Koskee Ruotsia: tämän oppaan säännöt, viranomaiset ja summat koskevat Ruotsin oloja.
Asutko Suomessa ja saat perinnön Ruotsista?
Ruotsin perintöveron puuttuminen ei ratkaise Suomen verotusta. Suomessa asuva perinnönsaaja voi olla Suomessa perintöverovelvollinen myös Ruotsista saadusta perinnöstä. Selvitä vainajan ja saajan asuinpaikat, omaisuuden sijainti sekä tarvittava ilmoitus Verohallinnolta. Tämän sivun myöhemmät vero- ja määräaikatiedot kuvaavat Ruotsin järjestelmää.
Mitä asiakirjoja kokoat rajat ylittävään tilanteeseen?
Kuolinpäivä ja vainajan viimeinen asuinpaikka.
Perukirja tai ruotsalainen bouppteckning liitteineen.
Testamentti ja mahdollinen perinnönjakokirja.
Omaisuuden arvot sekä ulkomaiset veropäätökset, jos niitä on.
Omat kysymykset Suomen ja Ruotsin viranomaisille erikseen.
Tarkista Suomessa asuvan perinnönsaajan velvollisuudet Verohallinnolta.
Ei. Ruotsissa ei ole perintöveroa. Perintö- ja lahjavero poistettiin vuodenvaihteessa 2004/2005, eikä sitä ole otettu uudelleen käyttöön. Voit ottaa perinnön vastaan maksamatta veroa itse perinnöstä, olipa se kuinka suuri tahansa ja olitpa vainajan kanssa kuinka läheistä sukua tahansa. Lahjaveroakaan Ruotsissa ei ole.
Perintöveron puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei veroja olisi lainkaan. Verotus on käytännössä siirtynyt myöhemmäksi. Vero peritään vasta sinä päivänä, jona myyt perimäsi omaisuuden, ja silloin säännön mukaan, joka yllättää useimmat: perit vainajan alkuperäisen hankintahinnan, et perukirjaan (bouppteckning) merkittyä arvoa. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä vuonna 2026 todella pätee, mitä määräaikoja sinun on noudatettava ja missä kalleimmat väärinkäsitykset piilevät.
Onko Ruotsissa perintöveroa vuonna 2026?
Ei. Ruotsin valtiopäivät (riksdagen) päätti 16. joulukuuta 2004 poistaa perintö- ja lahjaveron, ja perintöverolaki (1941:416) lakkasi olemasta voimassa vuoden 2004 lopussa säädöksellä SFS 2004:1341. Päätös perustui hallituksen esitykseen 2004/05:25. Kun kuolema on tapahtunut 1. tammikuuta 2005 tai sen jälkeen, perintöveroa ei siis makseta lainkaan.
Poistamiseen liittyy yksityiskohta, joka mainitaan harvoin ja joka kannattaa tietää, jos hoidat vanhaa kuolinpesää. Erillisellä lailla, joka perustui hallituksen esitykseen 2004/05:97 ja tuli voimaan 1. toukokuuta 2005, vapautettiin verosta myös perinnöt, joiden verovelvollisuus oli syntynyt 17.–31. joulukuuta 2004. Taustalla oli Intian valtameren tsunami 26. joulukuuta 2004: pidettiin kohtuuttomana, että perheet, jotka menettivät läheisensä vain päiviä ennen veron poistamista, joutuisivat maksamaan veron, josta oli juuri päätetty luopua. Näissä tapauksissa jo määrätty vero kumottiin ja palautettiin. Aloitteet rajan siirtämisestä vielä aikaisemmaksi, syys- tai lokakuuhun 2004, hylättiin. Molemmat muotoilut pitävät siis paikkansa: perintövero poistettiin 1. tammikuuta 2005 alkaen, mutta todellinen raja on 17. joulukuuta 2004.
