Valtakirja kuolinpesän yksityistä jakoa varten antaa yhdelle henkilölle oikeuden hoitaa perinnönjaon muiden perillisten puolesta – yleensä suhteessa vainajan pankkiin. Norjan tuomioistuimilla on oma virallinen lomake, ”Fullmakt ved privat skifte av dødsbo” (Valtakirja kuolinpesän yksityistä jakoa varten), jota käytetään yhdessä perukirjan tai vastaavan todistuksen (skifteattest) kanssa. Valtakirjaa ei lähetetä käräjäoikeuteen, vaan sitä käytetään, kun asioit pankissa ja muissa laitoksissa. Täältä löydät ilmaisen mallin, virallisen lomakkeen sekä säännöt, jotka on hyvä tuntea.
Mitä kuolinpesän valtakirjan tulee sisältää?
Valtakirjasta on käytävä ilmi vainajan tiedot (nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä), valtuuttajan tiedot (valtakirjan antava perillinen) sekä valtuutetun tiedot (henkilö, joka hoitaa asioita pesän puolesta). Lisäksi siinä on määriteltävä, mitä valtuutus koskee – esimerkiksi vainajan tilien käyttöä, asiakassuhteiden lopettamista, omaisuuden myyntiä ja perinnönjaon hoitamista. Jokainen perillinen, joka on ottanut pesän vastaan yksityistä jakoa varten, allekirjoittaa oman valtakirjansa päivämäärällä ja paikkakunnalla varustettuna. Yhdessä käräjäoikeuden antaman todistuksen kanssa tämä antaa valtuutetulle oikeuden asioida yksin pankissa.
Ilmainen malli: valtakirja yksityiseen jakoon
Valtakirja kuolinpesän yksityistä jakoa varten (käytetään yhdessä perinnönjakotodistuksen kanssa). Vainaja: [nimi], [henkilötunnus], kuollut [kuolinpäivämäärä]. Minä, [perillisen nimi, henkilötunnus], joka olen ottanut pesän vastaan yksityistä jakoa varten, valtuutan täten [valtuutetun nimi, henkilötunnus, osoite] huolehtimaan kuolinpesän selvityksestä ja jaosta. Valtuutus sisältää muun muassa oikeuden käyttää ja lopettaa vainajan pankkitilejä, maksaa pesän laskuja, hankkia tietoja vainajan varoista ja veloista sekä hoitaa ja allekirjoittaa kaiken, mikä on tarpeen perinnönjaon toteuttamiseksi. Paikka ja aika: [paikka, päivämäärä]. Allekirjoitus: [perillisen allekirjoitus]. Virallisen lomakkeen voi ladata ilmaiseksi domstol.no-sivustolta kohdasta ”Dødsfall, arv og skifte”.
Milloin perilliset tarvitsevat tällaisen valtakirjan?
Yksityisessä jaossa – joka on Norjassa pääsääntö – perilliset ottavat itse vastuun pesästä. Jos perillisiä on useita, kaikkien on lähtökohtaisesti suostuttava toimenpiteisiin. Silloin on käytännöllistä, että yksi henkilö saa muilta valtuutuksen hoitaa pankkiasioita, laskuja ja myyntiä yksin. Muista määräaika: perillisten on otettava pesä vastaan yksityiseen jakoon 60 päivän kuluessa kuolemasta lähettämällä käräjäoikeudelle ilmoitus kuolinpesän yksityisestä jaosta (”Erklæring om privat skifte av dødsbo”). Vähintään yhden täysivaltaisen perillisen on otettava vastuu vainajan velvoitteista.
Mitä eroa on kuolinpesän valtakirjalla ja edunvalvontavaltuutuksella?
Edunvalvontavaltuutus tehdään oman tulevaisuuden varalle elinaikana – se astuu voimaan, jos et myöhemmin kykene huolehtimaan omista asioistasi. Kuolinpesän valtakirjan taas antavat perilliset kuolemantapauksen jälkeen, ja se koskee pesän selvittämistä. Kuoleman jälkeen mahdollinen edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa pesän taloudellisten asioiden hoidossa. Silloin astuvat kuvaan perinnönjakotodistus ja kuolinpesän valtakirja.
Haluatko apua käytännön asioiden hoitamiseen kuolemantapauksen jälkeen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
Lue lisää: Testamentti: malli · Perintö Norjassa · DNB-tili kuolemantapauksessa
