Mitä on perintö Norjan lain mukaan?
Perintö on vainajan omaisuuden, oikeuksien ja velvoitteiden siirtymistä perillisille. Norjassa perintöä säätelee vuoden 2019 perintölaki (LOV-2019-06-14-21), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2021 ja korvasi vuoden 1972 perintölain. Laki määrittää, kuka perii, kuinka paljon ja miten perintö jaetaan.
Joka vuosi Norjassa jaetaan tuhansia kuolinpesiä. Ilman testamenttia tai tietoa perintölain säännöistä perheissä voi syntyä erimielisyyksiä ja pitkiä pesänselvityksiä.
Kuka on oikeutettu perintöön Norjassa?
Perintölaki jakaa perilliset kolmeen perintöluokkaan:
Ensimmäinen luokka: Rintaperilliset — lapset, lastenlapset ja muut vainajan jälkeläiset. Lapset perivät yhtä suurin osuuksin.
Toinen luokka: Vanhemmat ja sisarukset (ja heidän jälkeläisensä) — perivät vain, jos rintaperillisiä ei ole.
Kolmas luokka: Isovanhemmat sekä sedät, tädit ja enot — perivät vain, jos kahdessa ensimmäisessä luokassa ei ole perillisiä.
Puolisolla tai rekisteröidyllä kumppanilla on itsenäiset perintöoikeudet, ja hän perii rinnakkain ensimmäisen ja toisen luokan perillisten kanssa.
Mitä puoliso perii?
Puoliso perii perintökaaren 6 §:n mukaan:
1/4 jäämistöstä, jos on rintaperillisiä (lapsia/lastenlapsia)
1/2 jäämistöstä, jos rintaperillisiä ei ole, mutta toisen luokan perillisiä on
Koko jäämistö, jos missään kolmesta luokasta ei ole perillisiä
Puolison vähimmäisperintö on 4G (neljä kertaa kansaneläkevakuutuksen perusmäärä). 1.5.2024 alkaen 1G = 124 028 kruunua, joten vähimmäisperintö on 496 112 kruunua. Sitä ei voi rajoittaa testamentilla.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on se osa perinnöstä, johon lapsilla on laissa turvattu oikeus, riippumatta siitä, mitä testamentissa sanotaan. Perintökaaren 50 §:n mukaan lakiosa on 2/3 varallisuudesta, kuitenkin enintään 15 kertaa perusmäärä (15G = 1 860 420 kruunua toukokuussa 2024) lasta kohden.
Tämä tarkoittaa, että testamentin tekijä voi vapaasti määrätä siitä kolmanneksesta varallisuutta, joka ylittää lakiosan. Lakiosa suojaa lapsia vahvasti ja rajoittaa vanhempien oikeutta määrätä testamentilla.
Mitä tapahtuu avopuolisoiden perinnölle?
Avopuolisoilla ei ole automaattista perintöoikeutta toisiinsa nähden, ellei heillä ole yhteisiä lapsia tai he ole asuneet yhdessä vähintään viittä vuotta. Yhteisten lasten kanssa avopuolisot perivät toisiltaan 4G:n (vähimmäisperintö) perintökaaren 17 §:n mukaan.
Ilman yhteisiä lapsia ja ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitään. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi avopuolisoiden kannattaa tehdä testamentti.
Mitä on yksityinen ja julkinen pesänselvitys?
Yksityinen pesänselvitys on tavallisin tapa: perilliset ottavat vastuun pesästä ja jakavat perinnön itse, tarvittaessa asianajajan avulla. Yksi perillinen (pesänhoitaja) allekirjoittaa jakotodistuksen käräjäoikeudessa ja vastaa vainajan veloista pesän arvon asti.
Julkista pesänselvitystä käytetään, kun perillisten välillä on erimielisyyksiä, pesä on monimutkainen tai perilliset eivät halua yksityistä pesänselvitystä. Käräjäoikeus määrää silloin pesänhoitajan. Julkinen pesänselvitys maksaa enemmän ja vie enemmän aikaa.
Voit lukea lisää pesänselvityksestä ja löytää tarvittavat lomakkeet sivustolta domstol.no.
Mikä on jakamaton kuolinpesä?
Jakamattomana pitäminen tarkoittaa, että leskeksi jäänyt puoliso ottaa pesän haltuunsa ilman jakoa vainajan perillisten kanssa — ja voi jatkaa varojen käyttämistä ikään kuin ne olisivat omia. Oikeus jakamattomana pitämiseen koskee vainajan erillisomaisuutta vain, jos siitä on määrätty avioehtosopimuksessa.
Jakamattomana pitäminen ei ole mahdollista, jos puolisolla on erillislapsia (lapsia, jotka vainajalla oli aiemmasta suhteesta), elleivät nämä anna kirjallista suostumustaan.
Onko perintö veronalaista Norjassa?
Ei — perintövero poistettiin vuonna 2014. Perintö on siksi Norjassa verovapaata. Sinun ei tarvitse maksaa veroa perinnöstäsi valtiolle tai kunnalle. Voit kuitenkin joutua verovelvolliseksi myöhemmässä perityn omaisuuden myynnissä, jolloin voitto lasketaan siitä arvosta, joka omaisuudella oli, kun vainaja sen osti (hankinta-arvo). Verohallinnolta löytyy lisää tietoa sivustolta skatteetaten.no.
Mikä on määräaika perinnön vastaanottamiselle?
Perillisten, jotka tietävät kuolemasta, tulisi ilmoittautua 60 päivän kuluessa yksityistä pesänselvitystä varten. Tämä ei ole ehdoton laillinen määräaika, mutta viivästyminen voi hankaloittaa prosessia. Velkojien vaatimukset eivät vanhene automaattisesti vain siksi, etteivät perilliset ilmoittaudu; tunnetut vaatimukset on käsiteltävä.
Miten Solace Care voi auttaa?
Perinnönjako on vain yksi osa kokonaisuutta kuoleman jälkeen. On myös pankkitilejä, jotka pitää sulkea, vakuutuksia, jotka on hoidettava, tilauksia, jotka on peruttava, ja paljon muuta. Solace Care auttaa omaisia pitämään kokonaisuuden hallinnassa. Aloita maksutta täältä.
