Kuolinpesän osoitteenmuutoksessa on kaksi eri tehtävää: ohjaa Postin jakama posti läheisen osoitteeseen ja tarkista erikseen Verohallinnon käyttämä yhteysosoite. Posti saa kuolemantiedon automaattisesti, mutta se ei yksin ohjaa kirjeitä uuteen osoitteeseen. Aloita Postin kuolinpesän postia koskevasta ohjeesta.
Osoitteenmuutoksen seurantalista
Kopioi omiin muistiinpanoihin: [lähettäjä] · [vanha osoite] · [uusi yhteysosoite] · [ilmoitus tehty] · [vahvistus saatu] · [seuraava tarkistus]. Aloita Postista ja Verohallinnosta, jatka pankkiin, vakuutuksiin, vuokranantajaan ja muihin laskuttajiin.
Sopikaa, kuka avaa kirjeet ja kirjaa eräpäivät. Tarkistakaa vanhan asunnon postilaatikko siirtymäaikana luvallisesti ja säilyttäkää ilmoitusten vahvistukset. Merkitse myös, milloin mahdollinen määräaikainen ohjaus päättyy. Näin yhden muuttoilmoituksen onnistuminen ei peitä toisen lähettäjän vanhaa osoitetta.
Pitääkö kuolemasta ilmoittaa Postille erikseen?
Ei tarvitse. Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään, ja tiedon tallentumisessa voi kestää yhdestä kahteen viikkoa. Posti saa tiedon sieltä automaattisesti, samoin kuin viranomaiset, kunnat, pankit, vakuutus- ja työeläkelaitokset sekä seurakunnat. Automaattinen tieto ei kuitenkaan pysäytä postin kulkua: kirjeet ja laskut jatkavat matkaansa vanhaan osoitteeseen niin kauan kuin niitä lähetetään. Juuri siksi edelleenohjaus kannattaa tehdä, vaikka mitään ilmoitusvelvollisuutta ei ole.
Miten teet kuolinpesän osoitteenmuutoksen?
Postin sähköiseen muuttoilmoituspalveluun kirjaudutaan omilla tunnuksilla ja valitaan ilmoittaminen toisen puolesta ilman omaa muuttoa. Kuolinpesän osoitteenmuutosta ei tehdä DVV:lle. Postin edelleenohjaus ei kata muiden jakajien postia eikä paketteja, joten ilmoita osoite tärkeille lähettäjille myös suoraan.
Miksi osoitteenmuutos pitää tehdä myös Verohallinnolle?
Menettely riippuu siitä, onko pesällä valtuutettu veroasioiden hoitaja. Vuonna 2016 tai sen jälkeen annetun valtuutuksen perusteella hoitajan oma DVV-osoitteenmuutos päivittää myös pesän osoitetta. Ilman valtuutettua hoitajaa osoitteen voi ilmoittaa perukirjan lähettämisen yhteydessä; myöhempi muutos tehdään yleensä kirjallisesti osakkaiden hyväksynnällä. Tarkista oma tilanteesi Verohallinnon kuolinpesän osoiteohjeesta. Pelkkä Postin ilmoitus ei vahvista veropostin osoitetta.
Kenelle kuolemasta kannattaa ilmoittaa itse?
Vaikka moni taho saa tiedon automaattisesti, kaikki eivät saa. Ilmoita itse ainakin työnantajalle tai oppilaitokselle, koululle tai varhaiskasvatuspaikalle, taloyhtiön isännöitsijälle, vuokranantajalle, puhelin- ja tietoliikenneyrityksille, sähkölaitokselle, lehtitaloille, yhdistyksille joissa vainaja oli jäsenenä sekä muille yrityksille, joissa hänellä oli asiakassuhde. Pyri myös perumaan vainajalle varatut lääkäriajat ja muut sovitut tapaamiset, vainajan matkat sekä lehtitilaukset.
Mitä tapahtuu vainajan Suomi.fi-viesteille ja valtuuksille?
Suomi.fi-viestien sähköinen postilaatikko sulkeutuu automaattisesti, kun Digi- ja väestötietovirasto on saanut tiedon kuolemasta. Myös Suomi.fi-valtuuksien voimassaolo lakkaa, kun henkilö kuolee, eikä kuolinpesän puolesta voi asioida niiden avulla — poikkeuksena kuolinpesä, jolla on y-tunnus. Tämä on yksi syy siihen, miksi paperiposti kannattaa ohjata heti: osa asioinnista siirtyy takaisin kirjeiden varaan juuri silloin, kun asioita pitäisi hoitaa.
Entä vainajan pankkiasiat ja laskut?
Pankki saa tiedon kuolemasta automaattisesti ja sulkee vainajan pankkitunnukset, mutta tilejä ei lopeteta — niistä tulee kuolinpesän tilejä. Ennen perunkirjoitusta vainajan tililtä voi maksaa hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyviä laskuja, sairaalalaskuja sekä elinaikaan liittyviä laskuja, kuten vuokraa, yhtiövastiketta, sähköä ja puhelinlaskuja. Laskun voi toimittaa pankkiin maksettavaksi kuka tahansa kuolinpesän osakas, ja osa pankeista pyytää tätä varten sukuselvityksen. Säilytä laskut tai kopiot niistä perunkirjoitusta varten.
Tarvitsetko apua käytännön asioissa läheisen kuoleman jälkeen? Luo tili Solace Careen tai lue lisää oppaitamme.
Lähde: Suomi.fi, Käytännön asiat kuolemantapauksessa (Digi- ja väestötietovirasto, päivitetty 2.7.2026).
