Musiikki ruotsalaisissa hautajaisissa koostuu yleensä alkusoitosta, kahdesta tai kolmesta virrestä tai laulusta tilaisuuden aikana, usein sooloesityksestä, jäähyväisten yhteydessä soitettavasta erityisestä kappaleesta sekä loppusoitosta, jonka aikana saattoväki poistuu. Ruotsin kirkon hautausjumalanpalvelukseen kuuluu aina vähintään kaksi virttä, mutta niiden paikka on vapaa. Siviilihautajaisissa musiikkivalinnat ovat täysin vapaat. Seuraavassa käymme läpi, mitä saa soittaa, kuka maksaa ja mitä kappaleita ruotsalaiset todellisuudessa valitsevat.
Kuinka monta musiikkikappaletta hautajaisiin kuuluu?
Ruotsin kirkko kuvailee järjestystä seuraavasti: kirkonkellojen soitto, uruilla soitettava alkusoitto, jota voi seurata ylimääräinen soitin- tai lauluesitys, virsi, hautauspuhe, siunaus, raamatunluku, virsi tai musiikkia, jäähyväiset (joiden aikana muusikko yleensä soittaa), yhteinen esirukous, Isä meidän -rukous sekä loppuvirsi tai -musiikki. Järjestys on pitkälti vakiintunut, mutta esimerkiksi virret voivat sijoittua useampaan eri kohtaan. Mukana on aina vähintään kaksi virttä.
Ruotsin hautaustoimistojen liitto kuvailee saman asian arkisemmin: alkusoitto saattoväen istuuduttua, kaksi tai kolme virttä tilaisuuden aikana, mahdollinen sooloesitykseksi tarkoitettu kappale, erityisesti valittu kappale arkun tai uurnan äärellä jäähyväisten aikana sekä loppusoitto.
Kappaleiden pituudesta ei ole virallista suositusta. Kannattaa keskustella kanttorin tai tilaisuuden vetäjän kanssa, sillä he tietävät, mikä toimii parhaiten juuri kyseisessä tilassa.
Mitä musiikkia ruotsalaiset valitsevat hautajaisiinsa?
Julkaistuja tilastoja todellisuudessa eniten soitettavasta musiikista ei ole. Sen sijaan on tehty tutkimuksia siitä, mitä ruotsalaiset toivovat omiin hautajaisiinsa. Fonusin Kantar Sifolla teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin toukokuussa 2024 ja johon vastasi 4 512 iältään 18–79-vuotiasta, listan kärjessä olivat:
1. En stund på jorden – Laleh
2. Amazing Grace – John Newton
3. Air – Bach
4. Ser du månen där du är ikväll? – Thomas Stenström
5. Time to say goodbye – Andrea Bocelli ja Sarah Brightman
Samassa tutkimuksessa 34 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa vaikuttaa omien hautajaistensa musiikkiin ja 60 prosenttia kertoi miettineensä, minkä kappaleen he haluaisivat – tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin Fonusin edellisessä mittauksessa. Epätavallisempien toiveiden joukossa mainittiin myös AC/DC:n Highway to Hell ja Interstellar-elokuvan Cornfield chase, mikä kertoo siitä, miten laaja valikoima nykyään on.
Se, mitä hautajaisissa todellisuudessa useimmiten kuullaan, on kuitenkin toinen asia. Vuonna 2016 Fonus kuvaili, että yleisin musiikki hautajaisissa on urkumusiikki yhdistettynä yksinlauluun. Toivelistan ja käytännön välinen kuilu on siis suuri, mikä on hyvä peruste omien toiveiden kirjaamiselle etukäteen.
Saako kirkossa soittaa nauhoitettua musiikkia?
Kyllä saa, mutta tietyin ehdoin, jotka vaihtelevat seurakunnittain. Ruotsin kirkko käyttää ensisijaisesti elävää musiikkia, ja toissijaisesti voidaan käyttää nauhoitettua musiikkia.
Tähän on kaksi hyväksyttyä tapaa. Toinen on Musikbanken, Ruotsin kirkon oma lisensoitu palvelu, mutta vain osa seurakunnista on liittynyt siihen, ja käytöstä on sovittava etukäteen hautajaiset toimittavan papin kanssa. Toinen vaihtoehto on CD-levy, jonka on oltava alkuperäinen, oikeudenhaltijoiden suostumuksella julkaistu levy. Poltetut tai kopioidut levyt eivät ole sallittuja.
Spotifya ei saa käyttää. Ruotsin kirkko toteaa suoraan, ettei se ole mahdollista tekijänoikeudellisista syistä, ja Göteborgin hiippakunta täsmentää, ettei yksityistä suoratoistotiliä saa käyttää julkisesti. Hiippakunnan hyväksymä vaihtoehto on esimerkiksi iTunesista ostetut tiedostot, jotka on tallennettu USB-muistitikulle, jolloin henkilökohtaista kirjautumista ei tarvita.
Säännöt voivat lisäksi olla paikallisesti tiukempia. Esimerkiksi Kalmarin seurakuntayhtymällä on linjaus, jonka mukaan Kalmarin linnankirkossa esitetään vain elävää musiikkia. Asia kannattaa aina varmistaa kyseisestä seurakunnasta.
Täytyykö omaisten huolehtia Stim-musiikkiluvista?
Ei tarvitse, jos hautajaiset pidetään jossakin Ruotsin kirkon tiloista. Seurakunnat maksavat vuosittaisen maksun Stimille (paikallinen tekijänoikeusjärjestö), ja Ruotsin kirkolla on keskusyhteisösopimus, joka on ollut voimassa 1. tammikuuta 2015 alkaen, sekä erillinen sopimus Samin kanssa nauhoitetusta musiikista. Stim kuvailee itse, että seurakunnat maksavat vuosittain maksun Stimille – rahaa, jonka me jaamme edelleen musiikin tekijöille.
