Keva hoitaa julkisen sektorin työeläkkeet, ja perhe-eläkettä haetaan Kevasta silloin, kun edunjättäjä sai eläkettä Kevasta tai hänen viimeinen työnantajansa oli kunta, valtio, kirkko, Kela tai Suomen Pankki. Keva eroaa muista työeläkeyhtiöistä yhdellä merkittävällä tavalla: se ottaa itse yhteyttä edunsaajiin. “Jos edunjättäjä sai eläkettä tai hänen viimeinen työsuhteensa oli vakuutettu Kevassa, Keva lähettää edunsaajille kirjeen perhe-eläkkeen hakemisesta.” Tähän liittyy kuitenkin aukko, joka on syytä tietää etukäteen: avoleskestä Keva ei saa tietoa, joten avopuolison on toimittava omatoimisesti.
Ottaako Keva itse yhteyttä?
Useimmiten kyllä. Keva kuvaa prosessin näin: “Keva saa ilmoituksen edunjättäjän kuolemasta Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), samalla Keva saa tiedon edunsaajista eli leskestä ja alle 20-vuotiaista lapsista. Mahdollisista avoleskistä emme kuitenkaan saa tietoa DVV:sta.”
Tämä on ainutlaatuista suomalaisessa työeläkekentässä. Muissa työeläkeyhtiöissä tieto kuolemasta kyllä tulee automaattisesti, mutta hakemuksen aloittaminen jää täysin omaisen varaan. Keva sen sijaan kirjoittaa avioleskelle ja alle 20-vuotiaille lapsille oma-aloitteisesti.
Avolesken kohdalla tämä ei toimi, koska avoliitto ei näy väestötietojärjestelmässä parisuhteena. Jos siis olit avopuolisosi kanssa yhteistaloudessa ja täytät perhe-eläkkeen ehdot, älä jää odottamaan kirjettä — sitä ei tule. Keva määrittelee yhteistalouden käytännönläheisesti: “yhteistaloudella tarkoitetaan samaa osoitetta väestötietojärjestelmässä edunjättäjän kuolinpäivänä”.
Riippumatta siitä, tuleeko kirje vai ei, hakemus on aina tehtävä. Keva toteaa yksiselitteisesti: “Perhe-eläkettä pitää aina hakea.” Kirje on muistutus ja ohje, ei päätös.
Milloin hakemus kuuluu Kevaan?
Keva määrittelee rajan näin: “Hakemuksen voi tehdä Kevasta, kun edunjättäjä sai eläkettä Kevasta TAI edunjättäjän viimeinen työnantaja on ollut kunta, valtio, kirkko, Kela, Suomen Pankki tai Ahvenanmaan maakunnan hallitus.”
Käytännössä tämä kattaa hyvin laajan joukon: hyvinvointialueiden työntekijät, opettajat, hoitohenkilökunnan, valtion virkamiehet ja seurakuntien työntekijät. Jos edunjättäjän ura oli sekoitus yksityistä ja julkista sektoria, ratkaisee se, kummalla puolella työansiot oli kahdelta viimeiseltä vuodelta pääosin vakuutettu.
Epäselvässä tilanteessa hakemusta ei tarvitse arvailla. Keva välittää hakemuksen eteenpäin: “Jos edunjättäjä sai omaa eläkettä useasta eri eläkelaitoksesta, yhden hakemuksen täyttäminen riittää. Keva välittää hakemuksen käsiteltäväksi myös muihin eläkelaitoksiin ja Kelaan.” Yksi hakemus riittää siis koko järjestelmään.
Miten hakemus tehdään ja kauanko se kestää?
Helpoiten verkossa: “Helpoiten teet sen sähköisellä verkkolomakkeella Omat eläketietosi -palvelussa.” Keva myös kannustaa siihen suoraan: “Tee hakemus sähköisesti Omat eläketietosi -palvelussa, se nopeuttaa käsittelyä.”
Käsittelyaika on lyhyt. Kevan omassa käsittelyaikataulukossa perhe-eläkkeen kohdalla lukee noin kaksi viikkoa — vertailun vuoksi työkyvyttömyyseläkkeessä noin kahdeksan viikkoa. Perhe-eläke on siis yksi nopeimmin käsiteltävistä eläkelajeista.
Jos verkkopalvelu ei ole käytössä, paperilomakkeet toimivat: “Toimita siinä tapauksessa paperiset haku- ja liitelomakkeet sekä muut tarvittavat liitteet postitse Kevaan osoitteella: Keva, 00087 KEVA.” Osoite kirjoitetaan ilman katuosoitetta tai postilokeroa. Käytössä ovat samat lomakkeet kuin muissakin työeläkelaitoksissa, eli leskeneläkehakemus ETK/Kela 7004 ja lapseneläkehakemus ETK/Kela 7005.
Kevan eläkeneuvonta palvelee numerossa 020 614 2837 arkisin klo 9.00–13.00. Puhelinpalvelun keskimääräinen jonotusaika on noin neljä ja puoli minuuttia. Huomaa, ettei Kevalla ole yleistä sähköpostiosoitetta: “Tietoturvan vuoksi emme käytä Kevassa yleistä sähköpostiosoitetta, voit lähettää meille viestin turvallisesti Omat eläketietosi -palvelussa.” Verkkopalvelun kautta lähetettyihin kysymyksiin Keva vastaa noin neljässä arkipäivässä. Käyntiosoite on Unioninkatu 43 Helsingissä, avoinna arkisin klo 8–16.
