Mitkä ovat surun viisi vaihetta?
Monet pohtivat, surevatko he ”oikein”. Lyhyt ja lohduttava vastaus on: suruun ei ole yhtä oikeaa tapaa, eikä se noudata valmista kaavaa. Tässä on katsaus surun viiteen vaiheeseen sekä nykyiseen ymmärrykseen, johon tutkimus nykyään nojaa.
Näkökulmamme: me Solace Care -palvelussa emme usko, että suru etenee tietyissä vaiheissa, jotka jokainen käy läpi samassa järjestyksessä. Alla olevat vaiheet voivat auttaa sinua sanoittamaan tunteitasi, mutta ne eivät ole malli siitä, miten surun ”pitäisi” edetä – useimmat meistä eivät koe niitä selkeässä järjestyksessä. Pidä niitä pikemminkin mahdollisina reaktioina kuin suoritettavina askeleina.
Malli on peräisin psykiatri Elisabeth Kübler-Rossilta, ja se kuvaa viittä reaktiota, jotka monet tunnistavat:
Kieltäminen – kaikki tuntuu epätodelliselta; ”tämä ei voi olla totta”.
Viha – epäoikeudenmukaisuuden tunne, joka kohdistuu toisinaan muihin tai omaan itseensä.
Kaupankäynti – ”jos vain...” -ajatukset ja yritykset saada tilanne hallintaan.
Masennus – suru, tyhjyys ja ikävä täyttävät arjen.
Hyväksyminen – tämä ei tarkoita menetyksen unohtamista tai ”ylipääsemistä”, vaan tavan löytämistä elää eteenpäin sen kanssa.
Eteneekö suru aina näiden vaiheiden mukaan?
Ei. Vaiheet ovat vain malli – eivät valmis resepti, jonka kaikki käyvät läpi tietyssä järjestyksessä. Ne voivat tulla vuorotellen, toistua tai jäädä kokonaan välistä. Uudempi tutkimus osoittaa, ettei suru ole suoraviivainen prosessi, jolla on selkeä alku ja loppu. Vaiheita kannattaakin ajatella ennemmin ohimenevinä tunteina kuin portaina, joita on pakko nousta ylöspäin.
Miten suru ymmärretään nykyään?
Nykyään tutkijat kuvaavat surua liikkeenä, jossa ihminen vaihtelee kahden eri prosessin välillä (Stroeben & Schutin kehittämä niin sanottu kaksoisprosessimalli):
Menetykseen suuntautunut prosessi, jossa kohtaat ja tunnustat menetyksen ja annat tilaa surulle ja kaipaukselle.
Jälleenrakentamiseen suuntautunut prosessi, jossa suuntaat katseen arkeen, luot uusia rutiineja ja otat elämän taas haltuun.
Näiden kahden välillä liikkuminen on luonnollista ja tervettä. Suru tulee aaltoina: jotkut aallot kaatavat maahan, toiset taas ovat pienempiä ja helpompia kantaa – eikä niiden tuloa voi aina ennustaa.
Kuinka kauan suru kestää?
Sille ei ole valmista aikataulua. Useimmilla suru muuttuu ajan myötä vähemmän hallitsevaksi ilman, että se katoaa kokonaan – sen kanssa oppii elämään ja kulkemaan eteenpäin muistoja kantaen. Lue lisää aiheesta suru ja surureaktiot.
Milloin suru voi muuttua monimutkaiseksi?
Toisilla suru jää hallitsemaan mieltä niin voimakkaasti, että arki ei ota sujuakseen pitkään aikaan. Tätä kutsutaan pitkittyneeksi suruhäiriöksi (prolonged grief disorder ICD-11-luokituksessa). Noin 10–15 prosenttia läheisensä menettäneistä kokee monimutkaisia surureaktioita, ja osuus on suurempi äkillisten kuolemantapausten, kuten onnettomuuksien tai itsemurhien, jälkeen. Avun hakeminen ei ole heikkoutta.
Mistä voit saada apua?
Terveyskeskus tai Omaolo – väylä keskusteluapuun ja tukeen.
Seurakuntien sururyhmät – avoimia kaikille katsomuksesta riippumatta.
Mieli ry:n Kriisipuhelin (09 2525 0111), jos ajatukset tuntuvat liian raskailta. Hätätilanteessa soita aina 112.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat surun viisi vaihetta?
Kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen – Kübler-Rossin mallin mukaan. Ne ovat tyypillisiä reaktioita, eivät pakollinen järjestys, emmekä pidä niitä vaiheina, jotka jokaisen täytyy käydä läpi.
Onko vaiheet käytävä läpi tietyssä järjestyksessä?
Ei. Vaiheet tulevat usein ristiin tai jokin niistä voi puuttua kokonaan. Suru ei ole suoraviivaista.
Onko normaalia, että joskus ei tunne mitään?
Kyllä. Tunteiden turruttaminen ja etäisyyden ottaminen kuuluvat suruun ja suojaavat meitä toisinaan siltä, ettei kaikki tule kerralla iholle.
Milloin suru on monimutkaista?
Silloin, kun se täyttää kaiken ja vaikeuttaa arkea pitkän aikaa. Tätä tapahtuu noin 10–15 prosentilla surevista. Apua on saatavilla.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