Omaisten on siis huolehdittava ainoastaan edellä mainituista formaattisäännöistä, ei luvista. Huomaattehan, että sopimus ei kata laulun sanojen tai nuottien painamista ohjelmalehtiseen, mikä vaatii erillisen luvan. Myös virsikirjan virsistä vain osa on tekijänoikeuksista vapaita.
Mitä musiikki maksaa hautajaisissa?
Tähän liittyy yleinen väärinkäsitys, joka on hyvä oikaista. Kanttorin palvelut eivät sisälly hautausmaksuun. Hautausmaksu, jota kaikki Ruotsissa väestökirjoilla olevat maksavat, kattaa hautapaikan 25 vuodeksi, hautaanlaskun, tuhkauksen, tietyt kuljetukset, tilan vainajan säilytystä ja näyttämistä varten sekä tilan hautajaisille ilman uskonnollisia symboleja. Pappi, muusikko tai kirkkotila eivät sisälly tähän maksuun.
Sen sijaan kirkollisvero eli Ruotsin kirkon jäsenmaksu kattaa papin, hautausjumalanpalveluksen, seurakuntakirkon tai kappelin sekä kanttorin musiikin esittämistä varten kappelissa, hautausmaalla ja kirkossa. Jos vainaja oli kirkon jäsen, urkuri sisältyy siis jäsenyyteen.
Kuolinpesä maksaa ylimääräisestä musiikista ja laulusta, eli solistista tai muista muusikoista kanttorin lisäksi. Jos vainaja ei ollut Ruotsin kirkon jäsen, papin, muusikon ja tilan kulut jäävät molempien maksujen ulkopuolelle ja ne laskutetaan erikseen. Hintoja kannattaa tiedustella seurakunnasta, sillä ne vaihtelevat. Katso myös, mitä hautajaiset maksavat Ruotsissa.
Mitä virsiä hautajaisissa käytetään?
Virret ovat yksi useista mahdollisista musiikkivaihtoehdoista, eivät pakko. Jos seremonia kuitenkin pidetään kirkossa, siihen kuuluu vähintään kaksi virttä. Ruotsin kirkon omalla hautajaisvirsien listalla ovat muun muassa:
189 Bliv kvar hos mig · 190 Bred dina vida vingar · 249 Blott en dag · 251 Var jag går i skogar, berg och dalar · 256 Var inte rädd · 277 Så tag nu mina händer · 289 Guds kärlek är som stranden · 297 Härlig är jorden · 304 Lär mig, du skog, att vissna glad · 798 Som liljan på sin äng.
Vuodenaikoihin liittyvät valinnat: 113 Det är en ros utsprungen, 198 Likt vårdagssol i morgonglöd, 200 I denna ljuva sommartid, 201 En vänlig grönskas rika dräkt ja 313 Min frälsare lever. Virsistä 200 ja 201 lauletaan usein vain viimeiset säkeistöt.
Kaksi yleistä valintaa ovat vuoden 1986 virsikirjan ulkopuolelta, mikä on hyvä tietää valintoja tehdessä: 730 Må din väg gå dig till mötes ja 791 Du vet väl om att du är värdefull löytyvät Verbum-kustantamon vuoden 2003 virsikirjan lisäyksestä. Kirjoittakaa siksi ohjelmaan ”virsi 730 virsikirjasta”, ei ”vuoden 1986 virsikirjasta”. Lue lisää aiheesta: virret hautajaisissa.
Mikä musiikki sopii siviilihautajaisiin?
Aivan mikä tahansa. Ruotsin hautaustoimistojen liiton mukaan perheellä ja läheisillä on siviilisermoniassa täysi vapaus päättää seremonian kulusta, mukaan lukien musiikista. Popmusiikki, klassinen musiikki, vainajan oman äänen tallenne tai täysin hiljainen hetki – kaikki on mahdollista.
Kaksi asiaa on kuitenkin hyvä tiedostaa. Siviilihautajaiset eivät ole automaattisesti vailla uskonnollisia elementtejä; perhe saa tuoda sellaisia mukaan halutessaan, esimerkiksi virren, joka oli vainajalle tärkeä. Myös tila vaikuttaa tekniikkaan: jos seremonia pidetään siunaus- tai krematoriokappelissa, noudatetaan tilan omistajan sääntöjä, kun taas vuokratilalla voi olla omat ehtonsa. Musiikin toistamisesta kannattaa sopia tilan kanssa etukäteen. Lue lisää: siviilihautajaiset.
Miten musiikkitoiveet kannattaa kirjata ylös etukäteen?
Kirjoita muistiin kappaleen nimi sekä esittäjä tai versio. Pelkkä ”Amazing Grace” ei kerro, tarkoitetaanko säkkipilliä, soololaulua vai urkuja, ja ero tunnelmassa on suuri. Merkitse myös, missä kohdassa seremoniaa kappale tulisi soittaa: alussa, jäähyväisten aikana vai lopussa.
Säilytä lista paikassa, josta joku todella löytää sen. Lipaston laatikossa oleva toive ei auta ketään sinä viikkona, kun sitä tarvitaan. Fonusin mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista on miettinyt toivekappalettaan, mutta ei välttämättä ole kertonut siitä kenellekään. Tämä on aivan sama asia kuin muidenkin elämän loppuvaiheen toiveiden kanssa: niiden arvo on siinä, että ne ovat löydettävissä.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
Lue lisää
