Keskinäinen testamentti on testamentti, jolla varmistetaan, että kumppanisi pärjää taloudellisesti sinun kuolemasi jälkeen — hän voi jatkaa asumista yhteisessä kodissa ja käyttää varoja ilman, että lapset voivat vaatia perintöosaansa heti. Aviopuolisoilla, joilla on lapsia, laki on järjestänyt tämän jo vuodesta 2003 lähtien automaattisesti lakisääteisen perinnönjaon kautta. Keskinäinen testamentti on tällöin hyödyllinen lähinnä tämän järjestelyn hienosäätöön tai verotuksen optimointiin. Avoliitossa asuville tilanne on toinen: ilman testamenttia he eivät peri toisiaan lainkaan, joten heille keskinäinen testamentti ei ole vain hienosäätöä vaan välttämättömyys. Tässä oppaassa käydään läpi eri vaihtoehdot — lakisääteisestä jaosta hallintaoikeus- ja toissijaismääräystestamenttiin — ja autetaan sinua hahmottamaan, mikä sopii parhaiten teidän tilanteeseenne.
Milloin keskinäinen testamentti on tarpeen?
Jos olet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja sinulla on lapsia, lakisääteinen perinnönjako suojaa jo kumppaniasi: hän saa kaiken haltuunsa, ja lapset saavat rahasaatavan, jonka he voivat periä vasta toisen vanhemman kuoltua. Testamentti tuo lisäarvoa silloin, kun haluat poiketa tästä tai tarkentaa ehtoja — esimerkiksi määrittää lasten osuuksille koron myöhemmän perintöveron keventämiseksi, nimetä lisäperusteita saatavan maksuun vaatimiselle (kuten hoitokotiin joutuminen tai uudelleenavioituminen), nimetä testamentin toimeenpanijan tai lisätä avio-oikeuden poissulkemislausekkeen, jotta perintö pysyy suvussa. Testamentti on erityisen kiireellinen kahdessa tilanteessa: asutte yhdessä ilman avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta — ilman testamenttia kumppanisi ei peri mitään ja kaikki menee suvullesi — tai teillä on uusperhe, jossa varat voivat ilman erillistä määräystä päätyä kumppanisi kautta hänen lapsilleen tai vastaavasti omat lapsipuolesi voivat jäädä ilman mitään. (Jos olette naimisissa eikä teillä ole lapsia, puoliso perii lain mukaan kaiken; testamentti on tällöin hyödyllinen lähinnä määrittämään, minne varat päätyvät myöhemmin.)
Mitä eri keskinäisen testamentin muotoja on olemassa?
Päämuotoja on kolme. Ensimmäinen perustuu lakisääteiseen perinnönjakoon räätälöidyillä ehdoilla: eloonjäänyt saa kaiken, lasten osuuksista tulee saatavia, ja testamentissa määrätään korosta, maksuunvaatimisedellytyksistä ja joustavuudesta (esimerkiksi erillinen testamenttimääräys perintöosien verotehokkaaseen jakamiseen). Toinen on hallintaoikeustestamentti: lapset saavat (paljaan) omistusoikeuden, ja kumppani saa elinikäisen käyttöoikeuden asuntoon ja varoihin. Tämä sopii hyvin uusperheille, koska omistusoikeus siirtyy heti omille lapsille. Kolmas on toissijaismääräys (nk. kaksivaiheinen testamentti): eloonjäänyt perii kaiken ainoana perillisenä, ja se, mitä hänen kuollessaan on jäljellä, menee testamentissa nimetyille henkilöille. Tämä on kätevä tapa ohjata varojen lopullista päätymistä, ja se voi joskus olla verotuksellisesti edullista, sillä ensimmäisen kuoleman yhteydessä lapset eivät (vielä) peri mitään, eikä lasten osuuksista tarvitse maksaa perintöveroa etukäteen. Mikä muoto on taloudellisesti ja käytännössä paras, riippuu varallisuudesta, iästä ja perherakenteesta — tästä kannattaa keskustella asiantuntijan tai lakimiehen kanssa, joka voi laskea eri vaihtoehdot auki.
Mitä keskinäinen testamentti maksaa?
Testamentti laaditaan asiantuntijan tai lakimiehen avulla. Keskinäisen testamentin hinta on yleensä muutamia satoja euroja henkilöltä, ja kumppanit saavat usein yhteisen pakettihinnan (kaksi toisiaan vastaavaa testamenttia). Hinnat vaihtelevat tekijän ja alueen mukaan, joten tarjouksia kannattaa vertailla. Testamentti kannattaa pitää tallessa ja helposti löydettävissä. Tarkista testamentti muutaman vuoden välein: muutto, uusi lapsi, avioero tai muuttunut verolainsäädäntö voivat tehdä aiemmin hyvästä järjestelystä vanhentuneen.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitsevatko naimisissa olevat parit, joilla on lapsia, keskinäisen testamentin?
Eivät välttämättä — lakisääteinen perinnönjako suojaa jo eloonjäänyttä puolisoa. Testamentti tuo mukaan yksilöllisiä ehtoja: korkoa lasten osuuksille, erityisiä ehtoja saatavien lunastamiseen, toimeenpanijan nimeämisen tai verotuksen optimoinnin.
Mitä eroa on hallintaoikeus- ja toissijaismääräystestamentilla?
Hallintaoikeustestamentissa lapsista tulee heti omistajia ja kumppani saa käyttöoikeuden. Toissijaismääräyksessä kumppani perii kaiken, ja jäljelle jäävä osa siirtyy hänen kuoltuaan nimetyille jatkoperillisille.
Suojaako avoliitosopimus kumppaniani?
Vain osittain: sopimuksella voidaan sopia yhteisestä omaisuudesta ja asunnosta, mutta se ei luo perintöoikeutta. Yksityisen omaisuuden ja täyden suojan takaamiseksi tarvitaan edelleen testamentti.
Voinko laittaa lapset odottamaan, kunnes kumppanini on poissa?
Kyllä — juuri näin lakisääteinen jako ja useimmat keskinäiset testamentit tekevät. Lapsilla säilyy oikeus perintöön, mutta he voivat vaatia sitä vasta toisen vanhemman kuoltua.
Haluatko tallentaa toiveesi ja asiakirjasi turvallisesti niin, että ne löytyvät helposti? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
