Perunkirjoitus: näin se tehdään | Solace Care

Estate & Inheritance

Perunkirjoitus: näin se tehdään

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa läheisen kuolemasta. Käytännön opas vaiheisiin, asiakirjoihin ja yleisimpiin virheisiin.

Perunkirjoitus - Solace

Läheisen kuoleman jälkeen sinun odotetaan hoitavan paperiasioita aikana, jolloin levolle olisi enemmän tarvetta. Perunkirjoitus on yksi näistä asioista — ja vaikka se kuulostaa monimutkaiselta, se etenee selkeissä vaiheissa. Tämä opas käy ne läpi, jotta tiedät mitä odottaa ja mistä saa apua.

Mikä perunkirjoitus on?

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa selvitetään vainajan varat, velat, perilliset ja testamentinsaajat. Sen tuloksena syntyy perukirja, joka toimii kolmessa tehtävässä: perintöveroilmoituksena Verohallinnolle, kuolinpesän osakasluettelona ja vainajan varojen ja velkojen luettelona.

Suomen perintökaari (40/1965) velvoittaa perunkirjoitukseen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta — eli viimeistään neljä kuukautta kuoleman jälkeen.

Milloin perunkirjoitus on tehtävä?

Kolmen kuukauden määräaika on kireä, ja monessa tilanteessa siihen on käytännössä mahdoton päästä. Tyypillisiä syitä ovat ulkomailta odotettavat virkatodistukset tai monimutkainen omaisuuden selvittäminen.

Tällöin voit hakea Verohallinnolta lisäaikaa. Lisäaikahakemusten määrä on kasvanut Suomessa nopeasti: pelkästään vuonna 2024 niitä tehtiin yli 60 prosenttia edellisvuotta enemmän (Yle, 2024). Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kolmen kuukauden umpeutumista.

Kuka vastaa perunkirjoituksesta?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa pesän ilmoittaja — yleensä kuolinpesän osakas, joka tuntee vainajan varat parhaiten. Käytännössä tämä on usein leski tai vanhin lapsi.

Itse perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat ilmoitetun omaisuuden ja allekirjoittavat perukirjan. Uskotut miehet eivät saa olla pesän osakkaita, vaan heidän tulee olla ulkopuolisia ja täysi-ikäisiä.

Sinun ei tarvitse hoitaa kaikkea itse. Voit antaa toimeksiannon hautaustoimistolle, asianajajalle tai laillistetulle perunkirjoituspalvelulle.

Mitä asiakirjoja tarvitset?

Perunkirjoitusta varten täytyy hankkia useita asiakirjoja:

  • Vainajan virkatodistus sukuselvityksineen — yhdenjaksoinen ketju 15 ikävuodesta kuolemaan

  • Kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset elossaolosta

  • Mahdollinen testamentti ja avioehto alkuperäisinä

  • Pankin ja vakuutusyhtiön saldotodistukset kuolinpäivältä

  • Kiinteistöjen ja arvopapereiden arvostustiedot

Virkatodistukset on tilattava kaikista seurakunnista ja maistraateista, joissa vainaja on ollut kirjoilla. Tämä on usein perunkirjoituksen aikaa vievin vaihe — varaa siihen 1–2 kuukautta.

Mitä perunkirjoitus maksaa?

Perunkirjoituksen kokonaiskustannus riippuu siitä, hoidatko sen itse vai annatko sen ammattilaiselle:

  • Itse tehtynä kulut koostuvat lähinnä virkatodistuksista. Yhden virkatodistuksen hinta on noin 9–30 euroa, ja niitä tarvitaan yleensä useita.

  • Asianajotoimistossa perunkirjoitus maksaa tyypillisesti 1 000–3 000 euroa pesän koosta riippuen.

  • Verkkopalvelussa perunkirjoituksen voi tehdä alle 500 euroon, kun pesä on suoraviivainen.

Jos kuolinpesässä ei ole rahaa virkatodistuksiin tai palveluihin, voit hakea apua oikeusaputoimistolta.

Yleisimmät virheet

Kolme virhettä toistuvat perunkirjoituksissa:

  1. Omaisuuden aliarvostaminen kuolinpäivän mukaan. Verohallinto saa tiedon todellisista arvoista pankeilta ja muilta tahoilta — virhe tulee usein esiin myöhemmin ja voi aiheuttaa veronkorotuksen.

  2. Osakkaan unohtaminen sukuselvityksessä. Jos uusi osakas löytyy myöhemmin, perunkirjoitusta on täydennettävä.

  3. Määräajan ylittäminen ilman lisäaikahakemusta. Tämä voi johtaa Verohallinnon määräämään myöhästymismaksuun.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Perukirja lähetetään Verohallinnolle, joka määrää perintöveron. Tämän jälkeen voitte siirtyä perinnönjakoon, jossa pesän omaisuus jaetaan perillisille testamentin tai lain mukaan.

Jos pesässä on vain leski ja yhteisiä lapsia, perinnönjako voidaan tehdä silloin kun teille sopii — laki ei aseta sille määräaikaa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko perunkirjoituksen tehdä etänä?
Kyllä. Lain mukaan kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla läsnä, kunhan heitä on kutsuttu asianmukaisesti. Etäperunkirjoitus on yleistynyt nopeasti.

Onko perukirja julkinen asiakirja?
Ei ole. Vain Verohallinto, pesän osakkaat ja heidän valtuuttamansa pääsevät käsiksi.

Mitä jos vainajalla oli enemmän velkaa kuin varoja?
Perilliset eivät vastaa vainajan veloista omalla omaisuudellaan, mutta perukirja on silti tehtävä. Velkojen ylittäessä varat pesä voidaan luovuttaa konkurssipesäksi.

Voiko perunkirjoituksen siirtää, jos perilliset eivät pääse sopuun?
Erimielisyydet eivät ole peruste lykätä perunkirjoitusta — määräaika on lain mukainen. Itse perinnönjako voi sen sijaan venyä, jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen.

Solace Care auttaa

Perunkirjoitus on yksi monista vaiheista, joita läheisen kuolema tuo mukanaan. Solace Care auttaa pitämään langat käsissä — voit seurata tehtäviä, määräaikoja ja yhteystietoja yhdestä paikasta. Et ole tämän kanssa yksin.

Lähteet

  • Perintökaari (40/1965), 20 luku — finlex.fi

  • Verohallinto — Perukirjan toimittaminen — vero.fi

  • Yle (2024) — Perunkirjoituslisäaikahakemusten määrä kasvoi yli 60 % — yle.fi

  • Suomi.fi — Läheisen kuolema -opas — suomi.fi