Suru ei ole vain tunne — se tuntuu myös kehossa. Tavallisimmin suru tuntuu rinnassa (puristava tai painava tunne), kurkussa (”pala kurkussa”), vatsassa (kouristava tai ontto tunne) sekä koko kehossa raskaana väsymyksenä. Moni yllättyy siitä, kuinka fyysistä sureminen on: uni katkeilee, ruoka ei maistu, keskittyminen herpaantuu ja keho tuntuu vieraalta. Kaikki tämä on normaalia. Tässä oppaassa käydään läpi, miksi keho reagoi menetykseen, mitkä oireet ovat tavallisia ja milloin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
Miksi suru tuntuu kehossa?
Läheisen kuolema on keholle stressitilanne. Elimistö reagoi menetykseen samalla järjestelmällä kuin muuhunkin voimakkaaseen stressiin: stressihormonien eritys kasvaa, sydämen syke ja verenpaine voivat nousta, uni ja ruokahalu häiriintyvät. Tunteet ja keho eivät ole erillisiä — tutkimuksissa ihmiset paikantavat surun tyypillisesti rintakehän ja kurkun alueelle, ja moni kuvaa surua nimenomaan fyysisenä kipuna. Se, että keho suree mukana, ei tarkoita että jokin olisi vialla.
Millaisia kehollisia oireita suru voi aiheuttaa?
Rintakehä: puristava, painava tai ahdistava tunne rinnassa; joskus sydämentykytystä.
Kurkku: palan tunne, nielemisen vaikeus, äänen väriseminen.
Vatsa: kouristava tai ontto tunne, pahoinvointi, ruokahalun katoaminen tai lohtusyöminen.
Väsymys: raskas, läpitunkeva uupumus, jota uni ei tunnu korjaavan.
Uni: nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni, aikaiset heräämiset — tai poikkeuksellinen unentarve.
Pää ja lihakset: päänsärky, lihasjännitys, huimaus.
Vastustuskyky: pitkään jatkuva kuormitus voi altistaa flunssille ja tulehduksille.
Kuinka kauan keholliset oireet kestävät?
Useimmilla voimakkaimmat keholliset reaktiot painottuvat ensimmäisiin viikkoihin ja kuukausiin ja helpottavat vähitellen, samaan tahtiin kuin suru muuttuu kannettavammaksi. Oireet voivat kuitenkin palata aaltoina — esimerkiksi merkkipäivinä tai yllättävien muistojen yhteydessä. Myös tämä on tavallista. Lue lisää siitä, millaiset surureaktiot ovat tavallisia.
Miten voit helpottaa kehon oloa surun keskellä?
Kehoa kannattaa kohdella kuin toipuvaa: riittävästi lepoa, säännöllinen — vaikka pieni — syöminen, kevyt liikunta kuten kävely, ja hengitysharjoitukset ahdistuksen hetkiin. Alkoholi ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö helpottavat hetkeksi mutta pitkittävät kuormitusta. Tärkeintä ei ole suorittaa palautumista, vaan antaa keholle samaa armollisuutta kuin mielelle.
Milloin kannattaa hakea apua?
Ota yhteyttä omalle terveysasemalle tai lääkäriin, jos oireet vaikeuttavat arkea viikkojen ajan: jos uni ei korjaannu, paino putoaa selvästi, rintakipu tai sydämentykytys huolestuttaa tai jaksaminen romahtaa. Rintakivun kohdalla kannattaa aina olla matalalla kynnyksellä — se on syytä tutkia, vaikka todennäköinen selitys olisikin suru. Keskusteluapua saat myös nimettömänä MIELI ry:n Kriisipuhelimesta (09 2525 0111). Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, soita Kriisipuhelimeen tai hätänumeroon 112.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko suru aiheuttaa oikeaa kipua?
Kyllä. Surun aiheuttama kipu rinnassa tai vatsassa on todellista, vaikka sen syy on emotionaalinen. Voimakas ja äkillinen rintakipu kannattaa silti aina tutkituttaa.
Onko normaalia, että ruoka ei maistu?
On. Ruokahalun katoaminen — tai vastaavasti lohtusyöminen — kuuluu tavallisiin surureaktioihin. Yritä syödä pieniä määriä säännöllisesti.
Miksi olen koko ajan väsynyt, vaikka nukun?
Sureminen kuormittaa kehoa kuin raskas työ. Uupumus on kehon tapa pakottaa lepoon. Se helpottaa yleensä vähitellen, mutta pitkään jatkuessa asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa.
Haluatko apua käytännön asioissa menetyksen jälkeen? Luo Solace Care -tili — opastamme sinut läpi vaihe vaiheelta. Tai lue lisää oppaita
.