Paljonko perhe-eläkettä maksetaan?
Määrä riippuu edunjättäjän työeläkkeestä ja jaetaan kahdestoistaosina. Ilman lapsia leski saa 6/12, yhden lapsen kanssa leski 6/12 ja lapsi 4/12, kahden lapsen kanssa leski 5/12 ja lapset 7/12, kolmen lapsen kanssa leski 3/12 ja lapset 9/12, sekä neljän tai useamman lapsen kanssa leski 2/12 ja lapset 10/12.
Keva täsmentää laskentaperusteen: “Perhe-eläkkeen määrä riippuu edunjättäjän työeläkkeen määrästä. Jos edunjättäjä ei vielä ollut eläkkeellä, perusteena käytetään eläkettä, jonka hän olisi saanut, jos olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään.” Määrään eivät vaikuta kansaneläke, vapaaehtoiset eläkkeet eivätkä kuolinpesän varallisuus.
Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken oma eläke ylittää 856,00 euroa kuukaudessa vuonna 2026 (vuonna 2025 raja oli 836,50 euroa). Vähennys on puolet oman eläkkeen ja rajan erotuksesta. Keva täsmentää tärkeän rajauksen: “Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään vain leskeneläkkeeseen, ei koskaan lapseneläkkeeseen eikä avopuolison leskeneläkkeeseen.” Avolesken eläkettä ei siis vähennetä lainkaan hänen oman eläkkeensä perusteella.
Maksussa olevien lapseneläkkeiden osalta Keva toimii oma-aloitteisesti: “Maksussa olevien lapseneläkkeiden pidennystä tai mahdollista määrän korotusta lisäosalla ei tarvitse erikseen hakea. Keva lähettää muutospäätökset automaattisesti niille, joita asia koskee.”
Kuka voi saada leskeneläkettä Kevasta?
Työeläkkeen leskeneläkkeessä ei ole yläikärajaa. Keva muotoilee sen näin: “Työeläkkeessä lesken iällä ei ole merkitystä eli eläkkeen saamisella ei ole yläikärajaa.” Tämä erottaa työeläkkeen Kelan leskeneläkkeestä, jota maksetaan vain alle 65-vuotiaalle.
Avioliiton perusteella oikeus syntyy, jos avioliitto solmittiin ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta ja puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Ilman yhteistä lasta vaaditaan lisäksi vähintään viiden vuoden avioliitto, solmiminen ennen lesken 50 vuoden ikää ja se, että leski oli puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai oli saanut työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.
Lapseneläkettä maksetaan, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Keva täsmentää kaksi rajausta, jotka aiheuttavat usein pettymyksiä: “Kasvattilapsi ei voi saada lapseneläkettä” ja “Avolesken omalla lapsella, joka ei ole edunjättäjän lapsi, ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen.” Avopuolison lapsi ei siis peri oikeutta pelkästään yhteisasumisen perusteella.
Mikä on taloudellinen tuki ja miksi sillä on aikaraja?
Taloudellinen tuki on julkisen sektorin vastine yksityisen puolen työntekijäin ryhmähenkivakuutukselle. Se on erillinen etuus perhe-eläkkeestä, ja siinä on todellinen määräaika: “Edunsaajan täytyy hakea taloudellista tukea kymmenen (10) vuoden sisällä edunjättäjän kuolemasta. Muuten hän menettää oikeutensa tukeen.”
Summat ovat merkittäviä. Vuonna 2026 lapsenosuus on 8 400 euroa lasta kohden (vuosina 2024 ja 2025 se oli 8 110 euroa). Leskenosuus riippuu lesken iästä edunjättäjän kuollessa: alle 50-vuotiaalla 18 600 euroa, 50-vuotiaalla 17 380 euroa, 55-vuotiaalla 11 200 euroa ja 60 vuotta täyttäneellä 5 200 euroa. Jos kuolema oli tapaturmainen, sekä lesken- että lapsenosuutta korotetaan 50 prosentilla.
Hakuosoite riippuu työnantajasta. Kunnan tai hyvinvointialueen työntekijän kohdalla tukea haetaan Kevasta, valtion työntekijän kohdalla Valtiokonttorista (0295 50 2000), kirkon työntekijän kohdalla Tapaturmavakuutuskeskuksesta tai seurakunnasta, Kelan henkilöstön kohdalla Kelan henkilöstöpalveluista (Kela, PL 450, 00056 KELA, 040 187 6987) ja Suomen Pankin työntekijöiden kohdalla Suomen Pankista.
Yksi yleinen väärinkäsitys kannattaa oikaista heti: “Keva ei maksa hautausapua edunsaajille tai kuolinpesälle.” Hautauskuluihin voi tiedustella apua muun muassa vainajan työnantajalta, vakuutusyhtiöiltä, ammattiliitolta, hyvinvointialueelta tai Valtiokonttorilta.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
