Ennakkoperintö on etukäteen maksettu osuus tulevasta perinnöstä. Se on tapa antaa perintöä elinaikana, jolloin voit itse nähdä siitä koituvan ilon. Toisin kuin tavallinen lahja, ennakkoperintö vähennetään saajan tulevasta perintöosuudesta: jos annat lapsellesi lahjaksi 200 000 kruunua ennakkoperintönä, hän saa vastaavasti vähemmän perintöä sen jossain vaiheessa jakautuessa, jotta muut perilliset eivät joudu huonompaan asemaan. Verotuksellisesti ennakkoperintöä kohdellaan lahjana: vuonna 2026 voit antaa lähisukulaiselle 80 600 kruunua verovapaasti saajaa kohden. Tämän ylittävistä summista peritään 15 %:n lahjavero. Tässä oppaassa käydään läpi vuoden 2026 säännöt – verovapaat rajat, ilmoitukset verottajalle, dokumentointi sekä ennakkoperinnön, lahjan ja perhelainan väliset erot.
Kuinka paljon verovapaata ennakkoperintöä voi antaa vuonna 2026?
Lähisukulaisille – kuten lapsille, lapsenlapsille ja vanhemmille – voit antaa vuonna 2026 verovapaasti 80 600 kruunua vastaanottajaa kohden vuodessa (76 900 kruunua vuonna 2025). Vävyille ja miniöille verovapaa määrä on alhaisempi: 28 200 kruunua vuonna 2026. Verovapaan rajan ylittävästä osasta peritään 15 % lahjaveroa. Puolisoiden väliset lahjat ovat pääsääntöisesti aina verovapaita summasta riippumatta. Verovapaa raja on antajakohtainen: vanhemmat ovat kaksi erillistä lahjanantajaa, joten äiti ja isä voivat vuonna 2026 antaa samalle lapselle yhteensä 161 200 kruunua verovapaasti yhden vuoden aikana – ja jos teette tämän useamman vuoden aikana, verovapaa määrä kasvaa vastaavasti. Tällä tavoin monet perheet siirtävät suurempia summia ilman veroja ajan mittaan.
Pitääkö ennakkoperinnöstä ilmoittaa verottajalle?
Jos vuoden aikana annettu lahja jää alle verovapaan rajan, siitä ei tarvitse tehdä ilmoitusta verottajalle, eikä saajan tarvitse ilmoittaa sitä veroilmoituksessaan. Jos lahja ylittää verovapaan rajan, lahjanantajan ja lahjansaajan on lähetettävä lahjaveroilmoitus veroviranomaisille viimeistään lahjan saantivuotta seuraavan vuoden toukokuun 1. päivänä, ja lahjavero on maksettava samana päivänä, kun ilmoitus lähetetään. Jos määräaika unohtuu, summalle voi kertyä korkoa – joten kannattaa laittaa muistutus ylös, jos lahjoitatte enemmän kuin verovapaan rajan verran.
Ennakkoperintö, lahja vai velkakirja – mitä eroa niillä on?
Nämä kolme vaihtoehtoa sekoitetaan usein keskenään, mutta ne toimivat aivan eri tavoin. Tavallista lahjaa ei vähennetä perinnöstä – saaja saa myöhemmin sekä lahjan että täyden perintöosansa. Ennakkoperintö taas vähennetään perinnöstä ja se tasoittaa perillisten välistä jakoa – tämä on oikea valinta silloin, kun haluat auttaa yhtä lasta nyt, mutta kohdella kaikkia lapsia lopulta tasapuolisesti. Perhelaina velkakirjalla (usein koroton ja vaadittaessa takaisinmaksettava laina) ei ole lainkaan lahja: summa on maksettava takaisin, ja mahdollinen jäljellä oleva velka kuuluu kuolinpesääsi kuollessasi. Laina ei siis aiheuta lahjaveroa sitä nostettaessa. Monet yhdistävät nämä kaksi tapaa: he lainaavat suuremman summan velkakirjaa vastaan ja antavat sen jälkeen vuosittain verovapaita lahjoja, joilla voidaan – haluttaessa – lyhentää velkaa vuosi vuodelta. Velan anteeksianto on tällöin tehtävä erillisinä vuosittaisina lahjoina, eikä siitä saa sopia etukäteen velkakirjassa – jos olet epävarma, pyydä asiantuntijaa tarkistamaan sopimus.
