Eläkeasioiden hoitaminen ei aina pysy omissa käsissä läpi elämän. Muistisairaus, aivoinfarkti tai muu sairaus voi viedä hetkessä kyvyn hallita omaa talouttaan — ja juuri silloin on tärkeintä, että joku luotettava voi toimia puolestasi. Edunvalvontavaltuutus on suomalaisen lainsäädännön vastaus tähän tilanteeseen.
Tämä opas selittää, miten edunvalvontavaltuutus ja eläkeasiat liittyvät toisiinsa. Käymme läpi, mitä valtuutus tarkoittaa, miten se laaditaan ja miksi sitä kannattaa harkita jo hyvissä ajoin — etenkin silloin, jos olet jo eläkkeellä tai lähestyt eläkeikää.
Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voit itse määrätä, kuka hoitaa asioitasi siinä tapauksessa, että et enää itse pysty niitä hoitamaan. Tämä on ero verrattuna viralliseen edunvalvontaan, jossa käräjäoikeus määrää sinulle edunvalvojan, jos olet menettänyt toimintakykysi eikä valtuutusta ole.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) tuli voimaan Suomessa vuonna 2007, ja sen tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus säilyttää itsemääräämisoikeus myös silloin, kun sairaus tai ikääntyminen heikentävät kykyä huolehtia omista asioista. Valtuutus astuu voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on vahvistanut, ettet enää pysty hoitamaan asioitasi itse.
Edunvalvontavaltuutusten määrä on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosina, kun yhä useampi haluaa itse päättää, kuka hoitaa heidän asioitaan ikääntymisen tai sairauden tullessa. Valtuutuksen voi laatia jokainen täysi-ikäinen ja toimintakykyinen henkilö.
Miten edunvalvontavaltuutus ja eläke liittyvät toisiinsa?
Eläkeasiat ovat yksi yleisimmistä syistä laatia edunvalvontavaltuutus. Eläkkeensaajan arki sisältää lukuisia hallinnollisia tehtäviä — kuukausittaisia maksuja, pankkiasioita, asuntoa, mahdollisesti sijoitusomaisuutta ja Kelan tai työeläkelaitoksen kanssa asioimista. Jos toimintakyky heikkenee yhtäkkiä, näiden pyörittäminen käy mahdottomaksi ilman valtuutettua apua.
Edunvalvontavaltuutuksella voit esimerkiksi antaa valtuutetulle oikeuden:
Hoitaa eläkeasioita. Valtuutettu voi asioida Kelan, työeläkelaitoksen (Varma, Ilmarinen, Keva jne.) ja Eläketurvakeskuksen kanssa puolestasi. Tämä kattaa muun muassa eläkepäätösten saamisen, maksutietojen päivittämisen ja mahdolliset oikaisupyynnöt.
Hallinnoida pankkitilejä ja maksaa laskuja. Eläke maksetaan pankkitilille, josta maksetaan vuokra, sähkö, ruoka ja muut peruselamisen kulut. Valtuutetun pankkivaltuus mahdollistaa näiden hoitamisen, jos itse et siihen pysty.
Tehdä sijoituksiin liittyviä päätöksiä. Jos sinulla on henkilökohtaisia eläkesäästöjä, rahastoja tai muuta sijoitusvarallisuutta, valtuutettu voi hoitaa niitäkin — sen verran kuin olet valtuutuksessa määritellyt.
Hoitaa asunto- ja asumisasioita. Tämä sisältää asunnon myynnin, vuokrausten, taloyhtiöiden kanssa asioimisen ja tarvittaessa palvelutalon tai hoivapaikan järjestämisen.
Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä ajoissa?
Yksi tärkeimmistä syistä laatia edunvalvontavaltuutus on se, että sinun täytyy olla täysissä sielun voimissa sitä tehdessäsi. Jos muistisairaus etenee niin pitkälle, ettet enää ymmärrä valtuutuksen sisältöä, asiakirjaa ei voida enää pätevästi tehdä.
Tämän jälkeen ainoa vaihtoehto on yleinen edunvalvonta, jossa käräjäoikeus määrää edunvalvojan. Sinä et voi enää itse valita, kuka hän on tai mitä hän saa tehdä. Useimmiten edunvalvojaksi määrätään oman kunnan yleinen edunvalvoja — ammattihenkilö, joka hoitaa samaan aikaan kymmenien muiden ihmisten asioita. Läheinen saa tehtävän ainoastaan poikkeustilanteissa ja oikeuden harkinnan kautta.
Toinen syy on rajoitteiden määrittely. Edunvalvontavaltuutuksessa voit itse määritellä, mitä valtuutettu saa tehdä ja mitä ei. Voit esimerkiksi sallia asuntosi vuokrauksen muttet myyntiä, rajata sijoitusvarallisuuden hallintaa tiettyihin varoihin tai määrätä, että tiettyjä hoitovalintoja ei saa tehdä ilman toisen valtuutetun suostumusta. Yleinen edunvalvonta ei tarjoa tätä hienovaraisuutta.
Kolmas syy on aika ja kustannukset. Kun valtuutus on voimassa, valtuutettu voi toimia heti, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen. Yleisen edunvalvonnan hakeminen kestää tyypillisesti kuukausia ja edellyttää käräjäoikeuden käsittelyä. Tänä aikana laskut ja eläkeasiat voivat jäädä hoitamatta, ja tilanne voi kärjistyä.
Näin laadit edunvalvontavaltuutuksen
Edunvalvontavaltuutus on muotomääräinen asiakirja — siinä on noudatettava tiettyjä lain asettamia muotovaatimuksia, muuten se ei ole pätevä. Peruskaava on kuitenkin selkeä.
