Onko kuolinpesäilmoitusta varten olemassa valmista kaavaketta?
Kuolinpesäilmoitus on maksuton ja yksinkertaistettu vaihtoehto perunkirjoitukselle. Sitä käytetään silloin, kun menehtyneen henkilön varat riittävät ainoastaan hautauskuluihin ja muihin kuolemaan liittyviin välittömiin menoihin. Toisin kuin perunkirjoituksessa, tässä tapauksessa ei ole olemassa kaavaketta, jonka läheiset voisivat täyttää itse. Lain mukaan vain kunnan sosiaalilautakunta voi laatia kuolinpesäilmoituksen, joka toimitetaan Verovirastolle lomakkeella SKV 4601. Kuolinpesän osakkaana tehtäväsi on hakea kuolinpesäilmoituksen tekemistä kunnalta, mielellään kahden kuukauden kuluessa kuolintapauksesta. Tällä sivulla käymme läpi, mitä hakemuksen tulee sisältää, mitä ehtoja sovelletaan vuonna 2026 ja mitä tapahtuu ilmoituksen rekisteröinnin jälkeen.
Milloin kuolinpesäilmoitus voi korvata perunkirjoituksen?
Ruotsin lain mukaan pääsääntönä on, että perunkirjoitus on tehtävä ja toimitettava Verovirastolle neljän kuukauden kuluessa kuolemasta. Kuolinpesäilmoitus on poikkeus, ja sitä voidaan käyttää vain silloin, kun kuolinpesän varat eivät riitä muuhun kuin hautauskuluihin ja muihin kuolemaan liittyviin menoihin. Jos menehtynyt oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, arvioinnissa otetaan huomioon myös hänen osuutensa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. On kuitenkin kolme tilannetta, joissa kuolinpesäilmoitus ei ole mahdollinen: jos menehtyneeltä jäi kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeus, jos joku pesän osakkaista vaatii perunkirjoituksen toimittamista tai jos varojen arviointi on niin monimutkaista, että se vaatii laajempaa selvitystä. Näissä tilanteissa tehdään aina perunkirjoitus. Voit lukea aiheesta lisää oppaastamme, joka käsittelee perunkirjoituksen tekemistä itse.
Mitä kuolinpesäilmoitusta koskevan hakemuksen tulee sisältää?
Kunnilla on omat hakemuslomakkeensa, mutta niiden sisältö on käytännössä sama koko maassa. Hakemuksen on annettava sosiaalilautakunnan käsittelijälle riittävät tiedot kuolinpesän taloudellisen tilanteen arvioimiseksi. Siksi sinulla tulisi olla valmiina tiedot menehtyneen tilitilanteesta kuolinpäivänä, mahdollisista käteisvaroista, vakuutuksista, ajoneuvoista ja muusta arvokkaasta omaisuudesta sekä hautajaiskuluista. Tyypillinen hakemus rakentuu seuraavasti, ja voit käyttää tätä muistilistana ennen kuin otat yhteyttä kuntaan:
Hakemus kuolinpesäilmoituksen tekemiseksi koskien henkilöä [menehtyneen nimi, henkilötunnus], kuollut [päivämäärä]. Hakijana oleva kuolinpesän osakas: [nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, sukulaisuussuhde]. Menehtyneen varat kuolinpäivänä: pankkitilit [määrä], käteinen [määrä], pesälle tulevat vakuutussuoritukset [määrä], muu omaisuus [kuvaus ja arvo]. Hautauskulut: [laskun tai tarjouksen mukainen summa]. Menehtyneeltä ei jäänyt kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta. Allekirjoitus ja päiväys.
Käsittelijä selvittää annetut tiedot – usein kotikäynnin tai tiliotteiden avulla – ja päättää, voidaanko kuolinpesäilmoitus tehdä. Jos vastaus on myönteinen, sosiaalilautakunta lähettää ilmoituksen Verovirastolle lomakkeella SKV 4601, jonne se rekisteröidään perunkirjoituksen sijasta.
Mitä tapahtuu kuolinpesäilmoituksen tekemisen jälkeen?
Kun Verovirasto on rekisteröinyt kuolinpesäilmoituksen, se toimii selvityksenä pankkeja ja muita osapuolia varten menehtyneen asioiden päättämiseksi. Koska kuolinpesäilmoitusta käytetään vain silloin, kun varat ovat vähäiset, useimmat kunnat suosittelevat, ettei mitään muita laskuja kuin hautauskuluja makseta ennen kuin selvitys on valmis. Hautauskulut ovat nimittäin ensisijaisia muihin velkoihin nähden. Jos varat eivät riitä edes hautajaisiin, kuolinpesä voi hakea taloudellista tukea kunnalta. On myös hyvä muistaa, että kuolinpesäilmoitus ei estä perunkirjoituksen tekemistä myöhemmin, jos esimerkiksi jälkeenpäin löydetään lisää varoja.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
Lue lisää
Kuolinpesäilmoitus: kattava opas
Perunkirjoituksen tekeminen itse: malli ja lomake SKV 4600
Mitä hautajaiset maksavat Ruotsissa?
