Edunvalvonta on viranomaisen järjestämä apu, jossa valtion viranomainen (Norjassa Statsforvalteren) määrää edunvalvojan huolehtimaan sellaisen henkilön taloudellisista ja henkilökohtaisista asioista, joka ei enää itse siihen kykene – esimerkiksi dementian, sairauden, vammautumisen tai toimintakyvyn alenemisen vuoksi. Menettely perustuu edunvalvontalakiin. Tärkeintä on kuitenkin tietää, että edunvalvontavaltuutus on yksityisoikeudellinen vaihtoehto, joka voi korvata virallisen edunvalvonnan kokonaan tai osittain. Sen sisällön voit päättää itse silloin, kun olet vielä toimintakykyinen. Tämä opas auttaa ymmärtämään, mitä edunvalvonta käytännössä tarkoittaa, kuka päättää mistäkin ja milloin kannattaa valita sen sijaan edunvalvontavaltuutus.
Mitä edunvalvonta tarkoittaa?
Edunvalvonta tarkoittaa sitä, että nimetty edunvalvoja hoitaa asioita toisen puolesta tietyn valtuutuksen rajoissa – tyypillisesti taloudellisia asioita, henkilökohtaisia asioita tai molempia. Edunvalvonta on pääsääntöisesti vapaaehtoista, ja henkilö säilyttää oikeudellisen toimintakelpoisuutensa, ellei sitä ole erikseen tuomioistuimen päätöksellä rajoitettu. Edunvalvojan tulee kuunnella henkilön omia toiveita ja kunnioittaa niitä niin pitkälle kuin mahdollista.
Valtuutuksen tulee olla mahdollisimman rajattu. Jos joku tarvitsee apua vain laskujen maksamisessa, edunvalvonta ei saa kattaa koko taloudenhoitoa.
Kuka määrää edunvalvojan, ja kuka voi toimia edunvalvojana?
Edunvalvojan määrää Norjassa Statsforvalteren (vastaa Suomessa Digi- ja väestötietovirastoa). Hakemuksen voi tehdä henkilö itse, läheinen omainen, lääkäri tai kunta. Yleensä tarvitaan lääkärintodistus, joka osoittaa, ettei henkilö kykene huolehtimaan omista asioistaan.
Edunvalvojana toimii usein läheinen – puoliso, avopuoliso, lapsi tai muu sukulainen. Jos perheestä ei löydy sopivaa henkilöä, määrätään ammattiedunvalvoja. Asianomaista henkilöä on kuultava edunvalvojan valinnassa, ja hänen toiveilleen on annettava suuri painoarvo.
Mitä edunvalvoja ei saa tehdä?
Edunvalvojan toimivallalla on selvät rajat. Edunvalvoja ei voi toisen puolesta:
äänestää vaaleissa
solmia avioliittoa
tunnustaa isyyttä
antaa suostumusta elinluovutukseen
laatia tai peruuttaa testamenttia
antaa suostumusta pakkotoimenpiteiden käyttöön
Nämä asiat katsotaan niin henkilökohtaisiksi, että niistä voi päättää vain henkilö itse. Samat rajoitukset koskevat myös edunvalvontavaltuutettua.
Valvotaanko edunvalvojan toimintaa?
Kyllä. Viranomainen valvoo edunvalvojien toimintaa, ja suuriin päätöksiin – kuten kiinteistön myyntiin – tarvitaan viranomaisen suostumus. Edunvalvojan on myös annettava tiliselvitys hoidettavista varoista. Tämä luo turvaa, mutta tekee järjestelmästä byrokraattisemman kuin edunvalvontavaltuutus, jossa ei lähtökohtaisesti ole jatkuvaa viranomaisvalvontaa.
Mitä eroa on edunvalvonnalla ja edunvalvontavaltuutuksella?
Käytännön ero on siinä, kuka päättää ja milloin.
Edunvalvontavaltuutuksen laadit itse silloin, kun olet vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Valitset itse valtuutetun ja määrität, mitä valtuutus koskee ja mitä rajoituksia siihen liittyy. Se on yksityinen vaihtoehto, joka voi korvata virallisen edunvalvonnan ja viranomaisten puuttumisen asioihisi kokonaan tai osittain.
Edunvalvonnan määrää viranomainen vasta sitten, kun tarve on jo ilmennyt. Tällöin viranomainen valitsee edunvalvojan ja määrittää hänen tehtävänsä – et sinä itse.
Jos et ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ennen kuin menetät kykysi tehdä omia päätöksiä, virallinen edunvalvonta on yleensä ainoa vaihtoehto. Siksi edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia hyvissä ajoin – tutustu malliimme ja valtuutuslomakkeeseemme.
Voiko viranomainen vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen?
Kyllä. Viranomainen voi vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen astuneen voimaan, edellyttäen että valtuuttaja asuu maassa. Vahvistaminen helpottaa valtuutetun asiointia pankkien ja viranomaisten kanssa, jotka muutoin voivat suhtautua varauksella valtuutuksen hyväksymiseen.
Voiko edunvalvontavaltuutuksen peruuttaa?
Kyllä. Niin kauan kuin olet oikeustoimikelpoinen, voit vapaasti peruuttaa tekemäsi valtuutuksen tai laatia uuden. Valtuutus on hyvä käydä läpi elämän suurtapahtumien yhteydessä – kuten avo- tai avioeron, uuden parisuhteen, lasten syntymän tai valtuutetun oman sairastumisen myötä.
Mitä sinun tulisi tehdä nyt?
Jos tilanne on jo kiireellinen, ota yhteyttä viranomaiseen edunvalvonnan hakemiseksi. Jos kiirettä ei vielä ole, edunvalvontavaltuutus on se vaihtoehto, joka antaa läheisillesi eniten toimintavapautta myöhemmin – ja sen kirjoittamiseen menee vain yksi iltapäivä. Se kannattaa säilyttää yhdessä testamentin, vakuutustietojen ja hautaustoiveiden kanssa, jotta läheisesi löytävät kaiken tarvittavan yhdestä paikasta.
Tarvitsetko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
