Kuolinilmoitus on sanomalehteen maksettu ilmoitus, jossa kerrotaan kuolemasta ja yleensä kutsutaan siunaustilaisuuteen. Se laskutetaan kuolinpesältä, ei ilmoituksen jättäjältä henkilökohtaisesti. Hinta määräytyy palstamillimetreinä: esimerkiksi Turun Sanomien hinnasto 1.1.2026 alkaen on 4,31 euroa palstamillimetriltä arkena ja 4,98 euroa sunnuntaina, joten yksipalstainen 100 millimetrin ilmoitus maksaa arkena 431 euroa. Alla on täytettävä malli ja ilmoituksen vakiorakenne.
Kuolinilmoituksen malli
Tämän voi kopioida sellaisenaan ja täyttää omilla tiedoilla. Hakasulkeissa olevat kohdat korvataan.
[symboli tai valokuva]
Rakkaamme
[Etunimet] [Sukunimi]
o.s. [mahdollinen omaa sukua -nimi]
s. [päivämäärä] [syntymäkunta]
k. [päivämäärä] [kuolinkunta]
[muistovärssy, 2–4 riviä]
Kaivaten
[Puoliso]
[Lapsi] perheineen
[Lapsi] perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitetaan [päivämäärä] klo [aika] [kirkon tai kappelin nimi]. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus [paikka].
Jos hautaus on jo pidetty, kaksi viimeistä riviä korvataan tekstillä ”Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa” ja kiitoksella osanotosta. Tämä tapa on Suomessa yleistynyt selvästi.
Mitä kuolinilmoituksessa pitää olla?
Vakiintunut rakenne on seuraava, ylhäältä alas: symboli tai kuva, otsikko (esimerkiksi ”Rakkaamme” tai ”Rakas isämme ja aviomieheni”), nimi, syntymä- ja kuolinaika sekä usein synnyin- ja kuolinkunta, muistovärssy, kaipaamaan jääneiden nimet ja lopuksi kutsu tai kiitos.
Kutsumanimi lihavoidaan usein etunimien joukosta. Nimien järjestys on tavallisesti puoliso ensin, sitten lapset ikäjärjestyksessä kukin omalle rivilleen muodossa ”[Nimi] perheineen”, sitten muut sukulaiset. Nuoremman vainajan kohdalla vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat tulevat ensin. Nimet voi myös jättää kokonaan pois ja kirjoittaa vain ”Omaiset ja ystävät”. Ystäviä ja tuttavia ei perinteisesti luetella erikseen, koska ilmoitus on perheen ilmoitus.
Mitä kuolinilmoitus maksaa?
Hinta lasketaan palstamillimetreinä, eli euroa jokaista ilmoituksen korkeusmillimetriä kohti yhdessä palstassa. Kaksipalstainen ilmoitus maksaa kaksinkertaisesti. Yksi palsta on tavallisesti 47 millimetriä leveä.
Esimerkkejä vahvistetuista 2026 hinnastoista: Turun Sanomat 4,31 euroa palstamillimetriltä arkena, 4,51 euroa lauantaina ja 4,98 euroa sunnuntaina, minimikoko 30 palstamillimetriä. Salon Seudun Sanomat 3,38 euroa, jolloin 47 × 100 millimetrin ilmoitus maksaa 338 euroa. Sydän-Hämeen Lehdessä yksipalstainen 100 millimetrin ilmoitus on 200,80 euroa ja kaksipalstainen 401,60 euroa (sis. alv 25,5 %). Pienemmissä paikallislehdissä palstamillimetrihinnat ovat 1,91–2,91 euroa.
Viikonloppu on kalliimpi. Turun Sanomissa ero arjen ja sunnuntain välillä on noin 15 prosenttia. Helsingin Sanomien kuluttajahinnasto ei ole julkisesti saatavilla, vaan se näkyy vasta ilmoitusta jätettäessä Oma Sanoma -palvelussa, joten verkossa kiertäviin HS-hintoihin ei kannata luottaa.
