Kun ihminen kuolee, voi syntyä kolmenlaisia veroja ja maksuja: vainajan ja kuolinpesän tulovero, perintövero (jota monet yhä kutsuvat pesäveroksi) sekä oikeudenkäyntimaksu. Skattestyrelsen (Tanskan verohallinto) vastaa tuloverosta, kun taas skifteret (perinnönjakotuomioistuin) laskee ja perii perintöveron ja oikeudenkäyntimaksut. Tärkein pääsääntö useimmille perheille on tämä: jos pesän nettovarallisuus ja varat selvityspäivänä ovat enintään 3 563 100 kruunua (2026), kuolinpesä on verovapaa eikä sen tarvitse antaa veroilmoitusta. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä vainajan viimeiselle veroilmoitukselle tapahtuu, milloin pesän on maksettava kuolinpesäveroa ja miten saat pääsyn vainajan verotietoihin – perustuen Skattestyrelsenin sääntöihin vuodelle 2026.
Miten saat pääsyn vainajan verotietoihin?
Skattestyrelsen ei anna pääsyä tietoihin ennen kuin tuomioistuin on antanut pesänhoitotodistuksen. Jos olet leskenä jakamattomassa pesässä, saat automaattisesti pääsyn vainajan TastSelv-palveluun noin 14 päivää todistuksen antamisen jälkeen. Kirjaudu sisään omalla MitID-tunnuksellasi, valitse ”Log på med autorisation” ja syötä vainajan henkilötunnus. Yksityisessä perinnönjaossa perillisten on nimettävä yhteyshenkilö tuomioistuimelle, ja tämän yhteyshenkilön on itse soitettava Skattestyrelsenille numeroon 72 22 28 22 valtuutuksen saamiseksi. Yhteyshenkilöllä on oltava kaikkien perillisten valtakirja ennen kuin tuomioistuin antaa todistuksen – käytä domstol.dk-sivustolta löytyvää valtakirjalomaketta. Virallisen pesänselvittäjän hoitamissa pesissä tuomioistuin antaa pääsyn suoraan pesänselvittäjälle.
Mitä tapahtuu vainajan veroilmoitukselle?
Lähtökohtaisesti kuolinvuodelta ei tehdä tavallista veroilmoitusta. Se, mitä tapahtuu sen sijaan, riippuu pesän jakotavasta. Jos olet jakamattomassa pesässä, sinua verotetaan sekä omista että vainajan tuloista kuolinvuoden tammikuun 1. päivästä alkaen, ja saat yhden yhteisen veroilmoituksen seuraavana vuonna. Jos kyseessä on pesänluovutus (boudlæg), verotusta ei yleensä tehdä, mutta eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada palautuksena vähintään 3 900 kruunua (2026) ylittävä veronpalautus – eikä hänen vastaavasti tarvitse maksaa mahdollista jäännösveroa. Jaettavissa pesissä verotus riippuu siitä, onko pesä verovapaa vai veronalainen. Jos vainaja oli velkaa veroa kuolinvuotta edeltävältä vuodelta, pätee sama kaava: jakamattomassa pesässä puoliso ottaa vastatakseen sekä veronpalautukset että mätkyt, kun taas jaetussa pesässä molemmat käsitellään osana pesää.
Milloin kuolinpesä on verovapaa?
Kuolinpesä on verovapaa, jos sekä pesän nettovarallisuus että varat selvityspäivänä ovat enintään 3 563 100 kruunua vuonna 2026 (3 399 600 kruunua vuonna 2025). Jos vainaja oli naimisissa, eloonjääneen puolison avio-osa – yleensä puolet yhteisestä omaisuudesta – jätetään arvioinnin ulkopuolelle, joten raja koskee vain vainajan osuutta varallisuudesta. Suurin osa tanskalaisista kuolinpesistä jää tämän rajan alle, eikä niiden siksi tarvitse lähettää veroilmoitusta tai maksaa kuolinpesäveroa. Verovapaassa pesässä Skattestyrelsen lähtee pääsääntöisesti siitä, että vainaja on maksanut oikean määrän veroa vuoden aikana – jos pesän osakkaat ovat samaa mieltä, mitään ei tarvitse tehdä.
