Perinnöttömäksi jättäminen tarkoittaa sitä, että määräät testamentissasi, ettei lakisääteinen perillisesi – kuten lapsi, puoliso tai muu sukulainen – saa perintöosaansa. Tämä on mahdollista tehdä ainoastaan notaarilla vahvistetulla testamentilla: suulliset ilmoitukset, kirjeet tai testamentin lisäykset eivät riitä. Perinnöttömäksi jättäminen ei kuitenkaan ole ehdotonta. Perinnöttömäksi jätetyllä lapsella on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet hänen lakisääteisestä perintöosastaan rahallisena vaateena. Perinnöttömäksi jätetyllä puolisolla taas on lakisääteinen oikeus turvaan, kuten yhteisen kodin hallintaoikeuteen. Tässä oppaassa kerrotaan, miten perinnöttömäksi jättäminen toimii, mitä perinnöttömäksi jätetty henkilö voi vielä vaatia ja mitä se tarkoittaa käytännössä.
Miten joku jätetään perinnöttömäksi?
Ainoa tapa on tehdä testamentti. Voit siinä joko nimenomaisesti sulkea jonkun pois ("jätän poikani perinnöttömäksi...") tai yksinkertaisesti nimetä muut perillisiksi, jolloin muut jäävät perinnön ulkopuolelle. Perustetta ei ole pakko antaa, vaikka lyhyt ja asiallinen selitys saattaa joskus ehkäistä myöhempiä riitoja – tästä kannattaa keskustella notaarin kanssa. On tärkeää tietää, että aiempi testamentti pysyy voimassa, kunnes peruutat sen. Jos haluat perua aiemman määräyksen – esimerkiksi eron jälkeen – sinun on laadittava uusi testamentti. On myös hyvä muistaa, että avioliitto, avoero tai lasten saaminen ei muuta testamenttiasi automaattisesti.
Mihin perinnöttömäksi jätetyllä lapsella on oikeus?
Lapsen voi jättää perinnöttömäksi, mutta hänellä on silti oikeus perinnön arvoon: lapsella on oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosasta, jonka hän olisi saanut ilman testamenttia. Tämä oikeus ei toteudu itsestään: lapsen on itse vaadittava sitä muilta perillisiltä viiden vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. Lakiosa on lisäksi rahallinen vaade: se ei oikeuta tavaroihin, osuuteen talosta eikä rooliin kuolinpesän selvityksessä. Jos jälkeesi jää puoliso tai kumppani, perinnöttömäksi jätetty lapsi voi usein vaatia rahojaan vasta tämän eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen. Lapsen perinnöttömäksi jättävän on siis otettava huomioon, että lapselle menee silti tietty summa – se on vain pienempi, maksetaan myöhemmin eikä anna päätösvaltaa. Elinaikana annetut lahjat pienentävät tätä summaa vain rajallisesti, sillä lahjoitukset voidaan ottaa huomioon lakiosaa laskettaessa.
Voiko puolison tai kumppanin jättää perinnöttömäksi?
Kyllä – puolisolla ei ole oikeutta lakiosaan, ja hänet voi jättää kokonaan perinnöttömäksi. Laki ei kuitenkaan jätä perinnöttömäksi jätettyä puolisoa turvattomaksi: hän saa asua yhteisessä kodissa vähintään kuusi kuukautta ja voi hakea käräjäoikeudelta kodin ja irtaimiston hallintaoikeutta – ja jos se on toimeentulon kannalta välttämätöntä, myös muuta omaisuutta. Avopuolison kohdalla tilanne on toisinpäin: hän ei peri mitään ilman testamenttia, joten erillistä "perinnöttömäksi jättämistä" ei tarvita – muista kuitenkin, että vanha testamentti tai edunsaajamääräys saattaa edelleen olla voimassa parisuhteen päättymisen jälkeen.
Mitä perinnöttömäksi jättäminen tarkoittaa käytännössä?
Oikeudellisesti perinnöttömäksi jättäminen on yksinkertaista, mutta henkisesti harvoin. Perinnöttömäksi jättäminen tuntuu lähes aina raskaalta ja vaikuttaa usein sukupolvien yli. Koska lapsen on itse vaadittava lakiosaansa muilta perillisiltä (usein sisaruksiltaan), ristiriita osuu suoraan surun keskelle. Siksi kannattaa harkita vaihtoehtoja, jotka saavuttavat saman tavoitteen vähemmillä vaurioilla: voit esimerkiksi jättää jollekulle pienemmän osuuden kokonaan poissulkemisen sijaan, määrätä omaisuudelle edunvalvojan tai käyttää toissijaista saajaa koskevaa määräystä. Jos päädyt jättämään jonkun perinnöttömäksi, varmista, että testamenttisi sijainti on tiedossa, kerro asiasta mieluiten jollekin ja varmista, että testamentin toimeenpanija tietää, mitä odottaa. Selkeys etukäteen on paras suoja vuosia kestäviä jälkiselvittelyjä vastaan.
Usein kysytyt kysymykset
Voinko jättää lapseni kokonaan perinnöttömäksi?
Voit evätä lapselta perillisen aseman, mutta hänellä on silti oikeus lakiosaan: puoleen lakisääteisestä perintöosastaan rahassa laskettuna – edellyttäen, että hän vaatii sitä viiden vuoden kuluessa.
Onko perinnöttömäksi jätetylle lapselle ilmoitettava asiasta?
Lakisääteistä velvollisuutta ilmoittaa asiasta elinaikana ei ole. Kuoleman jälkeen lapsi voi tarkistaa testamenttirekisteristä, onko testamenttia tehty, ja hänellä on oikeus saada lakiosan laskemiseen tarvittavat tiedot.
Voiko perinnöttömäksi jätetty lapsi riitauttaa testamentin?
Testamentin voi riitauttaa vain rajallisin perustein, kuten testamentintekijän ymmärtämättömyyden vuoksi sen laadintahetkellä. Käytännössä lakiosan vaatiminen on tavallisin – ja usein ainoa – keino.
Periikö perinnöttömäksi jätetty lapsi kuitenkin omien lastensa kautta?
Ei. Perinnöttömäksi jättämisen yhteydessä sijaantulooikeus ei siirry lapsenlapsille, ellei heitä ole testamentissa erikseen nimetty perillisiksi.
Haluatko suunnitella ja kirjata perintöasiasi huolellisesti? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
