Puolison tai avopuolison menettäminen on yksi elämän suurimmista ja raskaimmista menetyksistä. Menetät rakkaan ihmisen lisäksi myös yhteisen arjen – talouden, tulevaisuuden suunnitelmat, kodin roolit ja yhteiset ruokahetket. Samaan aikaan yhteiskunta vaatii sinua huolehtimaan perinnöstä, pankkiasioista ja tuista kaiken surun keskellä. Tämä opas on tukenasi molemmissa: surun kohtaamisessa sekä käytännön asioiden hoitamisessa.
Mitkä ovat tavallisia tunteita kumppanin kuoltua?
Ensimmäisten viikkojen aikana monet kuvailevat oloaan turtaaksi ja epätodelliseksi – keho toimii automaattiohjauksella hautajaisten ja paperitöiden läpi, ja tunteet nousevat pintaan vasta myöhemmin. Voimakas suru, viha, helpotus (erityisesti pitkän sairauden jälkeen), syyllisyys, univaikeudet ja keskittymisvaikeudet ovat kaikki täysin luonnollisia reaktioita. Monille vaikeinta on yksinäisyys – tyhjä puoli sängyssä ja hiljaisuus kodissa.
Suru ei etene selkeiden vaiheiden tai tasojen mukaan, vaikka monet artikkelit yhä niin väittävätkin. Uudempi tutkimus ei tue tätä mallia, emmekä me Solace Caressa tukeudu siihen. Suru aaltoilee, ja aallot voivat palata voimakkaina merkkipäivinä – se on täysin normaalia, ei merkki takapakista.
Millaista taloudellista tukea voit saada Kelasta?
Tärkein tuki puolison, kumppanin tai yhteisen lapsen toisen vanhemman menettäneelle on Kelan maksama perheeläke. Leskeneläkkeen perusmäärä ja mahdolliset lisät riippuvat omista tuloistasi, muista eläkkeistäsi ja siitä, onko teillä alaikäisiä lapsia. Eläke auttaa sopeutumaan uuteen taloudelliseen tilanteeseen ja turvaamaan toimeentulon vaikean ajan yli.
Perheestään ja tilanteestaan riippuen tukea voi hakea tietyin ehdoin. On tärkeää toimia mahdollisimman pian, sillä tukia maksetaan yleensä takautuvasti vain rajatun ajan (useimmiten 6 kuukautta). Aviopuolisoilla edellytetään yleensä, että avioliitto oli solmittu ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta ja että liitto oli kestänyt tietyn ajan tai perheessä on yhteisiä lapsia. Avopuolisoiden kohdalla edellytyksenä on yleensä yhteinen alaikäinen lapsi ja riittävän pitkä yhdessäolo. Lapsi, joka on menettänyt vanhempansa, voi saada lapseneläkettä – lue lisää perheeläkeoppaastamme.
Mitä perinnölle ja taloudelle on tehtävä?
Edesmenneen puolison jälkeen on tehtävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Joissakin tapauksissa leskellä on oikeus pitää yhteinen koti ja siihen kuuluva tavanomainen koti-irtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Tämä voi tuoda taloudellista turvaa, mutta siihen liittyy myös seikkoja, joista on hyvä olla tietoinen; lue oppaamme jakamattomasta pesästä. Toinen vaihtoehto on toimittaa omaisuuden ositus ja perinnönjako, minkä selitämme vaihe vaiheelta kuolinpesän jakamista koskevassa oppaassa.
Käytännön asioissa kannattaa ensimmäisten viikkojen aikana ottaa selvää pankkitileistä ja laskuista, ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiöille ja eläkelaitoksille sekä selvittää, oliko vainajalla ryhmähenkivakuutus tai muita vakuutuksia, joista omaisilla on oikeus saada korvausta.
Miten jatkaa eteenpäin – ja milloin hakea apua?
Useimmat löytävät vähitellen uuden arjen, vaikka ikävä ei koskaan kokonaan katoaisi. Jos suru on kuitenkin niin voimakasta, ettet pysty toimimaan töissä, kotona tai sosiaalisissa suhteissa vielä 6–12 kuukautta kuoleman jälkeen, kyseessä voi olla pitkittynyt surureaktio. Se on virallinen diagnoosi, johon on saatavilla hyvää ja tehokasta apua. Terveyskeskus tai työterveyshuolto on oikea paikka aloittaa, ja sieltä saat tarvittaessa myös sairauslomaa, jos suru vie työkyvyn.
Jos tarvitset keskusteluapua heti, valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111. Myös monet seurakunnat ja järjestöt tarjoavat tukea. Monet puolison menettäneet saavat suurta apua myös vertaistukiryhmistä, joissa voi jakaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa.
Tarvitsetko apua käytännön asioissa kuolemantapauksen jälkeen? Solace Care auttaa sinua askel askeleelta – tai lue muita oppaitamme.
