”Jag beklagar sorgen” (otan osaa suruun) on Ruotsissa yleisin tapa ilmaista osanotto. Se ei tarkoita sitä, että pahoittelisit surevan surua, vaan että olet pahoillasi siitä, mitä on tapahtunut ja mikä on aiheuttanut surun. Ilmaisu on vanha – Ruotsin akatemian sanakirjassa on siitä merkintöjä ainakin 1700-luvulta lähtien – ja se on täysin korrekti. Samaan aikaan Ruotsin hautaustoimistojen liitto (Sveriges Begravningsbyråers Förbund) suosittelee välttämään tätä ilmaisua juuri tuon väärinkäsityksen vuoksi. Alla käymme läpi molemmat näkökulmat ja tarjoamme valmiita lauseita, joita voit käyttää sen sijaan.
Mitä ”jag beklagar sorgen” tarkoittaa?
Verbi beklaga (valittaa, pahoitella) tarkoittaa tässä yhteydessä perinteistä osanoton ilmaisemista toisen suruun. Näin se määritellään Ruotsin akatemian sanakirjassa, jonka asiaa koskeva osa painettiin jo vuonna 1902. Ilmaisu on mukana myös ruotsin kielen rakennesanakirjassa.
Kyse ei siis ole nykyaikaisesta kömpelyydestä eikä suomenruotsalaisuudesta. Suomenkielinen vakiolause on otan osaa, eikä ”beklagar sorgen” ole suora käännös siitä.
Onko väärin sanoa ”beklagar sorgen”?
Tässä asiassa lähteet eroavat toisistaan, ja se on hyvä tietää ennen ilmaisun valitsemista.
Kielitoimiston kielenhuoltaja Mikael Reuter toteaa kielipalstallaan, että ilmaisu ”on täysin vakiintunut ruotsin kielessä ja sitä voidaan pitää aivan tavallisena osanottolauseena”. Samalla hän myöntää, että se on muodollinen eikä välttämättä välitä kovin syvää henkilökohtaista myötätuntoa.
Ruotsin hautaustoimistojen liitto antaa puolestaan päinvastaisen neuvon osanottosivullaan: ”Vältä ilmaisua 'beklagar sorgen', sillä surua itsessään ei pidä pahoitella, vaan sen syytä.” Heidän oma ehdotuslistansa sisältää sen sijaan ilmaisun ”Jag beklagar din förlust” (olen pahoillani menetyksestäsi) – sama verbi, mutta kohdistettuna menetykseen surun sijaan.
Käytännön johtopäätös: ääneen sanottuna jollekin, joka on juuri menettänyt läheisensä, ”jag beklagar sorgen” on täysin hyväksyttävä eikä sitä pidetä virheenä. Kirjallisesti, kuten kortissa tai surulaitteen nauhassa, on kuitenkin olemassa ilmaisuja, jotka sanovat enemmän yhtä vähillä sanoilla.
Mitä sanoa ”beklagar sorgen” -ilmaisun sijaan?
Nämä ehdotukset ovat peräisin Ruotsin hautaustoimistojen liitolta ja Cancerfondenilta (Syöpäsäätiö), ja ne sopivat sekä suulliseen että kirjalliseen osanottoon:
Jag beklagar din förlust. (Olen pahoillani menetyksestäsi.) · Mina tankar går till dig. (Ajatukseni ovat luonasi.) · Jag tänker på dig i denna svåra stund. (Ajattelen sinua tänä vaikeana hetkenä.) · Vi delar er sorg och saknad. (Jaamme surunne ja kaipauksenne.) · Så ledsen för er förlust. (Olen niin pahoillani menetyksestänne.) · Jag finns här när du behöver. (Olen täällä sinua varten.) · Varma tankar till er. (Lämpimiä ajatuksia teille.) · Vi tänker på dig – du är inte ensam. (Ajattelemme sinua – et ole yksin.) · Skickar all värme och styrka till dig. (Lähetän sinulle lämpöä ja voimaa.) · Mina djupaste kondoleanser. (Syvin osanottoni.) · Jag delar din sorg. (Jaon surusi.) · Jag kan inte föreställa mig din sorg, men jag finns här för dig. (En voi kuvitella suruasi, mutta olen täällä sinua varten.) · Ta hand om dig, jag tänker på dig. (Pidä huolta itsestäsi, ajattelen sinua.)
Tärkeintä ei useinkaan ole hienoin sanamuoto, vaan käytännön teot. ”Käyn kaupassa torstaina, mitä tarvitsisit?” merkitsee usein enemmän kuin huolellisesti mietitty lause. Tarjoa jotain konkreettista sen sijaan, että sanoisit vain ”ota yhteyttä, jos tarvitset jotain”.
Mitä kirjoittaa tekstiviestiin?
