Kun ihminen kuolee, voi syntyä kolmenlaisia veroja ja maksuja: vainajan ja kuolinpesän tulovero, perintövero (tunnetaan monissa maissa myös pesäverona) sekä oikeudenkäynti- tai pesänselvitysmaksu. Verovirasto (Skattestyrelsen) huolehtii tuloverotuksesta, kun taas alioikeus (skifteretten) laskee ja perii perintöveron ja muut oikeudelliset maksut. Tärkein pääsääntö useimmille perheille on: jos kuolinpesän nettovarallisuus ja varat selvityspäivänä ovat yhteensä enintään 3 563 100 kruunua (2026), kuolinpesä on vapaa verosta eikä sen tarvitse antaa veroilmoitusta. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä vainajan verotukselle tapahtuu, milloin kuolinpesän on maksettava veroa ja miten saat pääsyn vainajan verotietoihin – perustuen Veroviraston vuoden 2026 sääntöihin.
Miten saat pääsyn vainajan verotietoihin?
Verovirasto ei myönnä pääsyä tietoihin ennen kuin alioikeus on antanut pesänselvitystodistuksen (skifteretsattest). Jos olet leskenä jakamattomassa pesässä, saat automaattisesti pääsyn vainajan TastSelv-palveluun noin 14 päivää todistuksen antamisen jälkeen. Voit kirjautua sisään omalla MitID-tunnuksellasi, valita "Kirjaudu valtuutuksella" ja syöttää vainajan henkilötunnuksen. Yksityisesti jaettavassa pesässä osakkaiden on nimettävä yhteyshenkilö alioikeudelle, ja tämän yhteyshenkilön on itse soitettava Verovirastoon numeroon 72 22 28 22 valtuutuksen saamiseksi. Yhteyshenkilöllä on oltava valtakirja kaikilta osakkailta ennen kuin alioikeus antaa todistuksen – voit käyttää domstol.dk-sivustolta löytyvää valtakirjalomaketta. Julkisessa pesänselvityksessä alioikeus antaa suoraan pesänselvittäjälle pääsyn tietoihin.
Mitä tapahtuu vainajan verotukselle kuolinvuonna?
Verovuodelta, jona kuolema tapahtuu, ei pääsääntöisesti tehdä tavanomaista veropäätöstä. Se, mitä tapahtuu sen sijaan, riippuu pesänselvitysmuodosta. Jos istut jakamattomassa pesässä, sinua verotetaan sekä omista että vainajan tuloista kuolinvuoden tammikuun 1. päivästä alkaen, ja saat seuraavana vuonna yhden yhteisen veropäätöksen. Jos kyseessä on vähävaraisen pesän luovutus (boudlæg), verotusta ei yleensä toimiteta, mutta eloonjääneellä puolisolla on oikeus saada palautuksena veroja, jotka ylittävät 3 900 kruunua (2026), eikä hänen vastaavasti tarvitse maksaa mahdollista jäännösveroa. Jaettavissa pesissä verotus riippuu siitä, onko pesä verovapaa vai veronalainen. Jos vainaja oli velkaa veroja kuolinvuotta edeltävältä vuodelta, pätee sama kaava: jakamattomassa pesässä puoliso ottaa vastatakseen sekä veronpalautukset että mätkyt, kun taas jaettavissa pesissä molemmat kuuluvat kuolinpesään.
Milloin kuolinpesä on verovapaa?
Kuolinpesä on verosta vapaa, jos sekä pesän nettovarallisuus että varat selvityspäivänä ovat enintään 3 563 100 kruunua vuonna 2026 (3 399 600 kruunua vuonna 2025). Jos vainaja oli naimisissa, eloonjääneen puolison avio-oikeudellista osuutta – yleensä puolta yhteisestä varallisuudesta – ei oteta mukaan arviointiin, joten raja koskee vain vainajan osuutta varallisuudesta. Valtaosa tanskalaisista kuolinpesistä jää tämän rajan alle, eikä niiden siksi tarvitse antaa veroilmoitusta tai maksaa kuolinpesäveroa. Verovapaassa pesässä Verovirasto lähtee pääsääntöisesti siitä, että vainaja on maksanut oikean määrän veroa vuoden aikana. Jos pesän osakkaat ovat tästä samaa mieltä, mitään toimenpiteitä ei tarvita.
