Koskee Suomea: oppaan säännöt, viranomaiset ja summat ovat suomalaisia.
Avopuoliso ei peri puolisoaan Suomessa automaattisesti. Suomen perintökaari tuntee vain aviopuolison — avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta. Ainoat keinot avopuolison turvaamiseen ovat testamentti, henkivakuutuksen edunsaajamääräys ja yhteinen lapsi (joka voi tietyin edellytyksin avata oikeuden Kelan leskeneläkkeeseen 1.1.2022 alkaen). Avoliittolaki tarjoaa lisäksi rajallisen hyvitysoikeuden taloudellisesta panostuksesta yhteiseen kotiin.
Tämä opas käy läpi täsmälleen mitä avopuoliso saa ja ei saa, mitä vuoden 2022 uudistus muutti, ja miten avoliitossa elävät pariskunnat suojaavat toisensa käytännössä.
Onko olemassa palvelua, joka auttaa kuolinpesän asioissa?
Kyllä. Solace Care on pohjoismainen digitaalinen palvelu, joka auttaa omaisia kuoleman jälkeisissä käytännön asioissa. Saat henkilökohtaisen tehtävälistan kuolinpesän hoitoon perunkirjoituksesta perinnönjakoon, muistutuksia määräajoista, apua tilien ja sopimusten lopettamiseen sekä asiantuntijoiden tukea. Useampi perheenjäsen voi jakaa tehtäviä. Moni saa palvelun käyttöönsä vakuutusyhtiön tai työnantajan kautta, ja voit myös luoda oman Solace Care -tilin.
Miksi avopuoliso ei peri Suomessa?
Perintökaaressa (40/1965) on lueteltu perilliset: rintaperilliset (lapset, lapsenlapset), aviopuoliso ja kaukaisemmat sukulaiset — mutta ei avopuolisoa. Tämä on Suomen perintöoikeuden kova sääntö, joka ei muutu yhdessä asumisen pituudesta riippumatta.
Jos avopuoliso kuolee ilman testamenttia, hänen omaisuutensa menee suoraan perintökaaren mukaisille perillisille: ensisijaisesti lapsille, sitten vanhemmille, sisaruksille ja kaukaisemmille sukulaisille. Avopuoliso jää täysin syrjään perinnöstä — myös yhteisestä kodista, jos vainaja omisti sen yksin.
Mitä avoliittolaki turvaa?
Avoliittolaki (26/2011) antaa rajallisen suojan avopuolisolle, mutta ei perintöoikeutta. Lain mukaan vainajan kuolinpesälle voidaan esittää hyvitysvaatimus, jos avopuoliso on panostanut yhteiseen talouteen ja omaisuuteen merkittävästi enemmän kuin oma hyöty edellyttäisi.
Käytännön esimerkki: jos olet asunut yhdessä yli viisi vuotta, maksanut puolet asuntolainasta tai työskennellyt palkattomasti yhteisessä yrityksessä, mutta nimesi ei ole missään asiakirjassa, sinulla saattaa olla oikeus hyvitykseen. Määräajat ovat kuitenkin tiukat: hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai sitä koskeva kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos erottelua ei ole toimitettu, kanne on nostettava tai pesänjakajan määräämistä haettava kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta — muuten oikeus raukeaa. Hae neuvoa ajoissa.
Hyvitys ei ole perintö — se on korvausta panostuksesta. Sen suuruus riippuu yksilöllisesti tilanteesta ja arvioidaan oikeudessa, jos osapuolet eivät pääse sopuun.
Miten 2022-uudistus muutti tilanteen?
Vuoden 2022 alusta Kelan perhe-eläkettä uudistettiin. Kela maksaa nyt leskeneläkettä myös avopuolisolle, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Teillä on yhteinen alle 18-vuotias lapsi.
Olitte asuneet yhdessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta avopuolison kuolinhetkellä, ja avoliitto alkoi ennen kuin vainaja täytti 65 vuotta.
Olet alle 65-vuotias, eikä kumpikaan teistä ollut kuolinhetkellä naimisissa toisen henkilön kanssa.
Vainajan kuolinpäivä on 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Leskeneläkkeen alkueläke on 388,92 euroa kuukaudessa (2026) kuuden kuukauden ajan. Jatkoeläke arvioidaan tulojen perusteella. Avopuolison leskeneläke maksetaan enintään siihen asti, kun nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta, ja viimeistään siihen asti, kun täytät 65. Yksityiskohdat Kelan perhe-eläke-sivulla.