Valtion menettämien verotulojen arvioitiin uudistuksen aikaan olevan noin 2,7 miljardia kruunua vuodessa. Se antaa käsityksen veron suuruudesta silloin, kun se poistettiin, ja selittää, miksi kysymys palaa ajoittain poliittiseen keskusteluun.
Miksi perintövero sekoitetaan muihin poistuneisiin veroihin?
Suuri osa perintöveroon liittyvästä hämmennyksestä johtuu siitä, että Ruotsi poisti lyhyen ajan sisällä kolme eri veroa ja ne niputetaan jälkikäteen usein yhteen. Ne eivät ole sama asia, eivätkä ne poistuneet samaan aikaan.
Perintö- ja lahjavero poistettiin ensimmäisenä, vuodesta 2005 alkaen. Varallisuusvero on aivan eri vero: se poistettiin 1. tammikuuta 2007 alkaen, kun valtion varallisuusverosta annettu laki (1997:323) kumottiin säädöksellä SFS 2007:1403. Se perittiin viimeisen kerran varallisuudesta, joka omistettiin 31. joulukuuta 2006. Valtion kiinteistövero puolestaan korvattiin kunnallisella kiinteistömaksulla (kommunal fastighetsavgift) hallituksen esityksellä 2007/08:27.
Erottelulla on käytännön merkitystä. Koska varallisuusveroa ei enää ole, sinun ei tarvitse luetella ja ilmoittaa varojasi valtiolle perinnön jälkeen. Vanhemmat artikkelit, joissa kehotetaan ilmoittamaan perintö veroilmoituksessa oikean varallisuusrekisterin ylläpitämiseksi, kuvaavat järjestelmää, joka lakkasi vuonna 2007.
Mistä todella maksat veroa, kun perit?
Itse perinnön vastaanottaminen on verovapaata. Vero syntyy kahdessa tilanteessa: kun perimäsi omaisuus tuottaa tuottoa ja kun myyt sen.
Tuotto verotetaan jatkuvasti tavallisena pääomatulona siitä päivästä, jona omaisuus siirtyy sinulle. Korot, osingot ja vuokratulot verotetaan siis samalla tavalla kuin jos olisit itse ostanut omaisuuden.
Myynnissä verotetaan luovutusvoitto. Yksityisasunnon osalta vero on 22 prosenttia voitosta, mikä lasketaan teknisesti 30 prosentin verona 22/30:sta voittoa. Yksityisasunnon myynnistä syntyvä tappio on vähennyskelpoinen 50-prosenttisesti. Muun pääoman verokanta on 30 prosenttia. Asunnon myyntivoiton laskemisesta kertoo Ruotsin verovirasto Skatteverket. Pörssissä noteerattujen osakkeiden ja rahastojen tappiot saa vähentää täysimääräisesti saman vuoden vastaavien omaisuuserien voitoista, ja jäljelle jäävä osa vähennetään 70-prosenttisesti. Sääntö, jonka mukaan vain viisi kuudesosaa saa vähentää, koskee noteeraamattomia osuuksia, ei noteerattuja osakkeita.
Mikä on perityn asunnon hankintameno?
Tässä piilee koko aiheen yleisin ja kallein väärinkäsitys. Moni olettaa, että peritty asunto saa uuden hankintamenon kuolinhetkellä ja että voitto lasketaan perukirjaan merkitystä arvosta. Näin ei ole.
Ruotsi soveltaa jatkuvuusperiaatetta (kontinuitetsprincipen), joka ilmenee Ruotsin tuloverolain (inkomstskattelagen) 44 luvun 21 §:stä. Joka saa omaisuutta perintönä, lahjana, testamentilla tai osituksessa (bodelning), astuu edellisen omistajan verotukselliseen asemaan. Perit siis vainajan hankintahinnan. Perukirjaan merkittyä arvoa ei käytetä hankintamenona.