Mikä on välikausi ja mikä määräaika sitä koskee?
Välikausi (mellemperioden) on aika kuolinvuoden tammikuun 1. päivästä aina kuolinpäivään saakka. Jos kuolinpesän osakkaat katsovat, että vainaja on maksanut tältä ajalta liikaa tai liian vähän veroa, täytetään erityinen välikauden ilmoituslomake, joka lähetetään osoitteeseen Skattestyrelsen, Nykøbingvej 76, 4990 Sakskøbing. Määräaika on viimeistään 6 kuukautta kuoleman jälkeen – kuitenkin 2 kuukautta alioikeuden päätöksen jälkeen, jos pesä on luovutettu vasta yli 4 kuukautta kuolinpäivän jälkeen. Veropalautus maksetaan, jos se ylittää 3 900 kruunua (2026), ja jäännösveroa peritään vain siltä osin kuin se ylittää 44 900 kruunua (2026).
Mitä sovelletaan, kun kuolinpesä on verovelvollinen?
Jos pesän varat ylittävät varallisuusrajan, se on verovelvollinen. Tällöin kaikki vainajan kuolinvuonna saamat tulot ja pesän tulot verotuksen päättymispäivään saakka lasketaan yhteen, ja pesä maksaa kuolinpesäveron. Vero on kiinteä 50 prosenttia kuolinpesäverolain mukaisesti, ja siihen sovelletaan erityisiä vähennyksiä pesän kestoajalta. Pesän on täytettävä veroilmoituspesän verotusajalta ja toimitettava se alioikeudelle viimeistään samanaikaisesti pesänsivittelyasiakirjan kanssa. Käytännössä verovelvollisia pesiä hoitaa usein pesänselvittäjä tai asianajaja, sillä asioiden monimutkaisuus lisääntyy huomattavasti rajan ylittyessä.
Miten toimitaan perintöveron ja perittyjen arvopaperien kanssa?
Perintöveron laskee ja perii alioikeus, ei Verovirasto. Puolisot ja rekisteröidyt kumppanit eivät maksa perintöveroa. Lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja yli kaksi vuotta yhdessä asuneet avopuolisot maksavat 15 prosenttia siitä osasta, joka ylittää 392 300 kruunua (2026). Kaukaisemmat perilliset maksavat tämän lisäksi 25 prosentin lisäveron loppuosasta. Jos perit arvopapereita, on olemassa tärkeä yksityiskohta, joka usein jää huomaamatta: pankit eivät ilmoita automaattisesti omistuksia ja ostohintoja salkunsiirtoyhteydessä. Siksi sinun on itse rekisteröitävä perityt paperit TastSelv-palvelussa käyttäen arvona selvityspäivän mukaista luovutusarvoa – muutoin Verovirasto ei pysty laskemaan voittoa tai tappiota oikein sinä päivänä, kun myyt ne. Perillisenä maksat veroa perinnöstä saaduista tuloista vasta pesänselvityksen jakopäivää seuraavasta päivästä alkaen.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö minun maksaa veroa itse perinnöstä? Ei, perintöä ei veroteta tulona – sen sijaan siitä maksetaan yllä mainittujen sääntöjen mukainen perintövero. Vasta sitten, kun perintö myöhemmin tuottaa tuloa tai se myydään voitolla, kyseeseen tulee normaali verotus.
Kuka tekee ilmoituksen Verovirastolle kuolintapauksesta? Alioikeus ilmoittaa automaattisesti Verovirastolle pesänselvitysmuodosta ja pesän yhteyshenkilöstä. Pesän tarvitsee lähettää veroilmoitus vain, jos se on verovelvollinen tai jos haluatte välikauden verotuksen oikaisua.
Entä jos kuolema tapahtui ulkomailla? Varmista, että tanskalainen henkilötunnus merkitään kuolintodistukseen, ja lähetä se vainajan viimeisimmälle asuinkunnalle – tai Verovirastoon, jos vainajalla ei ole koskaan ollut väestörekisteriosoitetta Tanskassa.
Haluatko apua käytännön asioiden hoitamiseen kuolemantapauksen jälkeen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lue lisää
Perintövero Tanskassa: veroluokat, veroprosentit ja vähennykset
