Kuolinpesä ja perintö

Pesänselvitys ja -jako: kun kyseessä on vähävarainen kuolinpesä

Mitä on pesänluovutus ja milloin sitä käytetään? Täältä saat tietoa vuoden 2026 EUR-rajoista, siitä, kenelle pesä luovutetaan, ja siitä, miksi veloista ei tarvitse kantaa vastuuta.

Kun vainajan jälkeen jää vähän varallisuutta, on olemassa yksinkertainen ja hellävarainen tapa päättää kuolinpesän asiat: varattomuusluovutus. Varattomuusluovutus tarkoittaa, että koko kuolinpesä luovutetaan läheiselle ilman varsinaista pesänjakoa — ilman perusselvitystä ja ilman perintöveroa. Seuraavassa kerromme, mitä se tarkoittaa, miten se toimii käytännössä ja mitä sinun on hyvä ottaa huomioon.

Mikä on varattomuusluovutus?

Varattomuusluovutus on yksinkertaisin pesänselvitysmuoto Tanskan kuolinpesien käsittelyssä. Kun pesän varat ovat vähäiset, koko pesä luovutetaan lähimmälle omaiselle — yleensä sille, joka on huolehtinut hautauskuluista — ilman varsinaista pesänjakoa. Pesäluetteloa ei tehdä, perintöveroa ei makseta, eikä perintöä jaeta perintölain sääntöjen mukaan. Saajan ei tarvitse edes olla perillinen; tuomioistuin voi luovuttaa pesän esimerkiksi henkilölle, joka oli lähinnä vainajaa, tai sille, joka on huolehtinut kuolemaan liittyvistä käytännön asioista.

Mikä on varattomuusluovutuksen arvoraja?

Varattomuusluovutusta voidaan käyttää, jos pesän arvo — kohtuullisten hautauskulujen vähentämisen jälkeen — ei ylitä vuosittain säädettävää rajaa:

  • 2026: 55 000 kruunua

  • 2025: 52 000 kruunua

Sovellettavan rajan ratkaisee kuolinvuosi. Koska hautauskulut vähennetään ensin, pesän bruttovarat voivat hyvinkin ylittää rajan ja silti päätyä varattomuusluovutukseksi. Säilytä siksi hautajaiskuitit — ne otetaan huomioon tuomioistuimen arvioinnissa. Raja julkaistaan yhdessä muiden kuolinpesien verotustietojen kanssa, ja tuomioistuimella on aina tiedossaan ajantasainen raja, joten sinun ei tarvitse itse etsiä sitä päästäksesi eteenpäin.

Miten varattomuusluovutus tapahtuu käytännössä?

Kuolemantapauksen jälkeen skifteret (perinnönjakotuomioistuin) saa tiedon automaattisesti ja ottaa yhteyttä vainajan läheisiin — usein puhelimitse tai kirjeitse kutsulla lyhyeen tapaamiseen. Tapaamisessa tuomioistuin tiedustelee pesän varoja: pankkitilejä, koti-irtaimistoa, mahdollista autoa ja velkoja. Jos tuomioistuin arvioi pesän alittavan rajan, se tekee päätöksen varattomuusluovutuksesta ja saaja saa tästä todistuksen. Todistuksella voi käyttää vainajan tilejä, irtisanoa vuokrasopimuksia ja tilauksia sekä hoitaa muut kuolinpesän asiat. Pitkää käsittelyaikaa tai pesänselvitystä ei siis vaadita — monille perheille koko prosessi on ohi pian tuomioistuimen tapaamisen jälkeen. Keskustelua varten on hyvä valmistella yleiskuva: vainajan viimeisin tiliote tai verotuspäätös, hautaustoimiston lasku ja arvio koti-irtaimiston arvosta. Tuomioistuin kysyy myös, kuka on vastannut hautajaisista, sillä pesä luovutetaan yleensä kyseiselle henkilölle. Et tarvitse asianajajaa varattomuusluovutukseen — koko menettelyn ajatus on, että se voidaan hoitaa ilman ammattilaisen apua.

Vastaako saaja vainajan veloista varattomuusluovutuksessa?

Ei. Henkilö, jolle pesä luovutetaan, ei vastaa vainajan veloista — ei esimerkiksi myöskään vuokrarästeistä. Sen sijaan saajalla on vastuu hautajaisten maksamisesta ja vainajan asunnon tyhjentämisestä. On suuri helpotus tietää, ettei joudu vastuuseen veloista, joista ei ollut tietoinen. Velkojien on puolestaan todettava, ettei pesässä ole varoja heidän saataviensa kattamiseen.

Kuka tekee päätöksen varattomuusluovutuksesta?

Päätöksen siitä, voidaanko pesä selvittää varattomuusluovutuksena, tekee skifteret pesän arvon perusteella. Sinun ei siis tarvitse itse arvioida asiaa — tuomioistuin neuvoo, kun se ottaa yhteyttä perheeseen kuolemantapauksen jälkeen. Jos myöhemmin ilmenee ennestään tuntemattomia varoja, kuten unohdettu tili tai vakuutuskorvaus, asiasta on ilmoitettava tuomioistuimelle, sillä pesän käsittely voidaan siinä tapauksessa ottaa uudelleen esille ja hoitaa toisessa muodossa.

Mitä jos pesän arvo ylittää rajan?

Jos pesä on suurempi, kyseeseen tulevat muut selvitysmuodot: luovutus eloonjääneelle puolisolle, jakamaton pesä, yksityinen pesänjako tai pesänselvittäjän hoitama pesä. Sopiva muoto riippuu pesän koosta, siitä, onko eloonjäänyttä puolisoa, ja ovatko perilliset yksimielisiä. Löydät yleiskatsauksen oppaastamme kuolinpesän selvitykseen.

Miten Solace Care voi auttaa?

Solace Care auttaa sinua ymmärtämään, mikä pesänselvitysmuoto sopii teidän tilanteeseenne, ja mitä teidän tulee tehdä — askel askeleelta. Aloita tästä.

Hyödyllisiä linkkejä