Läheisen kuoleman jälkeen perintövero tulee monelle yllätyksenä — se voi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin ja maksupäivä osuu hetkeen, jolloin energia on muualla. Tässä oppaassa käymme läpi, miten perintövero määräytyy ja mitä laillisia keinoja sinulla on sen pienentämiseksi.
Mikä perintövero on?
Perintövero on Suomessa porrastettu vero, jonka perillinen maksaa saamastaan perinnöstä Verohallinnolle. Vero määräytyy kahden tekijän perusteella: perinnön arvon ja perillisen sukulaisuussuhteen vainajaan.
Perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat lähiomaiset — puoliso, lapset, lapsenlapset ja vanhemmat. II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut, kuten sisarukset, sisarusten lapset ja ystävät.
Paljonko perintövero on?
Vuoden 2026 veroasteikon mukaan I veroluokan vero alkaa 30 000 euron perinnöistä (alaraja nousi 20 000 eurosta 1.1.2026, HE 2/2025 vp), ja se on porrastettu seuraavasti:
30 000 – 40 000 €: 7 % alarajan ylittävältä osalta + 100 €
40 000 – 60 000 €: 10 % alarajan ylittävältä osalta + 800 €
60 000 – 200 000 €: 13 % alarajan ylittävältä osalta + 2 800 €
200 000 – 1 000 000 €: 16 % alarajan ylittävältä osalta + 21 000 €
yli 1 000 000 €: 19 % alarajan ylittävältä osalta + 149 000 €
II veroluokan vero on noin kaksinkertainen. Tarkat luvut päivittyvät vuosittain — kannattaa tarkistaa Verohallinnon laskurista. Alle 30 000 euron perinnöistä ei makseta perintöveroa lainkaan.
Kuinka voit pienentää perintöveroa laillisesti?
Perintöveron voi kokonaan välttää vain hyvin pienien perintöjen kohdalla, mutta sitä voi pienentää huomattavasti suunnittelulla. Tässä viisi yleisintä keinoa.
1. Testamentti hallintaoikeudella
Yksi tehokkaimmista keinoista on jättää testamentilla hallintaoikeus esimerkiksi leskelle ja siirtää omistusoikeus suoraan lapsille. Hallintaoikeuden arvo vähennetään verotettavasta perinnöstä, joten lapset maksavat veron pienemmästä summasta.
Tämä on erityisen järkevää, kun pesässä on asunto tai kesämökki — lesken oikeus käyttää omaisuutta säilyy, mutta verovaikutus on pienempi.
2. Ennakkoperintö ja lahjavero
Lahjavero on usein kevyempi kuin perintövero, koska lahjoituksia voi jakaa vuosien yli. Jokainen lähisukulainen voi antaa toiselle alle 7 500 euron lahjan kolmen vuoden välein verovapaasti (lahjaveron alaraja nousi 5 000 eurosta 7 500 euroon 1.1.2026).
Vanhempi voi siis lahjoittaa lapselleen 7 499 euroa kolmen vuoden välein ilman lahjaveroa — yli neljänkymmenen vuoden aikana se on jo merkittävä summa, joka ei tule perintöveron piiriin.
Huomaa: jos antaja kuolee kolmen vuoden sisällä lahjasta, lahja lasketaan osaksi perintöä. Kolmen vuoden sisällä samalta antajalta saadut lahjat myös lasketaan yhteen 7 500 euron rajaa sovellettaessa.
3. Henkivakuutus edunsaajamääräyksellä
Henkivakuutuksesta maksettava kuolemantapauskorvaus maksetaan suoraan edunsaajalle kuolinpesän ulkopuolella. Korvaus on lähtökohtaisesti perintöveron alaista; tarkista ajantasainen verokohtelu Verohallinolta (vero.fi).
Tämä on monelle perheelle yksinkertainen tapa siirtää varoja — vakuutuskorvaus ei kulje kuolinpesän kautta vaan menee suoraan edunsaajalle.
4. Avioehto ja osituksen ajoitus
Avioehto vaikuttaa siihen, miten omaisuus jakautuu kuoleman jälkeen ja paljonko leski saa avio-osana. Hyvin laadittu avioehto voi pienentää verotettavaa perintöä huomattavasti.
5. Säätiöt ja yleishyödyllinen lahjoitus
Yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille testamentilla annettu omaisuus on perintöverosta vapaata. Tämä on harvempien valinta, mutta esimerkiksi lapsettomille ja yksin asuville selkeä keino.
Mitä ei kannata yrittää?
Vältä näitä, koska ne joko eivät toimi tai johtavat veroriidan.
Omaisuuden aliarvostaminen perukirjassa. Verohallinto saa tiedot todellisista arvoista ja virhe voi johtaa veronkorotukseen.
Sopimuksen tekeminen kuolinvuoteella. Lähellä kuolemaa tehdyt lahjoitukset ja sopimukset joutuvat yleensä syynin alle.
Perinnön luovuttaminen sen jälkeen kun se on jo otettu vastaan — silloin kyse on lahjasta ja siitä maksetaan lahjavero erikseen.
Milloin perintövero maksetaan?
Verohallinto määrää perintöveron perukirjan perusteella. Veron maksuaikataulu lähetetään yleensä noin 6–12 kuukautta perukirjan jättämisen jälkeen.
Vero voidaan maksaa enintään kahdessa erässä, jos summa on yli 500 euroa. Maksuun voi hakea myös pidempiä maksujärjestelyjä.
Usein kysytyt kysymykset
Maksaako leski perintöveroa puolisonsa perinnöstä?
Lesken puolisovähennys on 90 000 euroa. Lesken saamasta perinnöstä on tämä summa verovapaata.
Onko alaikäisellä perillisellä erivähennystä?
Kyllä. Alle 18-vuotiaalla rintaperillisellä on 60 000 euron alaikäisyysvähennys, jos vanhempi on kuollut.
Voinko luopua perinnöstä välttääkseni veron?
Voit luopua perinnöstä kokonaan ennen kuin ryhdyt minkäänlaisiin toimiin pesässä. Tällöin perintö menee seuraavalle perilliselle, eikä sinua veroteta. Jos kuitenkin olet jo allekirjoittanut perukirjan tai toiminut pesän puolesta, luopuminen tulkitaan lahjaksi.
Pitääkö perintövero maksaa jos perin asunnon mutten myy sitä?
Kyllä. Perintövero määräytyy perinnön arvon mukaan riippumatta siitä, myytkö omaisuuden vai pidätkö sen.
Solace Care auttaa
Perintöverosuunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa — mielellään silloin, kun kaikki ovat vielä terveitä. Solace Care auttaa kartoittamaan tilanteen ja löytämään sinulle sopivat keinot, jotta perheesi säästyy turhalta verolta ja paperisotalta.
Lähteet
Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940) — finlex.fi
Verohallinto — Perintövero ja sen määrä — vero.fi
Verohallinto — Lahjaverotus — vero.fi
Veronmaksajain Keskusliitto — Perintövero-opas — veronmaksajat.fi
