Mitä ovat surun viisi vaihetta?
Monet pohtivat, surevatko he ”oikein”. Lyhyt ja lohdullinen vastaus on, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa surra, eikä suru useinkaan seuraa mitään tiettyä kaavaa. Tässä on katsaus surun viiteen vaiheeseen sekä nykyiseen tutkimustietoon perustuvaan ymmärrykseen surusta.
Näkökulmamme: Me Solace Carella emme usko, että suru etenee tietyissä vaiheissa, jotka jokainen kokee samassa järjestyksessä. Alla olevat vaiheet voivat auttaa sinua sanoittamaan tunteitasi, mutta ne eivät ole malli sille, miten surun ”pitäisi” edetä – useimmat eivät koe niitä selkeässä järjestyksessä. Suhtaudu niihin mahdollisina reaktioina, älä suoritettavina askelina.
Malli on peräisin psykiatri Elisabeth Kübler-Rossilta, ja se kuvailee viisi reaktiota, jotka monet tunnistavat:
Kieltäminen — asiat tuntuvat epätodellisilta; ”tämä ei voi olla totta”.
Viha — epäoikeudenmukaisuutta kohtaan, toisinaan kohdistuen muihin tai omaan itseen.
Kaupankäynti — ”jos vain…” -ajattelu ja yritykset saada tilanne takaisin hallintaan.
Masennus ja alakulo — suru, tyhjyys ja kaipaus täyttävät arjen.
Hyväksyminen — ei asioiden ”unohtamista”, vaan tavan löytämistä elää eteenpäin menetyksen kanssa.
Seuraako suru aina näitä vaiheita?
Ei. Vaiheet ovat vain malli — eivät valmis kaava, jonka kaikki kokevat samassa järjestyksessä. Ne voivat vaihdella, toistua tai jäädä kokonaan välistä. Uudempi tutkimus osoittaa, ettei suru ole suoraviivainen prosessi, jolla on selkeä alku ja loppu. Ajattele vaiheita pikemminkin tunteina, jotka voivat nousta pintaan, kuin portaina, joita on mentävä ylöspäin.
Miten suru ymmärretään nykyään?
Nykyään tutkijat kuvailevat surua liikkeenä, jossa vaihdellaan kahden eri prosessin välillä (Stroebe & Schut, niin sanottu kaksoisprosessimalli):
Menetykseen suuntautunut prosessi, jossa kohtaat ja tunnistat menetyksen ja annat tilaa surulle sekä kaipaukselle.
Jälleenrakennukseen suuntautunut prosessi, jossa suuntaat katseen arkeen, luot uusia rutiineja ja otat elämää takaisin haltuun.
Näiden kahden välillä liikkuminen on luonnollista ja terveellistä. Suru tulee aaltoina: jotkut aallot kaatavat maahan, toiset taas ovat pienempiä ja kevyempiä kantaa — eikä koskaan voi tietää, milloin ne tulevat.
Kuinka kauan suru kestää?
Sille ei ole mitään aikataulua. Useimmilla suru muuttuu ajan myötä vähemmän hallitsevaksi, vaikka se ei kokonaan katoaisikaan — sen oppii kantamaan osana elämää ja muistojen kanssa oppii elämään. Lue lisää aiheesta suru ja surureaktiot.
Milloin suru voi muuttua monimutkaiseksi?
Toisilla suru jää niin voimakkaana mielen päälle, että arki ei ota sujuakseen pitkään aikaan. Tätä kutsutaan pitkittyneeksi suruhäiriöksi (engl. prolonged grief disorder). Noin 10–15 prosenttia läheisensä menettäneistä kokee vaikeita tai monimutkaisia surureaktioita. Määrä on suurempi äkillisten kuolemantapausten, kuten onnettomuuksien tai itsemurhien, jälkeen. Avun hakeminen ei ole heikkoutta.
Mistä voit saada apua?
Terveysasema tai kriisipäivystys — väylä keskusteluapuun ja tukeen.
Seurakuntien sururyhmät — avoimia kaikille vakaumuksesta riippumatta.
MIELI ry:n Kriisipuhelin (09 2525 0111), jos kaipaat välitöntä keskusteluapua. Hätätilanteessa soita aina 112.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat surun viisi vaihetta?
Kieltäminen, viha, kaupankäynti, alakulo ja hyväksyminen (Kübler-Rossin malli). Ne ovat yleisiä ja tunnistettavia reaktioita, eivät pakollinen järjestys, emmekä näe niitä vaiheina, jotka jokaisen olisi käytävä läpi.
Onko vaiheet käytävä läpi tietyssä järjestyksessä?
Ei. Vaiheet voivat vaihdella tai jäädä kokonaan pois. Suru ei etene suoraviivaisesti.
Onko normaalia, ettei toisinaan tunne mitään?
Kyllä. Tunteettomuus ja etäisyyden ottaminen kuuluvat suruun ja suojaavat meitä joskus siltä, ettei kaikki tule kerralla liian raskaaksi.
Milloin suru on monimutkaista?
Silloin kun se täyttää kaiken ja vaikeuttaa arkea pitkään. Tätä tapahtuu noin 10–15 prosentilla. Apua on saatavilla.
Haluatko apua käytännön asioiden hoitamiseen? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
