Siviilihautajaiset eli uskonnottomat hautajaiset ovat hautajaiset ilman kirkollista siunausta. Hautaustoimilaki ei säätele sitä, kuka saa johtaa hautajaistilaisuutta — laki koskee hautaamista, tuhkaamista ja maksuja. Vainajan ruumis on haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytystä, mutta laissa ei ole mitään kiinteää päivämäärää. Oikeus hautapaikkaan seurakunnan hautausmaalla ei riipu kirkon jäsenyydestä.
Läheisen hautajaisten järjestäminen on raskasta ilmankin, että joutuu arvailemaan mikä on sallittua. Tässä oppaassa käydään läpi mitä siviilihautajaiset Suomessa käytännössä tarkoittavat, kuka voi puhua, mitä ne maksavat ja mitä laki edellyttää.
Mitä siviilihautajaiset tarkoittavat?
Siviilihautajaisissa ei ole kirkollista siunausta. Muuten kaikki on samoin: kuljetus, arkku tai uurna, tuhkaus ja hautaan siunaaminen hoidetaan täsmälleen kuten kirkollisissakin hautajaisissa. Ainoastaan tilaisuuden sisältö on täysin teidän päätettävissänne.
Hautaustoimilaki sanoo asiasta jotain, mikä on hyvä tietää: hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Uskonnottoman ihmisen toive uskonnottomista hautajaisista ei siis ole poikkeus, jota pitäisi perustella — se on lain suojaama lähtökohta.
Monet valitsevat siviilihautajaiset siksi, ettei vainaja kuulunut kirkkoon. Toiset siksi, että suvussa on eri katsomuksia ja halutaan tilaisuus, jossa kaikki voivat olla läsnä omana itsenään. Molemmat ovat yhtä päteviä syitä.
Kuka voi johtaa siviilihautajaiset?
Hautaustoimilaissa ei ole säännöstä siitä, kuka saa johtaa hautajaistilaisuutta. Laki sääntelee hautaamista, tuhkaamista ja maksuja — vain kirkollinen siunaus on erikseen säädelty, ja se edellyttää pappia. Käytännössä tilaisuuden voi siis johtaa läheinen.
Jos haluatte apua, Pro-Seremoniat välittää koulutettuja siviilipuhujia. Vapaa-ajattelijain liiton, Suomen Humanistiliiton ja Prometheus-leirin tuen perustaman palvelun hinnasto on voimassa 1.1.2026 alkaen: puhujapalvelu 360 euroa, jäsenhinta 330 euroa. Kaksiosainen hautaustilaisuus maksaa 490 euroa ja muusikko 290 euroa.
Kannattaa varata ajoissa. Puhujia on selvästi eniten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, ja muualla saatavuus vaihtelee.
Saako kirkkoon kuulumattoman haudata seurakunnan hautausmaalle?
Saa. Hautaustoimilain mukaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän on pyynnöstä osoitettava hautapaikka jokaiselle vainajalle, jonka kotikunta oli sen alueella. Jäsenyyttä ei mainita lainkaan.
Laki menee pidemmälle: maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle, ja maksut saavat kattaa enintään kustannukset. Kirkkohallituksen ohjeistus sanoo saman selväsanaisesti — maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille paikkakunnan asukkaille riippumatta siitä, kuuluiko vainaja seurakuntaan.
Hautamaksuissa ero syntyy siis asuinpaikasta, ei jäsenyydestä. Paikkakuntalainen maksaa vähemmän kuin ulkopaikkakuntalainen. Helsingin seurakuntayhtymän hinnastossa 1.2.2026 uurnahauta 25 vuodeksi maksaa 180 euroa paikkakuntalaiselta ja 310 euroa muualta, arkkuhauta 480 tai 970 euroa, arkkuhautaus 690 tai 940 euroa ja tuhkaus 260 tai 500 euroa.
Missä maksuero jäseniin sitten syntyy?
Kappelimaksussa — ja tämä jää usein mainitsematta.
Kappelimaksu ei kuulu hautaustoimilain maksusäännöksen piiriin, joten siinä jäsenyys saa vaikuttaa. Helsingin seurakuntayhtymän hinnastossa 1.2.2026 kappelimaksu on 400 euroa arkisin ja 630 euroa lauantaisin, ja hinnaston alaviitteessä todetaan, ettei maksua peritä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että uskonnottomat hautajaiset voivat Helsingissä tulla kiinteiltä maksuiltaan noin 700–1 000 euroa kalliimmiksi kuin kirkon jäsenen hautajaiset — kappelimaksu ja siviilipuhujan palkkio yhteensä. Muualla maassa hinnastot vaihtelevat, joten pyytäkää oman seurakuntayhtymänne voimassa oleva hinnasto ajoissa.