Ero voi olla hyvin suuri. Jos vanhempi osti omakotitalon 1980-luvulla 400 000 kruunulla ja se oli kuolinhetkellä 4 miljoonan kruunun arvoinen, hankintamenosi on 400 000 kruunua, ei 4 miljoonaa. Jos myyt talon 4,2 miljoonalla, verotettava voitto on siis suuruusluokaltaan 3,8 miljoonaa kruunua ennen vähennyksiä, ei 200 000 kruunua. Perheet, jotka suunnittelevat jälkimmäisen summan pohjalta, saavat ikävän yllätyksen.
Samassa periaatteessa on kuitenkin lohtua: perit myös edellisen omistajan perusparannusmenot. Vainajan maksamien laajennusten ja muutostöiden, uuden keittiön, salaojituksen tai muiden parannusten kuitit ja tositteet saa siis ottaa huomioon, ja ne pienentävät voittoa. Siksi vanhat mapit kannattaa etsiä esiin ennen asunnon myyntiä. Jos myös vainaja oli saanut kiinteistön perintönä tai lahjana, ketjussa palataan viimeisimpään kauppaan tai vaihtoon.
Mitä tapahtuu vainajan verotuksen lykkäykselle?
Jos vainajalla oli luovutusvoittoveron lykkäys (uppskov), vastaus riippuu lykkäyksen tyypistä, ja useimmat verkon kuvaukset sekoittavat ne keskenään.
Asuntoon liittyvässä lykkäyksessä (bostadsuppskov) pääsääntö on, että kuolinpesä palauttaa lykätyn määrän verotettavaksi ja maksaa veron. Lykkäys siirtyy uudelle omistajalle vain poikkeustapauksessa, jossa korvaava asunto siirtyy puolisolle, avopuolisolle (sambo) tai kotona asuvalle alle 18-vuotiaalle lapselle. Skatteverket antaa varoituksen, joka kannattaa ottaa suunnittelussa vakavasti: kuolinpesään on tärkeää jättää rahaa veron maksamiseen. Jos koko pesä jaetaan perillisille ennen kuin vero on maksettu, tilanteesta voi tulla hankala.
Vuosina 1999–2002 tehtyihin osakevaihtoihin liittyvässä lykkäyksessä (aktieuppskov) pätee päinvastainen: lykkäys siirtyy pääsääntöisesti perilliselle. Tarkista siksi aina, minkä tyyppisestä lykkäyksestä on kyse, ennen kuin jaatte pesän.
Maksaako perityn kiinteistön vastaanottaminen leimaveroa?
Ei. Perintönä saatu kiinteistö ei aiheuta Ruotsin leimaveroa (stämpelskatt). Perittävä maksu on 825 kruunun käsittelymaksu (expeditionsavgift) saantoasiakirjaa kohden (Lantmäteriet). Jos samassa perinnönjaossa jaetaan useita kiinteistöjä, maksu peritään jokaisesta asiakirjasta, joten summa voi olla hieman odotettua suurempi, mutta kyse on silti sadoista kruunuista eikä prosenteista kiinteistön arvosta.
Ero kauppaan on huomattava: kaupassa leimavero on yksityishenkilöille 1,5 prosenttia kauppahinnasta tai verotusarvosta (taxeringsvärde) sen mukaan, kumpi on suurempi. Tässä piilee myös yksi sukupolvenvaihdosten yleisimmistä sudenkuopista. Jos kiinteistö luovutetaan lahjana, mutta saaja maksaa vastiketta, joka on vähintään 85 prosenttia edellisen vuoden verotusarvosta, leimavero peritään kuin kaupassa. Tämä raja koskee vain leimaveroa. Tuloverotuksessa Skatteverket tekee oman arvionsa: yleensä luovutusta pidetään lahjana, jos vastike alittaa sekä luovutusvuoden verotusarvon että kiinteistön markkina-arvon, ja silloin saaja perii lahjoittajan hankintamenon. Jos vastike on yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi näistä arvoista, luovutusta pidetään sen sijaan myyntinä, ja luovuttaja maksaa luovutusvoitosta veroa. Tarkista leimavero viranomaiselta Lantmäteriet ja tulovero viranomaiselta Skatteverket.
