Tavallisen valtakirjan voimassaolo päättyy heti, kun valtuuttaja kuolee. Tämä koskee myös edunvalvontavaltuutusta, joka on tarkoitettu toimimaan vain elinaikanasi, kun et itse enää kykene hoitamaan asioitasi. Kuolinpesän edustamiseen – kuten pankissa asiointiin, auton myymiseen tai sopimuksen irtisanomiseen – tarvitaan erillinen kuolinpesän valtakirja, jonka allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat. Tämä johtuu siitä, että kuolinpesä on itsenäinen juridinen henkilö, jonka perilliset omistavat yhdessä perinnönjakoon saakka.
Tämä opas auttaa ymmärtämään, milloin kuolinpesän valtakirjaa tarvitaan, mitä sen tulee sisältää, mitä pankit vaativat ja miten se eroaa tavallisesta valtakirjasta tai edunvalvontavaltuutuksesta.
Miksi tavallinen valtakirja lakkaa olemasta voimassa kuolemantapauksessa?
Valtakirja on tahdonilmaisu – valtuuttaja on antanut jollekulle oikeuden toimia nimissään. Kun valtuuttaja menehtyy, tämä oikeus lakkaa, sillä valtuutuksen antanutta henkilöä ei enää ole. Oikeus varallisuuden hoitamiseen siirtyy kuolinpesälle, jota osakkaat hallinnoivat yhdessä.
Tämä sääntö koskee kaikentyyppisiä valtakirjoja – yksinkertaista valtakirjaa, avointa asianajovaltakirjaa, pankkivaltakirjaa ja edunvalvontavaltuutusta. Vaikka edunvalvontavaltuutus olisi tullut voimaan sairauden vuoksi, sen voimassaolo päättyy henkilön kuollessa.
Mikä on kuolinpesän valtakirja?
Kuolinpesän valtakirja on kaikkien kuolinpesän osakkaiden yhdessä allekirjoittama kirjallinen valtuutus luotetulle henkilölle – usein yhdelle osakkaista – joka saa oikeuden edustaa kuolinpesää tietyissä asioissa.
Valtakirjaa tarvitaan, koska kunkin pesän osakkaan tulisi periaatteessa olla mukana ja yksimielinen jokaisessa kuolinpesää koskevassa päätöksessä. Käytännössä tämä voi olla hankalaa, varsinkin jos perilliset asuvat eri paikkakunnilla. Kirjallinen valtakirja helpottaa asioiden hoitoa, sillä sen avulla yksi tai useampi henkilö voi hoitaa juoksevia asioita muiden puolesta.
Milloin kuolinpesän valtakirjaa tarvitaan?
Käytännössä valtakirjaa tarvitaan useimpiin kuolinpesän asioihin:
Pankit edellyttävät aina kuolinpesän valtakirjaa varojen nostamiseen, lukuun ottamatta kaikkein kiireellisimpiä maksuja (kuten hautajaiskuluja, vuokraa tai sähkölaskua).
Vuokranantajat tarvitsevat valtakirjan asunnon vuokrasopimuksen irtisanomista varten.
Vakuutusyhtiöt vaativat valtakirjan sellaisten korvausten maksamiseen, joita ei makseta nimetylle edunsaajalle.
Verohallinto tarvitsee valtakirjan, jotta yksi henkilö voi hoitaa kuolinpesän veroilmoituksen.
Auton, veneen tai kiinteistön myynti – nämä vaativat joko valtakirjan tai kaikkien osakkaiden allekirjoitukset.
Pankeilla on usein käytössä omat valtakirjalomakkeensa, jotka voi täyttää. Muut tahot hyväksyvät yleensä vapaamuotoisemman, mutta huolellisesti laaditun valtakirjan.
Mitä kuolinpesän valtakirjan tulee sisältää?