Mikä on välikausi ja mikä määräaika sitä koskee?
Välikausi (mellemperioden) on aika kuolinvuoden tammikuun 1. päivästä aina kuolinpäivään saakka. Jos pesän osakkaat katsovat, että vainaja on maksanut kyseiseltä ajalta liikaa tai liian vähän veroa, täytetään erityinen välikauden veroilmoituslomake, joka lähetetään osoitteeseen Skattestyrelsen, Nykøbingvej 76, 4990 Sakskøbing. Määräaika on viimeistään 6 kuukautta kuoleman jälkeen – kuitenkin 2 kuukautta tuomioistuimen päätöksen jälkeen, jos pesä on luovutettu vasta yli 4 kuukautta kuolinpäivän jälkeen. Veronpalautus maksetaan, jos se ylittää 3 900 kruunua (2026), ja jäännösvero peritään vain, jos se ylittää 44 900 kruunua (2026).
Mitä sääntöjä sovelletaan, kun pesä on veronalainen?
Jos pesän arvo ylittää varallisuusrajan, se on veronalainen. Silloin kaikki vainajan kuolinvuotena ansaitsemat tulot ja pesän tulot selvityksen määräpäivään saakka lasketaan yhteen, ja pesä maksaa kuolinpesäveroa. Vero on kiinteä 50 prosenttia kuolinpesäverolain mukaisesti, ja pesänselvitysajalta saa tehdä erityisiä vähennyksiä. Pesän on täytettävä veroilmoitus pesänselvitysajalta ja toimitettava se tuomioistuimelle viimeistään samaan aikaan pesän loppuselvityksen kanssa. Käytännössä veronalaisia pesiä hoitaa usein pesänselvittäjä tai asianajaja, sillä asioiden monimutkaisuus lisääntyy huomattavasti rajan yläpuolella.
Miten toimitaan perintöveron ja perittyjen arvopapereiden kanssa?
Perintöveron laskee ja perii tuomioistuin, ei Skattestyrelsen. Puolisot ja rekisteröidyt kumppanit eivät maksa perintöveroa. Lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja yli kaksi vuotta yhdessä asuneet avopuolisot maksavat 15 prosenttia 392 300 kruunua (2026) ylittävästä osasta, ja kaukaisemmat perilliset maksavat tämän lisäksi 25 prosentin lisäveron loppuosasta. Jos perit arvopapereita, on olemassa tärkeä yksityiskohta, jonka monet unohtavat: pankit eivät ilmoita automaattisesti salkkuja ja ostohintoja arvo-osuustilien siirroissa. Siksi sinun on itse rekisteröitävä perityt arvopaperit selvityspäivän mukaisella arvella TastSelv-palvelun arvopaperijärjestelmään. Muussa tapauksessa Skattestyrelsen ei pysty laskemaan voittoa tai tappiota oikein sinä päivänä, kun myyt ne. Perillisenä maksat veroa perinnöstä saatavista tuloista vasta pesäluettelon selvityspäivää seuraavasta päivästä alkaen.
Usein kysytyt kysymykset
Täytyykö minun maksaa veroa itse perinnöstä? Ei, perintöä ei veroteta tulona – sen sijaan maksetaan perintöveroa yllä olevien sääntöjen mukaan. Vasta kun perintö myöhemmin tuottaa tuloa tai se myydään voitolla, kyseeseen tulee normaali verotus.
Kuka tekee ilmoituksen Skattestyrelsenille, kun joku kuolee? Tuomioistuin ilmoittaa automaattisesti Skattestyrelsenille pesän jakotavan ja pesän yhteyshenkilön. Pesän tarvitsee itse lähettää veroilmoitus vain, jos se on veronalainen tai jos haluatte välikauden verotuksen selvityksen.
Mitä jos kuolema tapahtui ulkomailla? Varmista, että tanskalainen henkilötunnus on merkitty kuolintodistukseen, ja lähetä se vainajan viimeisimmälle asuinkunnalle – tai Skattestyrelsenille, jos vainajalla ei ole koskaan ollut väestörekisteriosoitetta Tanskassa.
Haluatko apua käytännön asioihin kuolemantapauksen jälkeen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lue lisää
Perintövero Tanskassa: veroluokat, veroprosentit ja vähennykset