Miten ennakkoperintö dokumentoidaan?
Aina kirjallisesti. Laatikaa lahjakirja tai ennakkoperintösopimus, josta käy selvästi ilmi, että kyseessä on ennakkoperintö, joka vähennetään saajan myöhemmästä perinnöstä. Asiakirjaan merkitään päivämäärä, summa ja molempien osapuolten allekirjoitukset. Ilman dokumentointia tarkoituksen osoittaminen voi olla lähes mahdotonta, kun kuolinpesää jonain päivänä selvitetään – ja juuri epäselvyys siitä, mikä oli lahjaa ja mikä ennakkoperintöä, on tyypillinen sisarusten välisten riitojen lähde. Säilytä sopimus yhdessä testamentin ja muiden tärkeiden paperien kanssa, ja kerro ennakkoperinnöstä mielellään myös muille perillisille silloin, kun asiasta voidaan vielä puhua rauhassa yhdessä.
Mitä ennakkoperintö tarkoittaa myöhemmän perintöveron kannalta?
Kun perintö aikanaan jaetaan, perintövero lasketaan siitä, mitä pesään on jäänyt jäljelle. Arvot, jotka on jo annettu verovapaina lahjoina tai ennakkoperintöinä verovapaan rajan puitteissa, on siis siirretty pois pesästä ilman veroa. Ennakkoperintö voi siksi olla osa kokonaissuunnitelmaa, jolla varallisuutta jaetaan viisaasti useamman vuoden aikana. Voit lukea lisää verokannoista ja vähennyksistä oppaastamme koskien perintöveroa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä ennakkoperinnöstä
Mitä eroa on ennakkoperinnöllä ja lahjalla?
Ennakkoperintö vähennetään saajan myöhemmästä perinnöstä, mikä tasoittaa perillisten välistä jakoa. Lahjaa ei vähennetä – saaja saa myöhemmin sekä lahjan että täyden perintöosansa.
Kuinka paljon lahjaa voi antaa verovapaasti vuonna 2026?
Lähisukulaiselle voi antaa 80 600 kruunua vastaanottajaa kohden vuodessa (28 200 kruunua vävyille ja miniöille). Tämän ylittävistä summista peritään 15 % lahjaveroa.
Voivatko molemmat vanhemmat antaa ennakkoperintöä samalle lapselle?
Kyllä voivat. Verovapaa raja koskee kumpaakin antajaa erikseen, joten molemmat vanhemmat voivat antaa 80 600 kruunua verovapaasti vuonna 2026 – eli yhteensä 161 200 kruunua samalle lapselle vuodessa.
Pitääkö ennakkoperinnöstä tehdä veroilmoitus?
Ei tarvitse – verovapaan rajan alittavista lahjoista ei tarvitse ilmoittaa verottajalle. Jos lahja ylittää verovapaan rajan, lahjaveroilmoitus on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 1. päivänä, ja vero on maksettava samalla.
Pitääkö ennakkoperintö dokumentoida?
Kyllä. Laatikaa kirjallinen lahjakirja tai ennakkoperintösopimus, jossa mainitaan summan olevan ennakkoperintöä ja että se vähennetään perinnöstä – tämä ehkäisee epäselvyyksiä ja riitoja kuolinpesää jaettaessa.
Haluatko koota yleiskuvan perinnöstä, lahjoista ja asiakirjoista yhteen paikkaan? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaitamme.