Tämä ei ole syy luopua siviilihautajaisista. Se on syy tietää summa etukäteen sen sijaan, että se tulee yllätyksenä laskussa.
Onko olemassa tunnustuksettomia hauta-alueita?
On. Hautaustoimilaki velvoittaa seurakunnan osoittamaan pyynnöstä hautapaikan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa olla kohtuuttoman kaukana seurakunnan alueelta. Velvoite on ollut voimassa vuoden 2007 alusta.
Helsingissä ja Vantaalla tunnustukseton alue on Honkanummella. Käyttö on ollut vähäistä — useimmat uskonnottomatkin haudataan tavallisille hauta-alueille, koska hautausmaa itsessään ei ole uskonnollinen tila.
Lisäksi Vapaa-ajattelijain liitolla on omia hautausmaita muun muassa Forssassa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Karkkilassa, Kemissä, Kolarissa, Kotkassa, Kouvolassa, Raahessa ja Siikaisissa. Kotkan hautausmaa vuodelta 1930 on niistä vanhin.
Kuinka nopeasti hautajaiset on järjestettävä?
Hautaustoimilaki sanoo, että vainajan ruumis on haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytystä. Mitään päivämäärää tai päivien lukumäärää laissa ei ole.
Käytännössä hautajaiset pidetään Suomessa yleensä kahden–neljän viikon kuluessa kuolemasta. Se antaa aikaa koota suku ja järjestää tilaisuus rauhassa.
Yksi kiinteä määräaika on: tuhka on haudattava tai sijoitettava pysyvästi vuoden kuluessa tuhkaamisesta — ei siis vuoden kuluessa kuolemasta. Tämä menee usein sekaisin jopa asiantuntevilla sivustoilla, ja ero voi olla useita viikkoja.
Millainen tilaisuus voi olla?
Kun mitään ei ole määrätty, edessä on tyhjä paperi, ja se tuntuu yhtä aikaa vapauttavalta ja vaikealta. Usein toimiva runko on aloittaa musiikilla, antaa jonkun toivottaa tervetulleeksi ja kertoa miksi olette koolla, ja sen jälkeen antaa tilaa muistopuheille useammalta ihmiseltä. Eri äänet piirtävät samasta ihmisestä eri kuvan, ja juuri siinä erossa suru löytää usein paikkansa.
Musiikki, runot tai hiljaisuus kantavat sen, mihin sanat eivät riitä. Hyvästely arkun tai uurnan äärellä päättää tilaisuuden, ja usein seuraa muistotilaisuus, jossa suru saa vaihtaa muotoa ja muuttua puheeksi.
Mikään näistä ei ole pakollista, eikä ole olemassa oikeaa järjestystä.
Maksaako Kela hautausavustusta?
Ei. Kela ei maksa hautausavustusta. Jos varat eivät riitä, apua voi hakea hyvinvointialueelta täydentävänä toimeentulotukena. Tärkeää: hakemus on tehtävä ennen kuin hautauksesta sovitaan, koska tuki myönnetään maksusitoumuksena sopimushautaustoimistolle eikä takautuvasti. Huomaa myös, ettei tuki yleensä kata kappelin tai muun tilan vuokraa — mikä osuu juuri uskonnottomiin hautajaisiin.
Voiko siviilihautajaiset pitää kappelissa?
Voi. Kappelit ovat käytössä katsomuksesta riippumatta. Uskonnollisista symboleista kannattaa sopia etukäteen — käytäntö vaihtelee seurakunnittain.
Tarvitaanko tilaisuutta lainkaan?
Ei. Hautaaminen tai tuhkaus voidaan tehdä ilman mitään tilaisuutta. Osa perheistä valitsee näin ja pitää muistotilaisuuden myöhemmin, kun voimia on enemmän.
Entä jos vainaja kuului kirkkoon mutta halusi uskonnottomat hautajaiset?
Vainajan toivetta tulee kunnioittaa — laki sanoo sen suoraan. Jäsenyys vaikuttaa maksuihin, ei siihen millainen tilaisuus pidetään.
Käytännön asiat hautajaisten jälkeen
Hautajaiset ovat yksi päivä. Perunkirjoitus, pankit, vakuutusyhtiöt, sopimukset ja viranomaiset ovat työtä, joka jatkuu kuukausia — ja se on samanlaista riippumatta siitä, olivatko hautajaiset kirkolliset vai eivät.
Solace Care auttaa pitämään kirjaa siitä, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä, jotta voit edetä omaan tahtiisi.
Lue lisää
