Onko kuolinpesäilmoitukselle olemassa valmista mallia?
Kuolinpesäilmoitus on maksuton ja yksinkertaistettu perunkirjoituksen muoto. Sitä käytetään silloin, kun vainajan varat riittävät ainoastaan hautauskuluihin ja muihin kuolemaan liittyviin välittömiin menoihin. Toisin kuin perunkirjoituksessa, tässä ei ole olemassa valmista lomaketta, jonka läheinen voisi täyttää itse. Lain mukaan vain kunnan sosiaalilautakunta voi laatia kuolinpesäilmoituksen, joka lähetetään verovirastolle (Skatteverket) lomakkeella SKV 4601. Kuolinpesän osakkaana sinun tehtäväsi on hakea kunnalta kuolinpesäilmoituksen tekemistä, mieluiten kahden kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tällä sivulla käymme läpi, mitä hakemuksen tulee sisältää, mitkä ehdot ovat voimassa vuonna 2026 ja mitä tapahtuu ilmoituksen rekisteröinnin jälkeen.
Milloin kuolinpesäilmoitus voi korvata perunkirjoituksen?
Ruotsin lain pääsääntö on, että perunkirjoitus on tehtävä ja toimitettava verovirastolle neljän kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Kuolinpesäilmoitus on poikkeus, ja sitä voidaan käyttää vain silloin, kun kuolinpesän varat eivät riitä muuhun kuin hautauskuluihin ja muihin kuolemaan liittyviin menoihin. Jos vainaja oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, arvioinnissa otetaan huomioon myös vainajan osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. On myös kolme tilannetta, joissa kuolinpesäilmoitus ei ole mahdollinen: jos vainajalta jäi kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeus, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii perunkirjoituksen tekemistä, tai jos varojen arviointi on niin monimutkaista, että se vaatii laajempaa selvitystä. Näissä tapauksissa tehdään aina perunkirjoitus. Voit lukea aiheesta lisää oppaastamme, joka käsittelee perunkirjoituksen tekemistä itse.
Mitä kuolinpesäilmoitusta koskevan hakemuksen tulee sisältää?
Kunnilla on omat hakemuslomakkeensa, mutta niiden sisältö on käytännössä sama koko maassa. Hakemuksen on annettava sosiaalilautakunnan käsittelijälle riittävät tiedot kuolinpesän taloudellisen tilanteen arvioimiseksi. Siksi sinulla tulisi olla tiedot vainajan tilitiedoista kuolinpäivänä, mahdollisista käteisvaroista, vakuutuksista, ajoneuvoista ja arvoesineistä sekä hautajaiskuluista. Tyypillinen hakemus rakentuu seuraavasti, ja voit käyttää sitä muistilistana ennen kuin otat yhteyttä kuntaan:
Hakemus kuolinpesäilmoituksen tekemiseksi koskien vainajaa [vainajan nimi, henkilötunnus], kuollut [päivämäärä]. Hakijana toimiva kuolinpesän osakas: [nimi, henkilötunnus, yhteystiedot, sukulaissuhde]. Vainajan varat kuolinpäivänä: pankkitilit [määrä], käteinen [määrä], pesälle tulevat vakuutukset [määrä], muut varat [kuvaus ja arvo]. Hautauskulut: [laskun tai tarjouksen mukainen summa]. Vainajalta ei jäänyt kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta. Allekirjoitus ja päiväys.
Käsittelijä selvittää tämän jälkeen tiedot, usein kotikäynnin tai tiliotteiden avulla, ja päättää, voidaanko kuolinpesäilmoitus laatia. Jos vastaus on kyllä, sosiaalilautakunta lähettää ilmoituksen verovirastolle lomakkeella SKV 4601, jonne se rekisteröidään perunkirjoituksen sijasta.
Mitä tapahtuu kuolinpesäilmoituksen jälkeen?
Kun verovirasto on rekisteröinyt kuolinpesäilmoituksen, se toimii selvityksenä pankkeja ja muita osapuolia kohtaan vainajan asioiden päättämiseksi. Koska kuolinpesäilmoitusta käytetään vain silloin, kun varat ovat vähäiset, useimmat kunnat suosittelevat, ettei muita laskuja kuin hautauskuluja makseta ennen kuin selvitys on valmis, sillä hautauskuluilla on etuoikeus. Jos rahat eivät riitä edes hautajaisiin, kuolinpesä voi hakea taloudellista tukea kunnalta. Muista myös, että kuolinpesäilmoitus ei estä perunkirjoituksen tekemistä myöhemmin, jos esimerkiksi jälkikäteen ilmenee uusia varoja.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
Lue lisää
Kuolinpesäilmoitus: kattava opas
Tee perunkirjoitus itse: malli ja lomake SKV 4600
Mitä hautajaiset maksavat Ruotsissa?
