Hoivatahto (edunvalvontavaltuutus) on notaarin vahvistama asiakirja, jossa määrität, kuka hoitaa taloudellisia, lääketieteellisiä ja henkilökohtaisia asioitasi, jos et itse siihen enää kykene – esimerkiksi muistisairauden, aivoverenkiertohäiriön tai onnettomuuden vuoksi. Toisin kuin tavallinen testamentti, joka astuu voimaan vasta kuoleman jälkeen, hoivatahto on voimassa nimenomaan elämäsi aikana. Nimeät luottohenkilön (valtuutetun) ja annat hänelle ohjeet: miten pankkiasiasi hoidetaan, mitä kodillesi saa tehdä ja millaisia lääketieteellisiä toiveita sinulla on. Näin säilytät päätäntävallan itselläsi myös silloin, jos et enää itse pysty ilmaisemaan tahtoasi. Tässä oppaassa kerrotaan, mitä edunvalvontavaltuutus sisältää, mitä se maksaa ja mitä tapahtuu, jos sitä ei ole tehty.
Mitä eroa on hoivatahdon (edunvalvontavaltuutuksen) ja testamentin välillä?
Nimet muistuttavat toisiaan, mutta asiakirjoilla on aivan eri tehtävät. Testamentissa määräät, mitä omaisuudellesi tapahtuu kuolemasi jälkeen: kuka perii, kuka toimii pesänselvittäjänä ja miten perintö jaetaan. Hoivatahto puolestaan on voimassa eläessäsi ja kattaa sen ajanjakson, jolloin et itse pysty tekemään päätöksiä. Monet laativat molemmat asiakirjat samannotariaatin käynnin yhteydessä, sillä yhdessä ne turvaavat asioiden hoitamisen elämän loppuun saakka – toimintakyvyn menetyksestä perinnönjakoon asti.
Mitä hoivatahdotuksessa määritellään?
Asiakirjan ydin on valtuutus: nimeät yhden tai useamman luottohenkilön, joka voi toimia puolestasi. Samalla määrität tarkasti, mitä he saavat tehdä – ja mitä eivät. Taloudellisissa asioissa kyse on esimerkiksi maksujen hoitamisesta, laskujen maksamisesta, asunnon myymisestä tai vuokraamisesta, lahjoituksista lapsille ja veroilmoituksen tekemisestä. Pankit ja muut viralliset tahot hyväksyvät talousasioissa vain virallisen edunvalvontavaltuutuksen – itse kirjoitettu vapaamuotoinen paperi ei pankille riitä. Lääketieteellisissä ja henkilökohtaisissa asioissa voit ilmaista toiveesi hoidosta, hoivasta, asumisesta ja siitä, kuka saa keskustella lääkärien kanssa. Mukaan kuuluvat myös käytännön asiat: miten lemmikeistäsi huolehditaan, kuka jatkaa yritystoimintaasi ja miten digitaalisia tilejäsi käsitellään.
Mitä tapahtuu, jos hoivatahtoa tai edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty?
Jos menetät toimintakykysi ilman valtuutusta, laki määrää etenemistavan: käräjäoikeus tai holhousviranomainen nimeää edunvalvojan ajamaan etujasi joko taloudellisissa asioissa, henkilökohtaisissa asioissa tai molemmissa. Tämä voi olla kumppanisi tai lapsesi, mutta ei välttämättä – ja nimetyn edunvalvojan on annettava vuosittain tarkka tili viranomaisille. Monille perheille tämä tuntuu raskaalta: prosessi on hitaampi, muodollisempi ja siinä on vähemmän omaa sananvaltaa kuin silloin, jos luottohenkilö olisi valittu itse etukäteen. Juuri tämän tilanteen hoivatahto ehkäisee.
Miten hoivatahto ja edunvalvontavaltuutus laaditaan?
Asiakirja laaditaan asiantuntijan tai notaarin avulla. Hän käy läpi toiveesi, varmistaa, että ymmärrät asiakirjan merkityksen – mikä on virallisen vahvistajan lakisääteinen tehtävä – ja kirjaa kaiken ylös. Valtuutus rekisteröidään viranomaisella, jotta se voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Mieti etukäteen kahta asiaa: kehen luotat ja haluatko antaa kaikki tehtävät yhdelle henkilölle vai jakaa niitä useammalle. Voit myös nimetä varavaltuutetun tai valvojan, joka seuraa asioiden hoitoa. Niin kauan kuin olet toimintakykyinen, voit milloin tahansa peruuttaa valtuutuksen tai muuttaa sitä.
Mitä hoivatahto ja edunvalvontavaltuutus maksavat?
Kustannukset vaihtelevat laatijan ja tilanteen mukaan. Asiakirjan laatiminen lakitoimistossa tai asiantuntijalla maksaa tyypillisesti joistakin sadoista euroista ylöspäin riippuen sen laajuudesta. Verkossa tehtävät palvelut voivat olla edullisempia. Kumppaneille, jotka tekevät valtuutukset samalla kertaa, on usein tarjolla yhteishintoja. Lisäksi Digi- ja väestötietovirasto perii pienen maksun valtuutuksen vahvistamisesta myöhemmin. Voit lukea lisää oppaastamme koskien hoivatahdon ja edunvalvontavaltuutuksen kustannuksia.
Usein kysytyt kysymykset
Minkä ikäisenä hoivatahto on ajankohtainen?
Ikärajaa ei ole. Toimintakyvyttömyys voi kohdata ketä tahansa, myös nuorena, esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi. Monet hoitavat asian kuntoon eläkepäivien kynnyksellä, mutta sen tekeminen aiemmin on vähintään yhtä tärkeää.
Hyväksyykö pankki itse kirjoitetun valtuutuksen?
Pankkiasioiden hoitamiseen pankit vaativat virallisen ja laillisesti pätevän edunvalvontavaltuutuksen. Itse kirjoitettu vapaamuotoinen valtakirja ei yleensä riitä laajojen taloudellisten asioiden hoitamiseen.
Voinko muuttaa asiakirjaa myöhemmin?
Kyllä. Niin kauan kuin olet täydessä ymmärryksessä ja kykenet tekemään päätöksiä, voit muuttaa valtuutusta tai peruuttaa sen uuden asiakirjan avulla.
Onko edunvalvontavaltuutus sama asia kuin hoitotahto?
Ei aivan. Hoitotahto liittyy nimenomaan lääketieteelliseen hoitoon ja elämän loppuvaiheen toiveisiin, kuten elvytyskieltoon. Edunvalvontavaltuutus (hoivatahto) on laajempi: se kattaa hoitotoiveiden lisäksi myös taloutesi ja muut käytännön asiasi. Lue lisää oppaastamme koskien hoitotahtoa.
Haluatko apua tulevaisuuden suunnitteluun ja käytännön asioiden järjestämiseen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
