Lapsen osuus perinnöstä (kindsdeel) tarkoittaa sitä perintöosaa, johon lapsella on oikeus vanhemman kuollessa. Jos menehtynyt vanhempi oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä poikkeavaa testamenttia ole, sovelletaan lakisääteistä perinnönjakoa: eloonjäänyt vanhempi saa haltuunsa kaiken omaisuuden ja velat, ja lapsi saa oman perintöosansa rahallisena saatavana, joka on periaatteessa vaadittavissa maksuun vasta, kun myös eloonjäänyt vanhempi kuolee. Laskeminen on yleensä yksinkertaista: perintö jaetaan perillisten lukumäärällä (kumppani plus lapset, jokaiselle yhtä suuri osa). Tämä opas osoittaa, miten lapsen osuus lasketaan, missä tilanteissa sen voi vaatia maksuun jo aiemmin ja miksi saatava on viisasta kirjata virallisesti ylös jo nyt.
Miten lapsen perintöosuus lasketaan?
Määritä ensin kuolinpesän suuruus. Jos vanhemmat olivat naimisissa ja heillä oli avio-oikeus kaikkeen omaisuuteen, kuolinpesän suuruus on puolet yhteisestä varallisuudesta – toinen puoli kuului jo ennestään eloonjääneelle puolisolle. Jaa tämän jälkeen kuolinpesän säästö perillisten lukumäärällä. Esimerkki: avioparilla on yhdessä 400 000 euroa ja kaksi lasta. Kun toinen vanhempi kuolee, perinnön määrä on 200 000 euroa. Perillisiä ovat eloonjäänyt puoliso ja kaksi lasta: kukin perii 66 667 euroa. Kummankin lapsen perintöosuus on siis 66 667 euron suuruinen saatava eloonjääneeltä vanhemmalta. Jos kyseessä on avioehtosopimus tai kyseessä on uusperhe, laskutapa on erilainen – silloin jako määräytyy sopimuksen tai testamentin mukaan. Kirjaa laskettu summa ylös kirjallisesti, esimerkiksi perintöveroilmoitukseen tai sopimukseen: se ehkäisee epäselvyyksiä, jotka voivat nousta esiin jopa vuosikymmenten kuluttua.
Milloin lapsen perintöosuuden voi vaatia maksettavaksi?
Pääsääntö on, että osuuden voi vaatia vasta eloonjääneen vanhemman kuoltua. Siihen asti eloonjäänyt puoliso saa käyttää koko omaisuutta – myös kuluttaa sen loppuun. Laissa on kuitenkin määritelty muutamia tilanteita, joissa saatava erääntyy maksettavaksi heti. Tärkeimpiä näistä ovat eloonjääneen vanhemman konkurssi tai pääsy lakisääteiseen velkajärjestelyyn. Testamentissa voidaan määrätä myös muita perusteita, kuten hoitokotiin joutuminen tai uudelleenavioituminen. Jos eloonjäänyt vanhempi menee uusiin naimisiin, se ei itsessään tee lapsen osuudesta heti maksettavaa, mutta lapset saavat niin sanottuja suojaoikeuksia: he voivat vaatia tietyn omaisuuden omistusoikeuden siirtämistä itselleen (usein siten, että vanhemmalle jää hallintaoikeus), jotta menehtyneen vanhemman perintö ei siirtyisi uuteen avioliittoon.
Kasvaako perintöosuuden arvo? Saatavan korko
Oletusarvoisesti saatava on koroton niin kauan kuin lakisääteinen korko pysyy alle 6 prosentissa. Laissa määrätään korotuksesta vain siltä osin kuin lakisääteinen korko ylittää 6 prosenttia, mikä ei ole toteutunut moneen vuoteen. Testamentissa on voitu sopia toisenlaisesta (esimerkiksi korkoa korolle -periaatteella toimivasta) korosta. Tämä voi olla verotuksellisesti edullista, sillä kasvanut saatava pienentää eloonjääneen vanhemman myöhempää perintöä. Tarkista siksi aina testamentista, onko siinä korkomääräystä, ja huomioi sen vaikutus toisessa perinnönjaossa.
Miten perintövero vaikuttaa lapsen perintöosuuteen?
Vaikka lapsi ei saisi vielä mitään konkreattisesti haltuunsa, ensimmäisen vanhemman kuollessa lapsen osuudesta on usein jo maksettava perintöveroa – siltä osin kuin se ylittää lapsikohtaisen verovapaan rajan, joka on 26 230 euroa (vuonna 2026). Käytännössä eloonjäänyt vanhempi maksaa usein tämän veron ennakkoon, ja maksettu summa vähennetään myöhemmin lapsen saatavasta. Eloonjääneen vanhemman kuollessa saatava maksetaan verovapaasti ennen toisen perinnön jakamista: ensimmäisestä kuolemantapauksesta jäänyt lapsen osuus on kuolinpesän velkaa ja vähentää siten perintöveroa toisessa perinnönjaossa. Juuri tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että summa on aikanaan kirjattu tarkasti ylös.
Mitä eroa on perintöosalla ja lakiosalla?
Perintöosa on lakisääteisen perillisen tavallinen osuus perinnöstä. Lakiosa (legitieme portie) on eri asia: se on vähimmäisosa – puolet lakisääteisestä perintöosasta rahana mitattuna – johon lapsella on oikeus silloinkin, kun hänet on tehty testamentilla perinnöttömäksi. Lapsen, joka on tavanomainen perillinen, ei tarvitse huolehtia lakiosasta; se tulee ajankohtaiseksi vain silloin, kun lapsi on jätetty perinnöttömäksi tai hänen oikeuksiaan on loukattu merkittävästi esimerkiksi suurilla lahjoituksilla.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko äitini kuluttaa perintöosani loppuun?
Kyllä voi. Lakisääteisen perinnönjaon mukaan eloonjääneellä puolisolla on oikeus käyttää koko omaisuutta. Jos toisen vanhemman kuollessa varoja on jäljellä liian vähän, saatat saada vähemmän kuin saatavasi suuruus olisi – tämä riski kuuluu lakisääteiseen järjestelyyn.
Täytyykö minun vaatia perintöosaani heti ensimmäisen vanhemman kuoltua?
Ei tarvitse, eikä se yleensä ole edes mahdollista. Saatavan määrä vahvistetaan automaattisesti, ja se erääntyy maksettavaksi vasta eloonjääneen puolison kuollessa, lukuun ottamatta laissa tai testamentissa määriteltyjä poikkeuksia.
Vanheneeko lapsen perintöosuus?
Lakisääteiseen perinnönjakoon perustuva saatava säilyy eloonjääneen puolison kuolemaan saakka eikä vanhene niin kauan kuin sitä ei voi vaatia maksuun. Summa kannattaa kuitenkin kirjata ylös – ilman dokumentteja asian osoittaminen todeksi on 30 vuoden kuluttua hyvin vaikeaa.
Mitä jos asiasta on tehty testamentti?
Siinä tapauksessa testamentti määrää perintöosat ja pelisäännöt. Myös silloin lapsella on aina vähimmäisoikeus lakiosaansa.
Haluatko apua perintöasioiden järjestämisessä? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
