Posti saa tiedon kuolemasta suoraan Digi- ja väestötietovirastolta, joten kuolemasta ei tarvitse ilmoittaa Postille erikseen. Posti kulkee silti vainajan viimeiseen osoitteeseen niin kauan kuin sitä lähetetään. Jos tiedät, että vainajalle on tulossa laskuja tai muuta postia, ohjaa se jonkun läheisen postilaatikkoon tekemällä osoitteenmuutos Postin muuttoilmoituspalvelussa (Suomi.fi, 2026). Muista, että kuolinpesän osoitteenmuutos on tehtävä kirjallisesti myös Verohallinnolle.
Pitääkö kuolemasta ilmoittaa Postille erikseen?
Ei tarvitse. Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään, ja tiedon tallentumisessa voi kestää yhdestä kahteen viikkoa. Posti saa tiedon sieltä automaattisesti, samoin kuin viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset sekä seurakunnat. Automaattinen tieto ei kuitenkaan pysäytä postin kulkua: kirjeet ja laskut jatkavat matkaansa vanhaan osoitteeseen niin kauan kuin niitä lähetetään. Juuri siksi edelleenohjaus kannattaa tehdä, vaikka mitään ilmoitusvelvollisuutta ei ole.
Miten teet kuolinpesän osoitteenmuutoksen?
Osoitteenmuutoksen voi tehdä Postin sähköisessä muuttoilmoituspalvelussa tai palvelupisteistä saatavalla lomakkeella. Käytännössä posti ohjataan sen kuolinpesän osakkaan osoitteeseen, joka hoitaa vainajan asioita. Näin laskut, veropostit ja muut määräaikaan sidotut kirjeet eivät jää tyhjään asuntoon odottamaan. Jos vainaja asui vuokralla, kannattaa ohjaus hoitaa hyvissä ajoin ennen kuin asunto tyhjennetään ja vuokrasopimus irtisanotaan.
Miksi osoitteenmuutos pitää tehdä myös Verohallinnolle?
Kuolinpesän osoitetietojen muuttaminen on tehtävä kirjallisesti myös Verohallinnolle, eikä pelkkä Postin ilmoitus riitä. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden täytyy hyväksyä muutos. Tämä kannattaa hoitaa samalla kertaa Postin ilmoituksen kanssa, koska verotukseen liittyvät kirjeet tulevat usein vasta kuukausien päästä kuolemasta — esimerkiksi kuolinvuotta seuraavana vuonna maksettavat veronpalautukset.
Kenelle kuolemasta kannattaa ilmoittaa itse?
Vaikka moni taho saa tiedon automaattisesti, kaikki eivät saa. Ilmoita itse ainakin työnantajalle tai oppilaitokselle, koululle tai varhaiskasvatuspaikalle, taloyhtiön isännöitsijälle, vuokranantajalle, puhelin- ja tietoliikenneyrityksille, sähkölaitokselle, lehtitaloille, yhdistyksille joissa vainaja oli jäsenenä sekä muille yrityksille, joissa hänellä oli asiakassuhde. Pyri myös perumaan vainajalle varatut lääkäriajat ja muut sovitut tapaamiset, vainajan matkat sekä lehtitilaukset.
Mitä tapahtuu vainajan Suomi.fi-viesteille ja valtuuksille?
Suomi.fi-viestien sähköinen postilaatikko sulkeutuu automaattisesti, kun Digi- ja väestötietovirasto on saanut tiedon kuolemasta. Myös Suomi.fi-valtuuksien voimassaolo lakkaa, kun henkilö kuolee, eikä kuolinpesän puolesta voi asioida niiden avulla — poikkeuksena kuolinpesä, jolla on y-tunnus. Tämä on yksi syy siihen, miksi paperiposti kannattaa ohjata heti: osa asioinnista siirtyy takaisin kirjeiden varaan juuri silloin, kun asioita pitäisi hoitaa.
Entä vainajan pankkiasiat ja laskut?
Pankki saa tiedon kuolemasta automaattisesti ja sulkee vainajan pankkitunnukset, mutta tilejä ei lopeteta — niistä tulee kuolinpesän tilejä. Ennen perunkirjoitusta vainajan tililtä voi maksaa hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyviä laskuja, sairaalalaskuja sekä elinaikaan liittyviä laskuja, kuten vuokraa, yhtiövastiketta, sähköä ja puhelinlaskuja. Laskun voi toimittaa pankkiin maksettavaksi kuka tahansa kuolinpesän osakas, ja osa pankeista pyytää tätä varten sukuselvityksen. Säilytä laskut tai kopiot niistä perunkirjoitusta varten.
Tarvitsetko apua käytännön asioissa läheisen kuoleman jälkeen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
Lähde: Suomi.fi, Käytännön asiat kuolemantapauksessa (Digi- ja väestötietovirasto, päivitetty 2.7.2026).