Huomaa: tämä on Kelan etuus, ei perintö. Yhteinen lapsi ei avaa perintöoikeutta vainajan omaisuuteen — leskeneläke maksetaan Kelan kassasta riippumatta vainajan omaisuudesta.
Miten avopuoliso turvataan käytännössä?
Kolme keinoa, usein yhdistettynä:
Testamentti. Suora ja täsmällinen tapa. Testamentti voi siirtää koko omaisuuden avopuolisolle — ainoana rajoituksena on rintaperillisten lakiosa, jos heitä on. Lakiosa on puolet rintaperillisen perintöosasta eikä sitä voi sivuuttaa. Lue lisää lakiosa-oppaastamme.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys. Henkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan nimetylle edunsaajalle eikä kuulu kuolinpesään. Tämä on yleisin tapa järjestää avopuolison taloudellinen turva ohi perintökaaren. Verotuksessa avopuoliso rinnastetaan puolisoon vain, jos avopuolisot ovat aiemmin olleet avioliitossa keskenään tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Silloin korvaus kuuluu perintöverotukseen. Muuten korvaus on avopuolisolle kokonaan veronalaista pääomatuloa (Verohallinto).
Yhteisen kodin omistus. Jos asunto omistetaan puoliksi, vain vainajan puolikas menee perintönä — toinen puoli pysyy elossa olevan avopuolison omistuksessa. Omistuksen kirjaaminen yhteiseksi (esimerkiksi 50/50) on yksi yksinkertaisimmista turvakeinoista.
Näiden kolmen yhdistelmä kattaa useimmat tilanteet. Asiantuntijan apu on hyödyllistä erityisesti silloin, kun perheessä on lapsia aiemmista suhteista, yhteistä omaisuutta on paljon tai testamentin ja vakuutusten yhteisvaikutus on epäselvä.
Miten edunvalvontavaltuutus liittyy avoliittoon?
Avopuoliso ei automaattisesti voi hoitaa puolisonsa asioita, jos tämä menettää toimintakykynsä — vaikka asuisitte yhdessä. Varmin keino on edunvalvontavaltuutus, joka tehdään etukäteen ja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Se antaa avopuolisolle oikeuden hoitaa pankki-, vakuutus- ja viranomaisasioita toisen puolesta.
Ilman valtuutusta voidaan joutua hakemaan edunvalvojan määräämistä, mikä voi kestää kuukausia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös sopiva läheinen, kuten avopuoliso — määräyksen tekee Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus. Joissakin asioissa voivat riittää myös tavalliset valtakirjat.
Mitä teet konkreettisesti jos avopuoliso on juuri kuollut?
Tilaa virkatodistus ja sukuselvitys DVV:stä tai vainajan kotiseurakunnasta. Näitä tarvitaan pankki-, vakuutus- ja viranomaisasioiden hoitamiseen.
Tarkista testamentti vainajan asiakirjoista, pankin tallelokerosta ja mahdollisen asianajajan toimistosta. Jos testamentissa olet edunsaajana, sinun on huolehdittava sen tiedoksiannosta muille perillisille.
Hae Kelan leskeneläkettä, jos sinulla ja vainajalla on yhteinen alle 18-vuotias lapsi, olitte asuneet yhdessä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja muut Kelan ehdot täyttyvät. Hae mahdollista henkivakuutuskorvausta yhtiöltä, jossa vainajalla oli vakuutus.
Konsultoi asianajajaa nopeasti, jos kuolinpesässä ei ole testamenttia mutta sinulla on hyvitysvaatimuksen perusteita — hyvitysoikeus raukeaa, jos määräajat ylittyvät. Asianajajaliiton Löydä asianajaja -palvelu auttaa löytämään asiantuntijan.
Yhteenveto — avopuoliso ja perintö
Avopuoliso ei peri Suomessa automaattisesti — testamentti on välttämätön.
Yhteinen alle 18-vuotias lapsi voi tietyin ehdoin avata oikeuden Kelan leskeneläkkeeseen (1.1.2022 alkaen).
Avoliittolaki antaa hyvitysoikeuden, ei perintöoikeutta — määräajat ovat tiukat, joten toimi nopeasti.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa perintökaaren.
Lakiosa rajoittaa testamentin vaikutusta, jos vainajalla on rintaperillisiä.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lisälukemista
