Perintöoikeus on se lakiin perustuva osa-alue, joka määrää, kuka saa kuolleen henkilön varat ja velat. Alankomaissa tästä säädetään siviililaissa (Burgerlijk Wetboek, kirja 4), ja pääsääntö on selkeä: jos on olemassa testamentti, noudatetaan sitä. Jos testamenttia ei ole, laki osoittaa perilliset neljän eri ryhmän mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat puoliso ja lapset, seuraavaksi vanhemmat ja sisarukset, sitten isovanhemmat ja lopulta isoisovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Jos vainajalta jää puoliso tai rekisteröity kumppani sekä lapsia, sovelletaan automaattisesti lakisääteistä ositusta: eloonjäänyt puoliso saa kaiken omaisuuden ja lapset saavat rahamääräisen saatavan. Tämä opas auttaa sinua ymmärtämään Alankomaiden perintöoikeuden perusteet rauhassa.
Ketkä ovat perillisiä lain mukaan?
Ilman testamenttia perintö jakautuu lain mukaan neljän perillisryhmän kesken. Niin kauan kuin jostakin ryhmästä löytyy perillinen, perintö ei siirry seuraavalle ryhmälle. Ryhmä 1 koostuu aviopuolisosta tai rekisteröidystä kumppanista sekä lapsista, jotka kaikki saavat yhtä suuren osan. Ryhmä 2 koostuu vainajan vanhemmista sekä sisaruksista – tässä ryhmässä vanhempi saa aina vähintään neljänneksen. Ryhmä 3 tarkoittaa isovanhempia ja ryhmä 4 isoisovanhempia ja heidän jälkeläisiään kuudenteen polveen saakka. Jos ketään sukulaista ei löydy, perintö menee lopulta valtiolle – tämä on kuitenkin harvinaista. Tässä järjestelyssä on hyvä huomioida kaksi seikkaa: avoliitossa asuva kumppani (ilman avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta) ei kuulu perillisiin eikä näin ollen peri mitään lain mukaan. Myöskään puolison lapset (perhe-eläkeläiset) eivät peri automaattisesti. Molemmissa tapauksissa tarvitaan testamentti.
Mitä tarkoittaa sijaantulo-oikeus?
Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, hänen lapsensa tulevat hänen sijaansa – tätä kutsutaan sijaantuloksi. Jos esimerkiksi tytär kuolee ennen äitiään, tyttären lapset (lapsenlapset) perivät yhdessä sen osan, jonka heidän äitinsä olisi saanut. Sijaantulo pätee myös silloin, jos joku luopuu perinnöstä tai todetaan perinnöttömäksi. Näin perintöosa pysyy kyseisessä sukupuussa sen sijaan, että se siirtyisi muille perillisille.
Miten lakisääteinen ositus toimii?
Jos vainajalta jää puoliso tai rekisteröity kumppani sekä lapsia, laki ei jaa omaisuutta suoraan: eloonjäänyt kumppani saa kaiken omaisuuden ja velat, ja lapset saavat perintöosansa rahamääräisenä saatavana. Tätä saatavaa ei voi vaatia maksettavaksi ennen kuin myös eloonjäänyt puoliso on menehtynyt. Näin kumppani voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja jatkaa elämäänsä turvatusti. Tämä sääntö on ollut voimassa automaattisesti vuodesta 2003 lähtien ja se tarjoaa hyvän turvan useimmille perheille. Erillisistä oppaistamme lakisääteisestä osituksesta ja lasten perintöosasta voit lukea tarkemmin, miten saatava lasketaan ja milloin sen voi saada maksuun aiemmin.
Mitä testamentti muuttaa?
Testamentilla voit poiketa lainmukaisesta perimysjärjestyksestä. Voit nimetä perillisiä tai jättää jonkun perinnön ulkopuolelle, antaa avopuolisolle tai puolisosi lapsille oikeuden periä, määrätä erityistestamentteja (legaatteja), nimetä testamentin toimeenpanijan hoitamaan asioita tai asettaa ehtoja perinnön käytölle. Yksi raja on kuitenkin ehdoton: lapsilla on lakisääteisestä perinnöttömäksi tekemisestä huolimatta aina oikeus lakiosaan, joka on puolet heidän lakisääteisestä perintöosastaan rahana. Testamentti tehdään notaarilla, ja se rekisteröidään keskusrekisteriin, jotta kuolintapauksen jälkeen voidaan aina tarkistaa, onko testamenttia tehty ja minkä notaarin luona.
Mitä perintöoikeus tarkoittaa velkojen kannalta?
Perinnön saaminen ei ole vain varojen vastaanottamista, sillä perilliset saavat myös vainajan velat. Siksi perinnön suhteen on kolme vaihtoehtoa. Voit ottaa perinnön vastaan sellaisenaan (vastaat kaikesta, myös veloista), ottaa sen vastaan ehdollisena (benefisiarisesti, jolloin et vastaa veloista omalla henkilökohtaisella omaisuudellasi – tämä on viisas valinta epäselvissä tilanteissa) tai luopua perinnöstä. Valinta tehdään tuomioistuimelle toimitettavalla ilmoituksella. Jos olet jo toiminut perillisen tavoin – esimerkiksi ottanut vainajan tavaroita itsellesi – saatat hiljaisesti hyväksyä perinnön sellaisenaan. Voit lukea tästä lisää oppaastamme, joka käsittelee perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Kuka perii, jos henkilö kuolee naimattomana ja lapsettomana?
Silloin perivät vanhemmat ja sisarukset (ryhmä 2). Jos sisarus on kuollut, hänen lapsensa tulevat hänen sijaansa. Avoliitossa asuva kumppani perii ainoastaan testamentin kautta.
Perivätkö puolison lapset?
Eivät automaattisesti. Laki tunnustaa vain omat (ja adoptoidut) lapset perillisiksi. Testamentilla voit kuitenkin asettaa puolisosi lapset samaan asemaan omien lastesi kanssa.
Voiko valtio saada perintöni?
Vain siinä tapauksessa, ettei kuudenteen polveen saakka ole yhtäkään sukulaista eikä testamenttia ole tehty. Käytännössä tämä on erittäin harvinaista.
Mistä tiedän, onko testamenttia tehty?
Asiasta voi tiedustella keskusrekisteristä (CTR). Läheiset voivat kuoleman jälkeen tiedustella sieltä maksutta, onko testamentti olemassa ja mikä notaari sitä säilyttää.
Tarvitsetko apua perintöasioiden järjestämisessä? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
