Ruotsin kirkon järjestyksen mukaisessa hautajaisjumalanpalveluksessa lauletaan yleensä kaksi tai kolme virttä, ja omaiset valitsevat ne useimmiten yhdessä papin kanssa. Rakkaimmat hautajaisvirret toistuvat vuodesta toiseen: Päivä vain ja hetki kerrallansa (virsi 249), Maa on niin kaunis (virsi 297), Sua kohti herra (virsi 190) ja Turvassa, oi Jeesus, parhaassa (virsi 248). Niiden rinnalla suosittuja ovat uudemmat virret, kuten Må din väg gå dig till mötes (730), Du vet väl om att du är värdefull (791) ja Var inte rädd (256). Tässä oppaassa käydään läpi yleisimmät valinnat, kuinka monta virttä tilaisuudessa tarvitaan ja miten voitte valita juuri teille sopivat virret.
Kuinka monta virttä hautajaisissa lauletaan?
Ruotsin kirkon järjestyksen mukaiseen hautauspalvelukseen kuuluu yleensä vähintään kaksi virttä, ja usein kolmas sijoitetaan seremonian keskivaiheille. Tavallinen rakenne koostuu alkuvirrestä, joka kokoaa saattoväen yhteen, puheen jälkeisestä virrestä ja loppuvirrestä, jonka saattoväki laulaa ennen arkulla käymistä ja hyvästejä. Pappi ja kanttori auttavat mielellään kokonaisuuden suunnittelussa, ja virsiä voi hyvin yhdistää muuhun musiikkiin – kuten sooloesitykseen, instrumentaalimusiikkiin tai edesmenneen suosikkikappaleeseen, kunhan seurakunta hyväksyy sen kirkkotilaan.
Mitkä ovat yleisimmät hautajaisvirret?
Päivä vain ja hetki kerrallansa (249) on kenties lauletuin – Lina Sandellin teksti päivittäisestä kantamisesta lohduttaa myös sellaista, joka ei ole tottunut kirkkokävijä. Maa on niin kaunis (297) koskettaa vaelluskuvallaan – «kiitävi aika, vierivät vuodet» – ja sopii melkein kaikkiin hautajaisiin, myös silloin kun suuri osa vieraista ei ole kirkkoväkeä. Sua kohti herra (190) valitaan usein sen tuoman levollisen turvan vuoksi, ja Turvassa, oi Jeesus, parhaassa (248) tuo monelle mieleen lapsuusmuistot, ja se lauletaan mielellään silloin, kun vanhempi tai isovanhempi saatetaan haudan lepoon. Uudempien virsien joukosta Må din väg gå dig till mötes (730) (irlantilainen siunaus), Du vet väl om att du är värdefull (791) ja Var inte rädd (256) ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Niiden kieli ja sävy tuntuvat läheisiltä myös nuoremmille sukupolville.
Miten valitsette sopivat virret?
Pohtikaa aluksi kolmea kysymystä. Oliko edesmenneellä omia toiveita esimerkiksi Valkoisessa Arkistossa (Vita Arkivet), kirjeessä tai eläessään sanottuna? Nämä toiveet ovat aina etusijalla. Mikä tunne saisi kantaa seremoniaa – lohtu ja turva (249, 190), kiitollisuus pitkästä elämästä (297) vai toivo ja valo (730, 791)? Ja ketkä laulavat mukana – valitkaa vähintään yksi virsi, jonka monet saattoväestä todella osaavat, jotta yhteislaulu kantaa. Se vaikuttaa tunnelmaan enemmän kuin mikään muu valinta. Jos olette epävarmoja, pappi tai hautaustoimisto auttaa mielellään sopivien ehdotusten löytämisessä edesmenneen elämän pohjalta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko hautajaisissa pakko olla virsiä?
Ruotsin kirkon hautauspalvelukseen kuuluu virsilaulu, mutta siviilihautajaisissa voitte valita musiikin täysin vapaasti – silloin virsiä ei tarvita lainkaan.
Voiko virsiä yhdistää muuhun musiikkiin?
Kyllä voi. Soololaulu, instrumentaalimusiikki ja levytetty musiikki sopivat useimpiin hautajaisiin virsien ohelle – keskustelkaa tästä seurakunnan papin ja kanttorin kanssa.
Mikä virsi sopii lapsen tai nuoren hautajaisiin?
Monet valitsevat virren Turvassa, oi Jeesus, parhaassa (248), Var inte rädd (256) tai Du vet väl om att du är värdefull (791). Pappi voi antaa myös muita tilanteeseen sopivia ehdotuksia.
Mistä löydän virsien sanat?
Ruotsin kirkon virsikirjasta, joka löytyy jokaisesta kirkosta – yllä olevat virsinumerot viittaavat tähän virsikirjaan. Sanat painetaan usein myös hautajaisohjelmaan, jotta kaikkien on helppo laulaa mukana.
Haluatko apua hautajaisiin ja kuolemantapaukseen liittyvissä käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
