Koskee Suomea: oppaan säännöt, viranomaiset ja summat ovat suomalaisia.
Kuolinilmoitus on sanomalehteen maksettu ilmoitus, jossa kerrotaan kuolemasta ja yleensä kutsutaan siunaustilaisuuteen. Lehdet laskuttavat sen yleensä kuolinpesän nimellä, ja kohtuulliset kulut voi tavallisesti maksaa kuolinpesän varoista. Tämä riippuu kuitenkin pesän varoista, siitä kuka voi toimia pesän puolesta, ja lehden ehdoista, joten tarkista ehdot ennen ilmoituksen jättämistä. Hinta määräytyy palstamillimetreinä ja vaihtelee lehdittäin, joten pyydä hinta-arvio omasta lehdestäsi ennen ilmoituksen jättämistä. Alla on täytettävä malli ja ilmoituksen vakiorakenne.
Onko olemassa palvelua, joka auttaa hautajaisissa ja käytännön asioissa?
Solace Care on pohjoismainen digitaalinen palvelu, johon voit etukäteen kirjata hautajaistoiveesi. Kuoleman jälkeen omaiset saavat henkilökohtaisen tehtävälistan hautajaisiin ja kaikkeen niiden jälkeen hoidettavaan: perunkirjoitukseen, pankkeihin, vakuutuksiin ja sopimuksiin. Moni saa palvelun käyttöönsä vakuutusyhtiön tai työnantajan kautta, ja voit myös luoda oman Solace Care -tilin.
Kuolinilmoituksen malli
Tämän voi kopioida sellaisenaan ja täyttää omilla tiedoilla. Hakasulkeissa olevat kohdat korvataan.
[symboli tai valokuva]
Rakkaamme
[Etunimet] [Sukunimi]
o.s. [mahdollinen omaa sukua -nimi]
s. [päivämäärä] [syntymäkunta]
k. [päivämäärä] [kuolinkunta]
[muistovärssy, 2–4 riviä]
Kaivaten
[Puoliso]
[Lapsi] perheineen
[Lapsi] perheineen
Muut sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitetaan [päivämäärä] klo [aika] [kirkon tai kappelin nimi]. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus [paikka].
Jos tilaisuus ei ole uskonnollinen, viimeisen rivin voi kirjoittaa esimerkiksi muotoon ”Hautajaiset pidetään [päivämäärä] klo [aika] [paikka]. Sen jälkeen muistotilaisuus [paikka].”
Jos hautaus on jo pidetty, kaksi viimeistä riviä korvataan tekstillä ”Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa” ja kiitoksella osanotosta. Tämä tapa on Suomessa yleistynyt selvästi.
Mitä kuolinilmoituksessa pitää olla?
Vakiintunut rakenne on seuraava, ylhäältä alas: symboli tai kuva, otsikko (esimerkiksi ”Rakkaamme” tai ”Rakas isämme ja aviomieheni”), nimi, syntymä- ja kuolinaika sekä usein synnyin- ja kuolinkunta, muistovärssy, kaipaamaan jääneiden nimet ja lopuksi kutsu tai kiitos.
Kutsumanimi lihavoidaan usein etunimien joukosta. Nimien järjestys on tavallisesti puoliso ensin, sitten lapset ikäjärjestyksessä kukin omalle rivilleen muodossa ”[Nimi] perheineen”, sitten muut sukulaiset. Nuoremman vainajan kohdalla vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat tulevat ensin. Nimet voi myös jättää kokonaan pois ja kirjoittaa vain ”Omaiset ja ystävät”. Perinteisesti ilmoituksessa luetellaan perheenjäsenet, mutta siihen voi kirjoittaa ne läheiset, jotka olivat vainajalle tärkeimpiä, esimerkiksi avopuolison, puolison lapset tai läheisen ystävän.
Mitä kuolinilmoitus maksaa?
Hinta lasketaan palstamillimetreinä, eli euroa jokaista ilmoituksen korkeusmillimetriä kohti yhdessä palstassa. Kaksipalstainen ilmoitus maksaa kaksinkertaisesti. Yksi palsta on tavallisesti 47 millimetriä leveä.
Palstamillimetrihinnat vaihtelevat lehdittäin, ja paikallislehdissä hinta on usein alempi kuin suurissa maakuntalehdissä. Tarkista ajantasainen hinta, minimikoko ja arvonlisävero oman lehtesi ilmoitushinnastosta tai ilmoitusmyynnistä.
Monessa lehdessä viikonlopun numerot ovat arkipäiviä kalliimpia. Osa lehdistä näyttää hinnan vasta, kun ilmoitusta jätetään verkkopalvelussa, joten verkossa kiertäviin vanhoihin hintatietoihin ei kannata luottaa.
Kuka maksaa kuolinilmoituksen?
