuutuksella järjestetään?
Ydinasiassa on kyse valtuutuksesta: nimeät yhden tai useamman luottohenkilön, joilla on oikeus toimia puolestasi. Samalla määrittelet, mitä he saavat tehdä – ja mitä eivät. Taloudellisella puolella kyse on esimerkiksi maksujen hoitamisesta, juoksevien asioiden ylläpidosta, asuntosi myynnistä tai vuokraamisesta, lahjoituksista lapsille sekä veroilmoituksen tekemisestä. Pankit ja muut viralliset tahot hyväksyvät taloudellisten asioiden hoitoon vain virallisen edunvalvontavaltuutuksen – itse kirjoitettu vapaamuotoinen paperi ei pankille riitä. Lääketieteellisissä ja henkilökohtaisissa asioissa voit ilmaista toiveesi hoidosta, huolenpidosta ja asumisesta sekä määrittää, kuka saa keskustella lääkärien kanssa. Mukaan kuuluvat myös käytännön asiat: lemmikkien hoito, yritystoiminnan jatkaminen ja digitaalisten tiliesi hallinta.
Mitä tapahtuu, jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty?
Jos menetät toimintakykysi ilman edunvalvontavaltuutusta, laissa on määritelty, miten edetään: käräjäoikeus tai holhousviranomainen nimeää edunvalvojan hoitamaan asioitasi (talous, huolenpito ja hoito). Hän voi olla kumppanisi tai lapsesi, mutta ei välttämättä – ja edunvalvojan on annettava vuosittain tilitys viranomaisille. Monille perheille tämä tuntuu raskaalta, hitaalta ja viralliselta prosessilta, jossa oma päätösvalta on vähäisempää kuin jos luottohenkilö olisi nimetty ajoissa itse. Juuri tämän tilanteen edunvalvontavaltuutus ehkäisee.
Miten edunvalvontavaltuutus laaditaan?
Asiakirja laaditaan yleensä notaarilla tai lakimiehellä. Hän käy läpi toiveesi, varmistaa ymmärryksesi ja toimintakykysi – mikä on virkamiehen lakisääteinen velvollisuus – ja kirjaa kaiken ylös viralliseksi asiakirjaksi. Valtuutus voidaan myös rekisteröidä keskusrekisteriin, jotta muut viranomaiset voivat myöhemmin tarkistaa sen olemassaolon. Mieti etukäteen kahta asiaa: kehen luotat ja haluatko antaa kaiken vastuun yhdelle henkilölle vai jakaa tehtävät useamman kesken. Voit myös nimetä varavaltuutetun tai valvojan. Niin kauan kuin olet täysivaltainen, voit aina muuttaa valtuutusta tai peruuttaa sen.
Mitä edunvalvontavaltuutus maksaa?
Kustannukset vaihtelevat laatijan ja tilanteen mukaan. Kuluttajajärjestöjen mukaan hinnat vaihtelevat tyypillisesti noin 399 eurosta 1 075 euroon. Perinteisessä lakitoimistossa keskihinta on noin 675 euroa, kun taas verkossa tehtävät palvelut (jotka sisältävät virallisen viimeistelyn) alkavat noin 399 eurosta. Pariskunnille, jotka tekevät valtuutukset samalla kertaa, on usein tarjolla yhteishintoja. Rekisteröinnistä voi koitua pieni lisämaksu. Lue lisää oppaastamme: edunvalvontavaltuutuksen kustannukset.
Usein kysytyt kysymykset
Minkä ikäisenä edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?
Ikärajaa ei ole. Toimintakyvyn menetys voi kohdata ketä tahansa, myös nuorena, esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi. Monet hoitavat asian kuntoon eläkeiän kynnyksellä, mutta sen voi tehdä hyvin jo aiemminkin.
Hyväksyykö pankki itse kirjoitetun valtakirjan?
Talousasioissa pankit vaativat yleensä virallisen edunvalvontavaltuutuksen. Vapaamuotoinen, itse kirjoitettu valtakirja ei useimmiten riitä laajojen tai pitkäaikaisten asioiden hoitoon.
Voinko muuttaa edunvalvontavaltuutustani myöhemmin?
Kyllä. Niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen ja ymmärrät asian merkityksen, voit muuttaa sitä tai peruuttaa sen virallisesti.
Onko hoitotahto sama asia kuin edunvalvontavaltuutus?
Ei. Hoitotahto koskee erityisesti lääketieteellisiä hoitotoiveitasi, kuten hoitoelvytystä tai hoitorajoituksia. Edunvalvontavaltuutus on laajempi asiakirja: se kattaa hoitotoiveiden lisäksi myös taloudelliset ja henkilökohtaiset asiat. Lue lisää oppaastamme: hoitotahto.
Haluatko apua käytännön asioiden ja tulevaisuuden suunnitteluun? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
