Lakisääteinen perintökaari: kuka perii mitäkin ilman testamenttia?
Kun läheinen menehtyy ilman testamenttia, saatat pohtia, kuka loppujen lopuksi perii hänet. Asiasta ei tarvitse kantaa huolta yksin, sillä laki määrittelee perimyksen selkeästi. Tätä kutsutaan lakisääteiseksi perinnönjaoksi. Tämä opas auttaa ymmärtämään rauhallisesti, miten jako toimii, mitä eloonjäänyt puoliso saa ja mitä tarkoitetaan rintaperillisen lakiosalla tai perintöosuudella.
Lakisääteinen perinnönjako on perussääntö, jota sovelletaan, kun testamenttia ei ole ja vainajalta jää puoliso sekä yksi tai useampi lapsi. Tällaisessa tilanteessa eloonjäänyt puoliso saa hallintaansa ja omistukseensa perinnön varat ja velat. Lapset eivät saa perintöosaansa heti, vaan se jää rahalliseksi saatavaksi eloonjääneelle puolisolle. Tämä osuus on lunastettavissa vasta, kun eloonjäänyt puolisokin menehtyy. Näin turvataan puolison mahdollisuus jatkaa elämäänsä tutussa kodissa ja ympäristössä ilman huolta.
Milloin lakisääteistä perinnönjakoa sovelletaan?
Lakisääteinen perinnönjako astuu voimaan automaattisesti, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
Testamenttia ei ole (tai testamentti ei poikkea tästä lakisääteisestä jaosta).
Vainajalta jää aviopuoliso tai rekisteröity kumppani.
Vainajalla on yksi tai useampi lapsi.
Jos jokin näistä ehdoista ei täyty – esimerkiksi jos pari asui avoliitossa – lakisääteinen perinnönjako ei toimi samalla tavalla. Avoliitossa asuvat kumppanit eivät lain mukaan peri toisiaan ilman testamenttia. Juuri tämän vuoksi testamentin laatiminen on avopuolisoille erityisen tärkeää.
Mitä eloonjäänyt puoliso saa?
Eloonjäänyt aviopuoliso saa kaiken perittävän omaisuuden, mutta ottaa vastatakseen myös mahdolliset velat. Näin puoliso voi esimerkiksi jatkaa asumista yhteisessä kodissa ja käyttää varoja ilman, että lapset voivat heti vaatia omaa osuuttaan itselleen.
Puoliso ja lapset perivät periaatteessa kukin yhtä suuren osan. Mutta sen sijaan, että lapset saisivat osuutensa heti, omaisuus säilyy eloonjääneellä puolisolla. Lapsille muodostuu perintöosaansa vastaava saatava.
Mikä on lapsen perintöosa?
Perintöosa on lapsen lakisääteinen osuus vanhempansa perinnöstä. Lakisääteisessä jaossa lapsi ei saa tätä osuutta heti käteensä, vaan se jää rahalliseksi saatavaksi eloonjääneelle vanhemmalle. Tämä saatava maksetaan tavallisesti vasta silloin, kun toinenkin vanhempi poistuu keskuudestamme.
On olemassa muutamia poikkeustilanteita, jolloin lapsen osuus voidaan vaatia maksettavaksi aiemmin – esimerkiksi jos eloonjäänyt puoliso päätyy konkurssiin tai velkasaneeraukseen. Muussa tapauksessa varat säilyvät puolison tukena tämän eliniän.
Tämän säännön taustalla on kaunis ajatus: eloonjääneen puolison tulisi voida jatkaa elämäänsä turvallisesti ja ilman taloudellista huolta. Jos lapsi voisi vaatia osuuttaan heti, puoliso saattaisi joutua myymään kotinsa sen maksamiseksi. Perintöosan lykkääminen estää tällaiset vaikeat tilanteet.
Miten perintövero määräytyy?
Vaikka lapset saavat perintöosansa vasta myöhemmin, he saattavat joutua maksamaan siitä perintöveroa jo aiemmin. Käytännössä eloonjäänyt puoliso usein maksaa tämän veron lasten puolesta etukäteen. Tämä maksettu määrä vähennetään myöhemmin lasten lopullisesta perintösaatavasta.
Jokaisella perillisellä on oma verovapaa osuutensa. Vuonna 2026 puolison verovapaa osuus on 828 035 € ja lapsen 26 230 €. Perintöveroa maksetaan vain tämän verovapaan rajan ylittävästä osasta.
Voiko lakisääteisestä jaosta poiketa?
Kyllä voi. Lakisääteinen perinnönjako on vain oletusvaihtoehto, ei pakko. Jos haluat järjestää asiat toisin, se onnistuu helposti tekemällä testamentti. Testamentissa voit esimerkiksi määrätä perintöosuuksista toisin, turvata avopuolison aseman tai nimetä testamentin toimeenpanijan.
Lisäksi eloonjäänyt puoliso voi kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta luopua lakisääteisestä jaosta esimerkiksi verotuksellisista syistä. Tällaisissa tilanteissa on aina hyvä kääntyä luotettavan lakimiehen tai notaarin puoleen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Jos vainajalta jää puoliso ja lapsia, sovelletaan lakisääteistä perinnönjakoa: eloonjäänyt puoliso saa omaisuuden hallintaansa, ja lapset saavat perintöosansa rahallisena saatavana. Jos puolisoa tai lapsia ei ole, perivät muut sukulaiset laissa määrätyssä järjestyksessä.
Milloin lapsen perintöosa maksetaan?
Tavallisesti vasta sitten, kun eloonjäänyt vanhempi menehtyy. Erityistilanteissa, kuten eloonjääneen vanhemman konkurssissa tai velkasaneerauksessa, se voidaan maksaa aiemmin.
Periikö avopuoliso ilman testamenttia?
Ei peri. Ilman avioliittoa, rekisteröityä parisuhdetta tai testamenttia avopuoliso ei lain mukaan peri mitään. Turvaksi tarvitaan aina testamentti.
Täytyykö lasten maksaa perintöveroa, vaikka he eivät ole vielä saaneet osuuttaan?
Joskus kyllä. Eloonjäänyt vanhempi maksaa usein veron heidän puolestaan ja se huomioidaan myöhemmin perinnön lopullisessa tilityksessä.
Heräsikö kysymyksiä perinnöstä ilman testamenttia? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