Käytännön yksityiskohta, joka säästää aikaa: perityn kiinteistön lainhuutoa (lagfart) ei tarvitse hakea kuolinpesän nimiin. Perillinen voi hakea lainhuutoa suoraan perinnönjakokirjan (arvskifteshandling) ja perukirjan perusteella. Tarvittavat asiakirjat luettelee Lantmäteriet.
Pitääkö perintö ilmoittaa veroilmoituksessa?
Ei. Perintö ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä ilmoiteta Ruotsin tuloveroilmoituksessa. Koska varallisuusvero on poistettu, perintöä ei myöskään tarvitse ilmoittaa varallisuutena.
Kuolinpesä on sen sijaan oma verovelvollisensa, jolla on omat velvollisuutensa. Kuolinvuodelta annetaan yhteinen veroilmoitus, joka kattaa sekä vainajan tulot kuolemaan asti että kuolinpesän tulot sen jälkeen. Kuolinvuoden jälkeisiltä vuosilta kuolinpesän on annettava veroilmoitus, jos tulot ovat vähintään 100 kruunua, jos pesä omisti kiinteistön 1. tammikuuta tai jos sen on maksettava tuottoveroa (avkastningsskatt) tai erityistä palkkaveroa (särskild löneskatt). Kuolinpesän osakkaat (dödsbodelägare) vastaavat yhdessä siitä, että veroilmoitus annetaan.
Jos vainaja omisti kiinteistön kuolinvuoden 1. tammikuuta, kuolinpesä maksaa lisäksi kunnallisen kiinteistömaksun koko vuodelta, vaikka asunto myytäisiin jo tammikuussa.
Mitkä määräajat koskevat perukirjaa?
Ruotsin perintökaaren (ärvdabalken) 20 luvun 1 §:n mukaan perukirja (bouppteckning) on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja se on jätettävä Skatteverketille kuukauden kuluessa toimituksesta 20 luvun 8 §:n mukaan. Skatteverketin oman yksinkertaistetun muotoilun mukaan perukirjan on oltava perillä viimeistään neljän kuukauden kuluttua kuolemasta, mikä on sama asia kuolinpäivästä laskettuna. Jos tarvitsette lisäaikaa, lykkäystä on haettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta — lykkäystä ei myönnetä jälkikäteen.
Perukirjan toimittaa kaksi asiantuntevaa ja luotettavaa toimitsijaa (förrättningspersoner), mikä on lain käyttämä termi lain 2026:251 jälkeen. He eivät itse saa olla pesän perillisiä, testamentinsaajia tai toissijaisia perillisiä (efterarvingar). Jos perukirjaa ei jätetä, Skatteverket voi 20 luvun 9 §:n mukaan velvoittaa kuolinpesän jättämään sen uhkasakon uhalla. Jos jälkikäteen ilmenee, että varoja tai velkoja puuttuu, on laadittava täydentävä perukirja (tilläggsbouppteckning) kuukauden kuluessa siitä, kun uusi tieto tuli ilmi.
Varaudu käsittelyaikaan. Skatteverket kertoo ajankohtaisen jonotusajan perukirjaa koskevalla sivullaan; lokakuussa 2026 se oli noin kymmenen viikkoa. Heinäkuun 1. päivänä 2026 tuli voimaan uusi lainsäädäntö, jonka ansiosta Skatteverket voi kehittää sähköisen jättämisen, mutta siihen asti perukirja jätetään paperilla. Lue lisää ruotsinkielisestä oppaastamme perukirjan laatimisesta ja määräajoista Ruotsissa.
Onko kuolinpesäilmoitukselle rahamääräistä rajaa?