Kuolinilmoituksen voi maksaa vainajan varoista, ja lehdet laskuttavat ilmoituksen kuolinpesän nimellä. Useiden lehtien ilmoituslomakkeessa on tätä varten oma kohtansa, jossa kysytään erikseen kuolinpesän nimi ja laskutusosoite ja erikseen ilmoituksen jättäjän tiedot.
Lehti laskuttaa yleensä suoraan kuolinpesää, ei hautaustoimiston kautta. Osa hautaustoimistoista tarjoaa maksupalvelua, jossa kaikki kuolinpesän kulut tulevat yhdellä laskulla, ja siitä voidaan veloittaa erikseen.
Kuolinilmoitus kuuluu hautauskuluihin. Perintö- ja lahjaverolain 9 §:n mukaan kuolinpesän omaisuuden arvosta saa perintöverotuksessa vähentää vainajan hautaamisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Tuloverotuksessa hautauskuluja ei saa vähentää.
Milloin kuolinilmoitus julkaistaan?
Jos ilmoituksessa on kutsu hautajaisiin, se julkaistaan tyypillisesti 1–2 viikkoa ennen siunausta, jotta ihmiset ehtivät järjestää tulonsa. Ilmoituksen voi tehdä heti, kun tieto kuolemasta on saatu.
Jos siunaus pidetään vain lähimpien kesken, ilmoitus julkaistaan vasta hautauksen jälkeen, usein siunausta seuraavana sunnuntaina, ja se toimii samalla kiitoksena osanotosta.
Aineistopäivät kannattaa tarkistaa lehdestä, sillä ne vaihtelevat lehdittäin ja viikonpäivittäin.
Kuka tekee kuolinilmoituksen?
Yhä useammin sen hoitaa hautaustoimisto osana palveluaan. Käytännössä riittää sähköposti tai puhelinsoitto, ja toimisto lähettää vedoksen hyväksyttäväksi. Kysy toimistolta, sisältyykö ilmoituksen laatiminen palvelun hintaan.
Omaiset voivat myös jättää ilmoituksen itse lehden verkkolomakkeella, puhelimitse ilmoitusmyyntiin tai käymällä lehden konttorissa. Pyydä vedos hyväksyttäväksi ennen painamista.
Maksuttomia verkkovaihtoehtoja ovat Muistollesi.fi, jota ylläpitää Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, sekä Kuolinilmoitukset.fi. Molempiin voi liittää valokuvan.
Mitä symbolia käytän, jos vainaja ei kuulunut kirkkoon?
Symboli kannattaa valita vainajan oman vakaumuksen mukaan. Kirkkoon kuulumattomuus ei aina kerro koko vakaumusta, mutta jos vainaja ei ollut uskonnollinen, risti ei yleensä sovi ilmoitukseen. Perinteisiä uskonnottomia tunnuksia ovat siviilirekisteriin kuuluvien lehvä ja vapaa-ajattelijoiden liekkimalja. Yleisiä ovat myös neutraalit aiheet kuten joutsen, pääsky, kielo, tähkä, puu tai vene. Ilmoituksen saa julkaista myös kokonaan ilman symbolia, ja valokuva vainajasta on yleistynyt symbolin tilalla.
Muistovärssyksi sopii silloin usein tunnustukseton teksti. Katso: ei-uskonnolliset muistolauseet.
Saako värssyn ottaa runosta tai laulusta?
Jos runo tai laulun sanat ovat yhä tekijänoikeuden suojaamia, julkaisemiseen tarvitaan yleensä lupa. Lehdet ohjaavat selvittämään luvan Kopiostosta tai Sanastosta. Suoja kestää tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä (Kopiosto), joten esimerkiksi Eino Leinon (k. 1926), Kantelettaren ja Kalevalan alkuperäiset tekstit ovat vapaita. Jos käytät uudempaa käännöstä tai muokattua versiota, tarkista sen tekijä ja oikeudet erikseen.
Yksinkertaisin ratkaisu on kirjoittaa värssy itse tai käyttää valmiiksi vapaita tekstejä: muistovärssyt ja muistolauseet.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue oppaita surusta, perinnöstä ja käytännön asioista.
Ennen lähettämistä: perheen hyväksyntä ja laskutustiedot
Lue ilmoitus ääneen ja tarkista nimet, päivämäärät, paikka sekä kellonaika toisen läheisen kanssa. Varmista, saako seremonian tietoja jakaa julkisesti ja ketkä haluavat nimensä ilmoitukseen. Poista kaikki hakasulut mallista. Pyydä lehdeltä lopullinen vedos sekä kokonaishinta ennen hyväksyntää.
Sopikaa yksi henkilö, joka antaa kirjallisen hyväksynnän. Varmistakaa lehden kanssa laskun saaja, maksuvastuu, viimeinen korjauspäivä ja mahdolliset lisäkulut. Säilyttäkää hyväksytty vedos ja tilausvahvistus yhdessä. Jos annatte yksityisen puhelinnumeron tai osoitteen, pyytäkää siihen ensin kyseisen henkilön lupa.
Lisälukemista
