Läheisen poismeno tuo usein mieleen monia kysymyksiä: kuka perii ja mitä, ja mitä laki sanoo asiasta? Surun keskellä asioiden hahmottaminen voi tuntua vaikealta. Tässä on selkeä ja rauhallinen katsaus Tanskan perintölainsäädäntöön.
Mitä perintö on ja mitä perintölaki määrää?
Perintö tarkoittaa kuolleen henkilön varallisuuden — kuten rahan, asunnon, tavaroiden ja velkojen — siirtymistä perillisille. Tanskassa perinnönjakoa säätelee perintölaki (arveloven - lakiasetus nro 1347, 15. kesäkuuta 2021, alun perin laki nro 515, 6. kesäkuuta 2007). Laki määrittelee, kuka perii ja kuinka paljon, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia, joka muuttaa perinnön jakautumista lain sallimissa rajoissa.
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Jos testamenttia ei ole, perintö jaetaan lain mukaisten perillisluokkien mukaan. Läheisimmät perilliset ovat etusijalla:
Puoliso ja rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) ovat lähimpiä perillisiä.
Jos puolisoa tai rintaperillisiä ei ole, perintö menee vanhemmille ja heidän jälkeläisilleen (sisaruksille, sisaren-/veljenpojille ja -tyttärille).
Seuraavana vuorossa ovat isovanhemmat ja heidän lapsensa.
Eräs tärkeä seikka, joka usein unohdetaan: avoliitossa asuvat kumppanit eivät peri toisiaan automaattisesti, riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet yhdessä. Jos avopuolisot haluavat turvata toisensa, se edellyttää testamentin tekemistä.
Mitä puoliso ja lapset perivät?
Jos vainajalta jää sekä puoliso että lapsia, perintö jaetaan seuraavasti:
Puoliso perii puolet.
Lapset jakavat toisen puolikkaan tasan keskenään.
Jos lapsia tai muita rintaperillisiä ei ole, puoliso perii kaiken. Jos taas puolisoa ei ole, lapset saavat koko perinnön.
Mitä on lakiosa?
Lakiosa on se perinnön osa, johon puolisolla ja lapsilla on lakisääteinen oikeus riippumatta siitä, mitä testamentissa lukee. Perintölain 5 §:n mukaan lakiosa on neljännes (1/4) siitä, mitä perillinen muutoin olisi perinyt.
Tämä tarkoittaa, että voit vapaasti määrätä testamentilla kolmesta neljänneksestä omaisuudestasi — tätä kutsutaan vapaaosaksi. Lakiosa varmistaa, ettei läheisimpiä sukulaisia voida jättää kokonaan perinnöttömiksi.
Voit kuitenkin rajoittaa kunkin lapsen lakiosan tiettyyn enimmäissummaan. Lain mukainen perusmäärä on 1 000 000 kruunua, jota tarkistetaan vuosittain (vuonna 2026 se on noin 1,58 miljoonaa kruunua). Tämä mahdollistaa suuremman omaisuuden vapaamman jakamisen siten, että lapsille taataan silti aina vähimmäisosuus.
Mitä tarkoittaa jakamaton pesä?
Jakamaton pesä tarkoittaa, että eloonjäänyt puoliso ottaa hallintaansa koko yhteisen omaisuuden tekemättä heti perinnönjakoa lasten kanssa. Lapset saavat perintönsä vasta eloonjääneen puolison kuoltua tai jos tämä itse päättää jakaa pesän.
Jos vainajalla ja puolisolla on vain yhteisiä lapsia, puoliso voi pääsääntöisesti pitää pesän jakamattomana ilman lasten suostumusta. Jos kyseessä taas ovat rinnakkaislapset (vainajan lapset aiemmasta suhteesta), jokaiselta rinnakkaislapselta tarvitaan suostumus. Voit lukea aiheesta lisää osoitteessa domstol.dk.
Onko perintö verotettavaa Tanskassa?
Perintö ei ole tuloveronalaista tuloa, mutta perinnöstä maksetaan perintöveroa (boafgift) siltä osin kuin se ylittää perusvähennyksen, joka on 392 300 kruunua vuonna 2026. Aviopuolisot saavat kuitenkin perintönsä täysin verovapaasti. Lue lisää oppaastamme koskien perintö- ja pesäveroa.
Miten Solace Care voi auttaa?
Perinnönjako on vain yksi osa kokonaisuutta läheisen kuoleman jälkeen. Solace Care auttaa omaisia pitämään asiat järjestyksessä ja hallinnassa koko prosessin ajan — aina tileistä ja vakuutuksista perunkirjoitukseen ja perintötuomioistuimen asiointiin saakka. Aloita maksutta tästä.