Kirjoita lyhyesti ja ilman vastausvelvollisuutta. Tekstiviestin ei tarvitse sisältää kysymystä, ja on usein parempi, jos se ei sisällä, sillä surevalla on harvoin voimia vastailla kaikille.
Toimiva esimerkki: ”Kuulin Annasta. Olen niin pahoillani. Sinun ei tarvitse vastata tähän – ajattelen sinua.” Tai: ”Ajattelen teitä. En soita nyt, mutta olen täällä koko viikon.” Voit hyvin mainita menehtyneen nimen. Monet pelkäävät pahan mielen aiheuttamista nimen mainitsemisella, mutta useimmiten asia on päinvastoin.
Mitä vastata, kun joku ilmaisee osanottonsa?
”Kiitos” riittää. Tähän ei ole olemassa mitään virallista etikettisääntöä – Ruotsin kirkon hautajaisetiketti tai hautaustoimistojen ohjeet eivät määrittele, miten osanottoon tulisi vastata.
Jos haluat sanoa enemmän, voit vastata ”kiitos sanoistasi, se merkitsee paljon”. Jos et halua sanoa mitään, pelkkä nyökkäys riittää. Sinun ei tarvitse kantaa huolta muiden hämmennyksestä oman surusi äärellä, eikä sinun tarvitse lohduttaa osanoton esittäjää.
Mitä kirjoittaa hautajaiskukkien nauhaan?
Surulaitteessa tai suuremmassa kukkavihossa käytetään yleensä kahta nauhaa: toisessa on jäähyväistervehdys ja toisessa kerrotaan, keltä kukat ovat. Tavalliseen kimppuun sopii nauhaa paremmin kortti.
Ruotsin hautaustoimistojen liiton vakiintuneita ilmauksia: Vila i frid (Lepää rauhassa) · Sov gott (Nuku hyvin) · Tack för allt (Kiitos kaikesta) · Tack och farväl (Kiitos ja hyvästi) · Ett sista farväl (Viimeiset jäähyväiset) · En sista hälsning (Viimeinen tervehdys) · Älskad – Saknad (Rakastettu – Kaivattu) · I ljust minne bevarad (Valoisassa muistossa säilyen) · I stor saknad (Suurella kaipauksella) · Du fattas oss (Meillä on sinua ikävä) · Ditt minne lever (Muistosi elää) · Du lever vidare i våra hjärtan (Elät sydämissämme) · Med tysta ord av tacksamhet och saknad (Hiljaisin kiitoksen ja kaipauksen sanoin) · Tack för god vänskap (Kiitos hyvästä ystävyydestä) · Till Dig med kärlek (Sinulle rakkaudella).
Onko olemassa ei-uskonnollisia ilmauksia?
Kyllä on, ja tätä on hyvä miettiä, jos menehtynyt tai perhe ei ollut uskonnollinen. Syöpäsäätiö jakaa ehdotuksensa selkeästi muodollisiin, henkilökohtaisiin ja uskonnollisiin. Se luokittelee uskonnollisiksi muun muassa ilmaukset ”må hon vila i frid” (levätköön hän rauhassa), ”må ljus och kärlek omge dig” (ympäröiköön valo ja rakkaus sinua) ja ”jag ber för dig och din familj” (rukoilen puolestasi ja perheesi puolesta). Myös perinteistä ”Vila i frid” -ilmausta monet pitävät uskonnollisena.
Neutraaleja vaihtoehtoja, jotka viestivät samaa: Tack för allt (Kiitos kaikesta) · I ljust minne bevarad (Valoisassa muistossa säilyen) · Du fattas oss (Meillä on sinua ikävä) · Ditt minne lever (Muistosi elää) · Mina tankar är med er (Ajatukseni ovat kanssanne) · Med tacksamhet och saknad (Kiitollisuudella ja kaipauksella) · En sista hälsning (Viimeinen tervehdys).
Milloin pelkkä osanotto ei riitä?
Osanoton esittäminen on vasta alku, ei loppu. Surevien yleisin kokemus on, että läheiset pitävät yhteyttä ensimmäisten viikkojen aikana, mutta sitten kaikki hiljenee – usein juuri silloin, kun käytännön järjestelyt on hoidettu ja suru alkaa todella tuntua.
Aseta itsellesi muistutus kuukauden päähän ja toinen puolen vuoden päähän, kuolinpäivänä tai syntymäpäivänä. Viesti silloin – ”ajattelin Annaa tänään” – merkitsee usein enemmän kuin ensimmäisellä viikolla lähetetty viesti.
Mitä muuta on hyvä ottaa huomioon hautajaisia suunnitellessa?
Jos olette mukana suunnittelemassa tilaisuutta, musiikki on tärkeä tunnelman luoja. Säännöt siitä, mitä saa soittaa, eivät aina ole itsestäänselviä. Lue lisää oppaastamme koskien hautajaismusiikkia.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue muita oppaitamme.
Lue lisää