Vähimmäisvaatimukset:
Venehtyneen nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä
Kaikkien kuolinpesän osakkaiden nimet ja henkilötunnukset
Valtuutetun nimi ja henkilötunnus (usein yksi osakkaista)
Selkeä kuvaus siitä, mitä valtuutus koskee – vain pankkiasioita vai kaikkia kuolinpesän juoksevia asioita
Mahdolliset rajoitukset (esimerkiksi ettei kiinteistöä saa myydä)
Päiväys ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset
Kahden todistajan allekirjoitukset (monet pankit vaativat tämän, ja se on aina suositeltavaa)
Valtakirjan ohella esitetään virkatodistus ja sukuselvitys, jotka osoittavat, ketkä ovat kuolinpesän todelliset osakkaat.
Miten kuolinpesän valtakirja eroaa edunvalvontavaltuutuksesta?
Nämä kaksi asiakirjaa visualisoivat kaksi aivan erilaista elämäntilannetta.
Edunvalvontavaltuutus on voimassa silloin, kun olet vielä elossa, mutta et terveyden vuoksi pysty enää tekemään päätöksiä. Se laaditaan etukäteen ja astuu voimaan lääkärintodistuksen myötä. Sen voimassaolo lakkaa kuoleman jälkeen.
Kuolinpesän valtakirja astuu voimaan vasta kuoleman jälkeen, ja osakkaat antavat sen yleensä yhdelle keskuudestaan. Sillä edustetaan kuolinpesää, ei enää menehtynyttä henkilöä itseään.
Vaikka edunvalvontavaltuutus olisi ollut voimassa, kuoleman jälkeen tarvitaan uusi valtakirja kuolinpesän hoitamista varten.
Voiko yksittäinen kuolinpesän osakas toimia ilman valtakirjaa?
Pääsääntöisesti ei, mutta joitakin poikkeuksia on:
Kiireelliset kulut – kuten hautajaiset, vuokra, sähkö ja puhelinlasku – voidaan yleensä maksaa menehtyneen tililtä läheisen toimesta, kun pankille esitetään virkatodistus ja kyseinen lasku. Pankki hyväksyy tämän ilman valtakirjaa, sillä se on kuolinpesän yhteisen edun mukaista.
Pernselvitys ja perukirjoitus – pesän ilmoittajalla (usein henkilöllä, joka tuntee kuolinpesän tilan parhaiten) on itsenäinen tehtävänsä, eikä hän tarvitse erillistä valtakirjaa tietojen keräämiseen perukirjaa varten.
Kaikkiin muihin asioihin vaaditaan joko kaikkien osakkaiden osallistuminen tai yhteinen valtakirja.
Miltä kuolinpesän valtakirjan tulisi näyttää?
Valmista pohjaa ei välttämättä tarvitse ostaa. Pankeilla on omat lomakkeensa, jotka voi ladata verkosta (etsi esimerkiksi hakusanalla "kuolinpesän valtakirja" ja oman pankkisi nimi). Yleisempiä asioita varten riittää selkeä, itse kirjoitettu teksti, josta löytyvät edellä mainitut asiat.
Hautaustoimistot ja lakiasiaintoimistot tarjoavat usein asiakkailleen valmiita lomakepohjia. Esimerkiksi oikeuslaitoksen sivuilta löytyy yleistä tietoa perintöoikeudesta, mikä auttaa hahmottamaan, ketkä ovat oikeutettuja allekirjoittamaan valtakirjan.
Tiivistelmä
Kaikki henkilökohtaiset valtakirjat (myös edunvalvontavaltuutus) lakkaavat olemasta voimassa kuoleman jälkeen.
Kuolinpesän edustamiseen tarvitaan kuolinpesän valtakirja, jonka kaikki pesän osakkaat ovat allekirjoittaneet.
Pankeilla on omat tarpeisiinsa laaditut lomakkeet; muut tahot hyväksyvät myös vapaamuotoisen valtakirjan.
Välttämättömät ja kiireelliset laskut voidaan maksaa tililtä ilman valtakirjaa esittämällä virkatodistus.
Valtakirjan mukana tulee aina esittää virkatodistus ja sukuselvitys.
Lue lisää