Kuka maksaa kuolinilmoituksen?
Kuolinilmoituksen voi maksaa vainajan varoista, ja lehdet laskuttavat ilmoituksen kuolinpesän nimellä. Useiden lehtien ilmoituslomakkeessa on tätä varten oma kohtansa, jossa kysytään erikseen kuolinpesän nimi ja laskutusosoite ja erikseen ilmoituksen jättäjän tiedot.
Lehti laskuttaa yleensä suoraan kuolinpesää, ei hautaustoimiston kautta. Osa hautaustoimistoista tarjoaa maksupalvelua, jossa kaikki kuolinpesän kulut tulevat yhdellä laskulla, mutta se on erikseen veloitettava lisäpalvelu.
Kuolinilmoitus kuuluu hautauskuluihin. Perintö- ja lahjaverolain 9 §:n mukaan kuolinpesän omaisuuden arvosta saa perintöverotuksessa vähentää vainajan hautaamisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Tuloverotuksessa hautauskuluja ei saa vähentää.
Milloin kuolinilmoitus julkaistaan?
Jos ilmoituksessa on kutsu hautajaisiin, se julkaistaan tyypillisesti 1–2 viikkoa ennen siunausta, jotta ihmiset ehtivät järjestää tulonsa. Ilmoituksen voi tehdä heti, kun tieto kuolemasta on saatu.
Jos siunaus pidetään vain lähimpien kesken, ilmoitus julkaistaan vasta hautauksen jälkeen, usein siunausta seuraavana sunnuntaina, ja se toimii samalla kiitoksena osanotosta.
Aineistopäivät kannattaa tarkistaa lehdestä. Esimerkkejä: Kalevaan aineisto edellisenä arkipäivänä klo 10 mennessä, Sydän-Hämeen Lehteen torstaina klo 12 mennessä ja Salon Seudun Sanomiin viikonlopun lehteen perjantaina klo 10 mennessä.
Kuka tekee kuolinilmoituksen?
Yhä useammin sen hoitaa hautaustoimisto osana palveluaan. Käytännössä riittää sähköposti tai puhelinsoitto, ja toimisto lähettää vedoksen hyväksyttäväksi. Erillistä maksua ilmoituksen laatimisesta ei yleensä peritä.
Omaiset voivat myös jättää ilmoituksen itse lehden verkkolomakkeella, puhelimitse ilmoitusmyyntiin tai käymällä lehden konttorissa. Vedos lähetetään aina hyväksyttäväksi ennen painamista.
Maksuttomia verkkovaihtoehtoja ovat Muistollesi.fi, jota ylläpitää Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, sekä Kuolinilmoitukset.fi. Molempiin voi liittää valokuvan.
Mitä symbolia käytän, jos vainaja ei kuulunut kirkkoon?
Ristiä pidetään uskonnottomassa ilmoituksessa sopimattomana. Perinteisiä uskonnottomia tunnuksia ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä ja vapaa-ajattelijoiden liekkimalja. Yleisiä ovat myös neutraalit aiheet kuten joutsen, pääsky, kielo, tähkä, puu tai vene. Ilmoituksen saa julkaista myös kokonaan ilman symbolia, ja valokuva vainajasta on yleistynyt symbolin tilalla.
Muistovärssyksi valitaan tällöin tunnustukseton teksti. Katso: ei-uskonnolliset muistolauseet.
Saako värssyn ottaa runosta tai laulusta?
Vain tekijänoikeusluvalla. Lehdet ohjaavat selvittämään luvan Kopiostosta tai Sanastosta, jos värssy on toisen kirjoittama runo tai laulun sanoitus. Eino Leinon (k. 1926), Kantelettaren ja Kalevalan tekstit ovat vapaita.
Yksinkertaisin ratkaisu on kirjoittaa värssy itse tai käyttää valmiiksi vapaita tekstejä: muistovärssyt ja muistolauseet.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lisälukemista