Ei, ja tämä tieto kiertää virheellisenä monissa artikkeleissa. Perintökaaren 20 luvun 8 a §:ssä ei mainita mitään kruunumäärää.
Ehto on sen sijaan laadullinen: perukirja voidaan korvata kuolinpesäilmoituksella (dödsboanmälan), jos vainajan varat yhdessä mahdollisen osuuden kanssa eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta (giftorättsgods) eivät riitä enempään kuin hautajaiskuluihin ja muihin kuolemasta johtuviin menoihin, eikä pesään kuulu kiinteistöä tai maanvuokraoikeutta (tomträtt). Kuolinpesäilmoituksen tekee lisäksi kunnan sosiaalilautakunta, ei perhe itse, ja se tulisi lain mukaan tehdä kahden kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos näet artikkelin, jossa mainitaan tietty kruunumääräinen raja, tieto on väärä.
Mitä jos perintö tulee ulkomailta?
Ruotsi ei verota perintöä, ja tämä pätee myös silloin, kun perintö tulee toisesta maasta. Toisessa maassa voi kuitenkin yhä olla oma perintöveronsa, ja se peritään yleensä siellä, missä vainaja asui tai missä omaisuus sijaitsee.
Kaksi Ruotsin naapurimaata havainnollistaa eroa. Tanskassa on yhä käytössä boafgift: vuonna 2026 se on 15 prosenttia siitä osasta, joka ylittää 392 300 Tanskan kruunun perusvähennyksen (bundfradrag), ja leski on kokonaan vapautettu. Lähipiirin ulkopuolisille perillisille tulee lisäksi 25 prosentin lisämaksu (tillægsboafgift) ilman perusvähennystä, jolloin efektiivinen marginaalivero on 36,25 prosenttia. Suomessa on yhä perintövero, ja verovapaa raja on 30 000 euroa 1. tammikuuta 2026 alkaen. Jos perit jommastakummasta näistä maista, ratkaisevat sen maan säännöt, eivät Ruotsin. Tarkista ajankohtaiset summat Tanskan Skattestyrelsenilta ja Suomen Verohallinnolta (Vero).
Mitkä perintöveroa koskevat väärinkäsitykset ovat yleisimpiä?
Kallein on se, että perukirjan arvo olisi hankintamenosi tulevassa myynnissä. Se ei pidä paikkaansa, ja virhe huomataan usein vasta, kun myyntiä seuraavan vuoden veroilmoitusta tehdään.
Lähes yhtä yleinen on päätelmä, että perintöveron puuttuminen tarkoittaisi, ettei veroa makseta lainkaan. Myöhemmän myynnin luovutusvoittovero on edelleen olemassa, samoin tuoton verotus. Kolmas on, että lahjaveron puuttuminen tekisi omaisuuden lahjoittamisesta vapaata ilman veroseuraamuksia. Jatkuvuusperiaate koskee myös lahjoja, joten saaja perii lahjoittajan hankintamenon ja samalla piilevän veron. Lopuksi perintövero sekoitetaan usein varallisuusveroon ja kiinteistöveroon, jotka poistettiin eri aikoina ja eri syistä.
Miten erotat Ruotsin ja Suomen ilmoitusvelvollisuudet?
Tee erillinen rivi kummallekin viranomaiselle: mitä ilmoitetaan, kuka ilmoittaa, mihin päivään mennessä ja millä asiakirjoilla. Merkitse myös, mistä ohje on saatu. Ruotsiin toimitettu asiakirja ei ole automaattisesti kuittaus siitä, että Suomen velvollisuudet on hoidettu. Pyydä Verohallinnolta ohje omaan rajat ylittävään tilanteeseen.
Lue lisää (ruotsiksi)
Kaipaatko apua käytännön asioiden kokonaisuuteen? Luo tili Solace Careen. Voit käyttää tätä opasta ja esimerkkejä myös ilman tiliä.
