Solace Caren tutkimuksen mukaan 37 %:lla milleniaaleista oli vaikeuksia keskittyä menetyksen jälkeen, 35 % koki tuottavuutensa heikentyneen ja 48 % kaikista työntekijöistä harkitsisi työnantajan jättämistä, jos ei saisi riittävästi tukea – Z-sukupolven kohdalla luku nousee peräti 74 %:iin.
Kun suru tulee työpaikalle
Paluu arkeen ja töihin läheisen menetyksen jälkeen on asia, johon kukaan ei pysty täysin valmistautumaan. Työkaverit eivät ehkä tiedä, mitä sanoa. Omat ajatukset saattavat harhailla. Kokousten ja määräaikojen tavallinen rytmi voi tuntua epätodelliselta, kun oma maailma on mullistunut.
Monille työ tarjoaa kuitenkin myös raameja, rutiineja, merkityksellisyyttä ja sosiaalisia suhteita – asioita, jotka voivat itse asiassa auttaa surun keskellä. Haasteena on löytää itselle sopiva tasapaino.
Paluu työhön menetyksen jälkeen
Oikeaa ajoitusta ei ole olemassa. Jotkut palaavat töihin jo muutaman päivän kuluttua tarvitessaan muuta ajateltavaa. Toiset taas tarvitsevat viikkoja tai kuukausia. Molemmat tavat ovat yhtä oikeita. Jos sinulla on mahdollisuus valita, älä kiirehdi päätöksen kanssa – mutta älä myöskään ajattele, että sinun pitäisi olla "täysin toipunut" ennen kuin voit palata.
Palaa asteittain, jos mahdollista. Jos työnantajasi siihen suostuu, harkitse pehmeää paluuta: lyhyempiä työpäiviä, etätyötä tai kevyempiä työtehtäviä ensimmäisten viikkojen ajan. Pienilläkin helpotuksilla voi olla suuri merkitys.
Valmistaudu ensimmäiseen päivään. Ensimmäinen päivä takaisin töissä on usein kaikkein vaikein. Voisit ehkä kertoa menetyksestä luotetulle kollegalle jo ennen paluutasi, jotta hän voi jakaa uutisen puolestasi. Näin säästyt siltä, että joutuisit selittämään tapahtunutta yhä uudelleen.
Surun kohtaaminen työpäivän aikana
Suru ei katso kelloa eikä jää odottamaan työpäivän päättymistä. Tunteet voivat tulvia pintaan yllättäen – laulun, muiston tai vaikkapa vain tavanomaisen, aiemmin yhdessä vietetyn lounashetken herättämänä.
Ole armollinen itsellesi. Työtehosi voi olla tavallista alhaisempi jonkin aikaa. Saatat unohtaa asioita, kadottaa keskustelun punaisen langan tai tarvita enemmän aikaa tehtäviin, jotka ennen sujuivat helposti. Tämä on aivan normaalia – suru vaikuttaa keskittymis- ja ajatustoimintaan, ja oman tasapainon löytäminen vie aikaa.
Etsi itsellesi rauhallinen paikka. Jos mahdollista, mieti työpaikalta paikka, jonne voit vetäytyä hetkeksi silloin, kun olo tuntuu vaikealta. Lyhyt kävely, muutama minuutti hiljaisuudessa tai pelkkä ympäristön vaihto voi auttaa, kun tunteet nousevat pintaan.
Kerro tarpeistasi. Sinun ei tarvitse jakaa menetyksen yksityiskohtia kaikille. Se kuitenkin auttaa, että esihenkilösi ja läheisimmät työkaverisi tietävät sinun käyvän läpi vaikeaa aikaa. Silloin he ymmärtävät paremmin, jos olet tavallista hiljaisempi, tarvitset lisäaikaa tehtäviin tai joudut välillä vetäytymään omiin oloihisi.
