Lapsen lakiosuus (tai perintöosa) tarkoittaa sitä perinnön osaa, johon lapsella on oikeus toisen vanhemman kuollessa. Jos kuollut vanhempi oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä erillistä testamenttia ole tehty, sovelletaan lakisääteistä perinnönjakoa: eloonjäänyt puoliso saa kaiken omaisuuden ja velat, ja lapsi saa oman osuutensa rahasaatavana, joka on periaatteessa perittävissä vasta, kun myös eloonjäänyt puoliso menehtyy. Laskukaava on yleensä yksinkertainen: kuolinpesän säästö jaettuna perillisten määrällä (kumppani ja lapset saavat kukin yhtä suuren osan). Tämä opas auttaa ymmärtämään, miten lapsen perintöosa lasketaan, missä tilanteissa sen voi saada itselleen jo aiemmin ja miksi saatava on tärkeää kirjata virallisesti ylös jo nyt.
Miten lapsen perintöosa lasketaan?
Aluksi selvitetään kuolinpesän kokonaisarvo. Jos vanhemmilla oli yhteisomistus, kuolinpesän arvo on puolet yhteisestä varallisuudesta – toinen puoli kuului jo ennestään eloonjääneelle puolisolle. Tämän jälkeen kuolinpesän säästö jaetaan perillisten kesken. Esimerkki: pariskunnalla on yhteistä varallisuutta 400 000 euroa ja heillä on kaksi lasta. Kun toinen vanhempi kuolee, kuolinpesän säästö on 200 000 euroa. Perillisiä ovat eloonjäänyt puoliso ja kaksi lasta: kukin saa perintönä 66 667 euroa. Kummankin lapsen perintöosa on siis 66 667 euron suuruinen saatava eloonjääneeltä vanhemmalta. Jos käytössä on avioehto tai kyseessä on uusioperheen tilanne, laskukaava voi olla toisenlainen – silloin jako määräytyy sopimuksen tai testamentin mukaan. Laskettu summa kannattaa kirjata kirjallisesti esimerkiksi perukirjaan tai jakosopimukseen: tämä säästää epäselvyyksiltä, joskus jopa vuosikymmenien päästä.
Milloin lapsen perintöosan voi vaatia maksuun?
Pääsääntö on, että perintöosan saa vasta eloonjääneen vanhemman kuoltua. Siihen asti eloonjääneellä puolisolla on oikeus käyttää koko omaisuutta – myös kuluttaa sitä. Laissa on kuitenkin määritelty muutamia tilanteita, joissa saatava erääntyy maksettavaksi heti. Tärkeimpiä näistä ovat eloonjääneen puolison konkurssi tai pääsy lakisääteiseen velkajärjestelyyn. Myös testamentissa voidaan määrätä muista tilanteista, kuten hoitokotiin siirtymisestä tai uudesta avioliitosta. Jos eloonjäänyt puoliso menee naimisiin uudelleen, perintöosa ei automaattisesti eräänny maksettavaksi, mutta lapset saavat niin sanotut etuoikeudet: he voivat pyytää omaisuuden siirtämistä omistukseensa (usein niin, että vanhemmalle jää hallintaoikeus), jotta heidän edesmenneen vanhempansa perintö ei siirry osaksi uutta avioliittoa.
Kasvaako perintöosa korkoa? Saatavan korko
Lähtökohtaisesti saatava on koroton niin kauan kuin lakisääteinen viivästyskorko ei ylitä 6 prosenttia – laki tuntee korotuksen vain siltä osin kuin lakisääteinen korko on yli 6 prosenttia, mikä ei ole toteutunut moneen vuoteen. Testamentissa on voitu sopia muunlaisesta (esimerkiksi koronkorko-) ehdosta. Tämä voi joskus olla verotuksellisesti järkevää, sillä kasvanut saatava pienentää eloonjääneen puolison myöhempää kuolinpesää. Kannattaa siis aina tarkistaa testamentista, onko siinä korkomääräyksiä, ja ottaa sen vaikutus huomioon toisen vanhemman perinnönjaon yhteydessä.
Miten perintövero vaikuttaa lapsen osuuteen?
Vaikka lapsi ei saisi perintöä vielä konkreettisesti käteensä, ensimmäisen vanhemman kuollessa perintöosasta tulee usein maksettavaksi perintövero – siltä osin kuin se ylittää lapsikohtaisen 26 230 euron verovapaan rajan (vuonna 2026). Käytännössä eloonjäänyt puoliso maksaa usein tämän veron ennakkoon, ja maksettu summa vähennetään lapsen lopullisesta perintösaatavasta. Eloonjääneen puolison kuollessa saatava maksetaan verovapaasti ennen toisen perinnön jakamista: ensimmäisestä kuolemasta saatu lapsen perintöosa on kuolinpesän velkaa ja vähentää näin perintöveroa toisessa jaossa. Juuri siksi on äärimmäisen tärkeää, että summa on aikanaan kirjattu huolellisesti ylös.
Mitä eroa on lakiosalla ja perintöosalla?
Perintöosa on lapsen normaali osuus perinnöstä, kun hän on perillisen asemassa. Lakiosa on eri asia: se on vähimmäisosa – puolet lakisääteisestä perintöosasta rahana laskettuna – johon lapsella on oikeus silloinkin, jos hänet on tehty testamentilla perinnöttömäksi. Lapsen, joka saa normaalin perintöosan, ei tarvitse murehtia lakiosasta; se tulee ajankohtaiseksi vain, jos lapsi on jätetty perinnöttömäksi tai hänen oikeuksiaan on loukattu esimerkiksi lahjoituksilla.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko äitini käyttää minun perintöosani?
Kyllä voi. Lakisääteisen perinnönjaon mukaan eloonjäänyt puoliso saa käyttää koko omaisuutta. Jos toisen vanhemman kuollessa varoja on jäljellä liian vähän, saatat saada vähemmän kuin saatavasi suuruus olisi – tämä on järjestelmään kuuluva riski.
Täytyykö minun vaatia perintöosaani heti ensimmäisen vanhemman kuoltua?
Ei tarvitse, eikä se yleensä ole edes mahdollista. Saatava kirjataan automaattisesti ylös ja se on haettavissa vasta eloonjääneen puolison kuollessa, lakisääteisiä tai testamentissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Vanheneeko lapsen perintöosa?
Lakisääteiseen jakoon perustuva saatava säilyy eloonjääneen puolison kuolemaan saakka, eikä se vanhene niin kauan kuin sitä ei voi vaatia maksuun. Summa kannattaa kuitenkin kirjata tarkasti ylös – asian todistaminen 30 vuoden kuluttua voi muuten olla vaikeaa.
Mitä jos on olemassa testamentti?
Silloin testamentti määrää perintöosat ja yhteiset pelisäännöt. Myös tässä tilanteessa lapsella on aina oikeus vähintään lakiosaansa.
Kaipaatko tukea perintöasioiden hoitamiseen? Luo Solace Care -tili tai tutustu muihin oppaisiimme.
