Kun joku läheinen menehtyy, kysymykset heräävät nopeasti: kuka perii ja mitä laki sanoo? Surun keskellä asioiden selvittäminen voi tuntua raskaalta. Tässä on selkeä ja rauhallinen katsaus Tanskan perintölainsäädäntöön.
Mitä perintö on ja mitä perintölaki määrää?
Perintö tarkoittaa menehtyneen henkilön varojen – kuten rahan, asunnon, tavaroiden ja velkojen – siirtymistä perillisille. Tanskassa perintöä säätelee perintölaki (lakiasetus nro 1347, annettu 15. kesäkuuta 2021, alun perin laki nro 515, annettu 6. kesäkuuta 2007). Laki määrittää, kuka perii ja kuinka paljon – ellei menehtynyt ole tehnyt testamenttia, joka muuttaa perinnönjakoa lain sallimissa rajoissa.
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Jos testamenttia ei ole, perintö jaetaan perintölain mukaisten perillisluokkien mukaan. Ensisijaiset perilliset ovat etusijalla:
Puoliso ja rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) ovat lähimpiä perillisiä.
Jos puolisoa tai rintaperillisiä ei ole, perintö menee vanhemmille ja heidän jälkeläisilleen (sisarukset, sisarusten lapset).
Seuraavana vuorossa ovat isovanhemmat ja heidän lapsensa.
Tärkeä seikka, joka monelta unohtuu: avopuolisot eivät peri toisiaan automaattisesti, riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet yhdessä. Jos avopuolisot haluavat turvata toistensa tulevaisuuden, se vaatii testamentin tekoa.
Mitä puoliso ja lapset perivät?
Jos menehtyneeltä jää sekä puoliso että lapsia, perintö jaetaan seuraavasti:
Puoliso perii puolet.
Lapset jakavat toisen puolikkaan tasan keskenään.
Jos lapsia tai muita rintaperillisiä ei ole, puoliso perii kaiken. Jos taas puolisoa ei ole, lapset perivät kaiken.
Mitä on lakiosa?
Lakiosa on se osa perinnöstä, johon puolisolla ja lapsilla on lakisääteinen oikeus, testamentin sisällöstä riippumatta. Perintölain 5 §:n mukaan lakiosa on neljännes (1/4) siitä, mitä perillinen muutoin olisi perinyt.
Tämä tarkoittaa, että voit vapaasti määrätä testamentilla kolmesta neljänneksestä omaisuudestasi – tätä kutsutaan vapaaosaksi. Lakiosa varmistaa, ettei läheisimpiä sukulaisia voida jättää kokonaan perinnöttömiksi. Jos perillinen on saanut perintöennakkoa elinaikana, tämä määrä voidaan vähentää hänen myöhemmästä perinnöstään.
Voit kuitenkin rajoittaa kunkin lapsen lakiosan tiettyyn kiinteään summaan. Lain mukainen perussumma on 1 000 000 kruunua, ja sitä tarkistetaan vuosittain (noin 1,58 miljoonaa kruunua vuonna 2026). Tämä mahdollistaa suuremman omaisuuden vapaamman jakamisen samalla, kun lapsille taataan vähimmäisosuus.
Mitä tarkoittaa jakamaton pesä?
Jakamaton pesä tarkoittaa, että eloonjäänyt puoliso ottaa haltuunsa koko yhteisen omaisuuden tekemättä heti perinnönjakoa lasten kanssa. Lapset saavat perintönsä vasta, kun eloonjäänyt puoliso menehtyy tai päättää itse jakaa pesän.
Jos menehtyneellä ja puolisolla on vain yhteisiä lapsia, puoliso voi pääsääntöisesti pitää pesän jakamattomana ilman lasten suostumusta. Jos mukana on erityislapsia (menehtyneen lapsia aiemmasta suhteesta), jokaisen heistä on annettava suostumuksensa. Voit lukea aiheesta lisää osoitteessa domstol.dk.
Onko perintö verotettavaa Tanskassa?
Perintö ei ole tuloveronalaista, mutta siitä maksetaan perintöveroa (boafgift) siltä osin kuin se ylittää perusvähennyksen – joka on 392 300 kruunua vuonna 2026. Aviopuoliso perii kuitenkin täysin verovapaasti. Lue lisää oppaastamme perintövero ja pesävero.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka perii, jos testamenttia ei ole?
Perintö jaetaan perintölain mukaisten perillisluokkien mukaan. Jos menehtyneeltä jää sekä puoliso että lapsia, puoliso perii puolet ja lapset jakavat toisen puolikkaan tasan. Jos puolisoa ei ole, lapset perivät kaiken.
Perivätkö avopuolisot toisensa?
Eivät peri. Riippumatta siitä, kuinka kauan olette asuneet yhdessä, avopuolisot eivät peri toisiaan perintölain mukaan. Toisen turvaaminen vaatii testamentin – esimerkiksi laajennetun avopuolisotestamentin – tekemistä.
Mitä on lakiosa?
Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon puolisolla ja lapsilla on aina oikeus – eli neljännes (1/4) siitä, mitä he muutoin perisivät. Lopusta kolmesta neljänneksestä (vapaaosasta) voit määrätä vapaasti testamentilla.
Jos pohdit, kuka on perimysjärjestyksessä ensimmäisenä, käymme lakisääteisen järjestyksen läpi sivulla kuka perii minut?. Jos perintöön kuuluu asunto, siihen liittyvät verot ja haltuunotto ovat oma kokonaisuutensa – katso asunto perintönä.
Miten Solace Care voi auttaa?
Perinnönjako on vain yksi osa kokonaisuutta läheisen kuoleman jälkeen. Solace Care auttaa läheisiään kaipaavia pitämään asiat hallinnassa – aina tileistä ja vakuutuksista käräjäoikeuden asiointiin asti. Luo Solace Care -tili ja kokoa kaikki tiedot yhteen paikkaan.