Mitä työnantaja voi tehdä
Työyhteisöillä on ratkaiseva rooli surun keskellä olevan työntekijän tukemisessa. Inhimillinen ja myötätuntoinen tuki on paitsi oikein, myös viisasta – surun aiheuttama työtehon lasku on merkittävää, ja työntekijät muistavat pitkään sen, miten heitä kohdeltiin elämän vaikeimmalla hetkellä.
Tarjoa joustavia mahdollisuuksia vapaaseen. Monet perinteiset käytännöt tarjoavat vain muutaman päivän vapaata lähiomaisen kuoleman yhteydessä, mikä on harvoin riittävästi. Harkitse pidemmän vapaan, joustavien työaikojen tai muiden vapaamuotojen käyttämisen mahdollistamista.
Kouluta esihenkilöitä kohtaamaan suru työssä. Esihenkilöt ovat usein ensimmäisiä kontaktipintoja ja voivat tuntea olonsa epävarmaksi tilanteessa. Pienikin tuki ja opastus voi auttaa heitä kysymään kuulumisia luontevasti, tarjoamaan joustoa ja välttämään tahattomia sudenkuoppia.
Tee surusta sallittua. Kun työpaikalle luodaan ilmapiiri, jossa surua ei vältellä tai vaieta kuoliaaksi, työntekijän on helpompi pyytää tarvitsemaansa apua ja joustoa.
Varmista, että tukipalvelut ovat helposti saatavilla. Työterveyshuollon palvelut, keskusteluapu ja muut tukiresurssit tulisi pitää helposti löydettävinä, ja niistä on hyvä viestiä selkeästi.
Mitä työkaverit voivat tehdä
Kun työkaveri kokee menetyksen, pienet eleet merkitsevät usein eniten. Ota suru puheeksi – pelkkä osanotto ja "olen pahoillani menetyksestäsi" on paljon parempi kuin vaikeneminen. Älä välttele häntä – suru voi olla yksinäistä, ja arkinen, tavallinen kohtaaminen työpaikalla auttaa. Mene surijan ehdoilla – jos hän haluaa puhua, kuuntele. Jos taas ei, kunnioita sitä. Tarjoa konkreettista apua – "voin hoitaa torstain kokouksen puolestasi" auttaa enemmän kuin yleinen "kerro, jos voin olla avuksi". Muista, että suru on pitkä matka – se ei pääty ensimmäiseen viikkoon. Kysy kuulumisia vielä kuukausienkin kuluttua.
Suruvapaat: Tunne oikeutesi
Käytännöt palkallisista tai palkattomista vapaista läheisen kuoleman yhteydessä vaihtelevat paljon työnantajan, alan ja työehtosopimuksen mukaan. Huomioi seuraavat asiat: tarkista työsopimuksesi tai työpaikkasi ohjeet ja mahdollinen työehtosopimus vapaiden varalta, selvitä voitko käyttää tarvittaessa muita vapaita (kuten sairauslomaa tai vuosilomaa), jos erityinen suruvapaa ei riitä. Lainsäädäntö ja käytännöt myös kehittyvät – pysy ajan tasalla oikeuksistasi. Jos tuntuu, etteivät tarpeesi tule kuulluksi, ota asia puheeksi HR-osaston tai luottamushenkilön kanssa.
Laajempi kuva
Surun ja työn ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Ymmärryksen, joustavuuden ja tuen avulla – niin itseltäsi, työkavereiltasi kuin työnantajaltasikin – on mahdollista selvitä tästä vaikeasta ajasta ja pitää samalla kiinni ammatillisesta arjesta.
Mutta muista: työt odottavat kyllä. Oma hyvinvointisi on tärkeintä. Jos tarvitset lisää aikaa, ota sitä. Jos tarvitset apua, pyydä sitä.
Solace Care auttaa sinua käytännön ja tunteiden käsittelyssä menetyksen jälkeen, jotta voit keskittyä toipumiseen – niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.
Lue myös