1. Mieti, kenen valtuutat. Valtuutetun tulee olla henkilö, johon luotat täysin ja joka on valmis ottamaan vastuun. Useimmiten valtuutetuksi nimetään puoliso, aikuinen lapsi tai muu läheinen. Voit nimetä myös varavaltuutetun siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu ei pystykään toimimaan.
2. Määrittele valtuuden laajuus. Päätä, mitä valtuutettu saa tehdä puolestasi. Yleensä valtuutus kattaa talous- ja omaisuusasiat sekä henkilökohtaisia asioita, kuten hoitopaikan valintaa. Voit joko antaa laajat valtuudet tai rajata niitä tarkasti.
3. Laadi asiakirja lain muotovaatimusten mukaisesti. Edunvalvontavaltuutus on tehtava kirjallisesti. Allekirjoituksen on tapahduttava samanaikaisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa, ja todistajat allekirjoittavat asiakirjan. Todistajat eivät saa olla valtuutettuja eivätkä lähisukulaisia valtuutetulle tai itsellesi.
4. Säilytä asiakirja huolellisesti. Alkuperäinen valtuutus on tarpeen silloin, kun se halutaan saattaa voimaan. Monet säilyttävät valtuutuksen kotona lukitussa kaapissa, mutta voit myös tallettaa sen esimerkiksi pankin tallelokeroon tai digitaaliseen holviin. Tärkeää on, että valtuutettu tai läheinen tietää, mistä asiakirja löytyy.
5. Valtuutuksen voimaan saattaminen. Kun tilanne tulee, että et enää itse pysty hoitamaan asioitasi, valtuutettu toimittaa asiakirjan Digi- ja väestötietovirastoon yhdessä lääkärinlausunnon kanssa. DVV vahvistaa valtuutuksen, ja vasta sen jälkeen valtuutettu voi toimia puolestasi.
Monet tekevät valtuutuksen itse verkossa saatavilla mallipohjilla. Jos tilanne on monimutkainen — sinulla on merkittävää omaisuutta, yritystoimintaa tai erityisiä toiveita hoidosta — kannattaa käyttää lakimiestä.
Edunvalvontavaltuutus vs. yleinen edunvalvonta
Näitä kahta sekoitetaan usein keskenaan. Ero on olennainen.
Edunvalvontavaltuutus on sinun itse tekemäsi dokumentti. Sinä määräät, kuka toimii puolestasi ja mitä hän saa tehdä. Asiakirja astuu voimaan vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt, eikä aikaisemmin.
Yleinen edunvalvonta on käräjäoikeuden määräämä järjestely, joka astuu voimaan ilman omaa vaikuttamismahdollisuuttasi. Sinä et valitse edunvalvojaa, vaan käräjäoikeus. Edunvalvojalla on lailla rajatut valtuudet ja hän raportoi säännöllisesti maistraatille.
Edunvalvontavaltuutus on yleensä joustavampi, nopeampi käynnistää ja halvempi pyörittää. Yleinen edunvalvonta on tarpeellinen silloin, kun valtuutusta ei ole tehty ajoissa.
Edunvalvontavaltuutus ja perhe-eläke
Edunvalvontavaltuutus koskee pääasiassa itse valtuuttajaa — sen avulla valtuutettu voi toimia hänen puolestaan. Se ei siis automaattisesti ulotu perheen muiden jäsenten oikeuksiin, kuten puolison perhe-eläkkeeseen puolisosi kuoleman jälkeen. Kuitenkin käytännössä valtuutus on usein hyödyksi myös silloin, kun eläkkeensaaja-leski ei enää itse kykene hoitamaan asioitaan: esimerkiksi perhe-eläkehakemuksen jättämistä, eläkepäätöksen vastaanottamista ja pankkiasioita.
Suomalaisten perheiden tavallinen järjestely on, että aviopuolisot laativat edunvalvontavaltuutukset ristiin. Kumpikin valtuuttaa ensisijaisesti puolisonsa ja toissijaisesti aikuisen lapsensa toimimaan puolestaan. Näin varaudutaan siihen, että yhdellekään ei tule yllätyksenä tilanne, jossa toinen ei yhtäkkiä pysty hoitamaan arkisia asioitaan.
Milloin edunvalvontavaltuutus ei riitä?
Edunvalvontavaltuutus on tehokas työkalu, mutta ei ratkaisu kaikkeen. Sen rinnalla kannattaa miettia myös:
Testamenttia, joka määrittää omaisuuden jakamisen kuoleman jälkeen — valtuutus ei kata tätä.
Hoitotahtoa, jossa kirjaat omat toiveesi lääkinnällisistä hoitopäätöksistä elämän loppuvaiheessa.
Digitaalisia asioita — salasanoja, sähköpostitilejä, sosiaalisen median tilejä. Valtuutus ei välttämättä ulotu kaikkiin näihin.
Kaikki nämä muodostavat yhdessä eräänlaisen henkilökohtaisen turvaverkon, joka kantaa sinua ja läheisiäsi läpi ikääntymisen ja kuoleman.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä edunvalvontavaltuutuksen tekeminen maksaa? Jos teet valtuutuksen itse mallipohjalla, kustannus on lähinnä mahdolliset todistajapalkkiot ja tulostuskulut. Lakimiehen apu maksaa tyypillisesti muutamasta sadasta eurosta noin 500 euroon tilanteen monimutkaisuudesta riippuen. DVV:n vahvistusmaksu tarkistetaan vuosittain — ajantasaisen hinnan näet osoitteesta dvv.fi.
Voinko muuttaa valtuutusta jälkikäteen? Kyllä, niin kauan kuin olet toimintakykyinen. Voit laatia uuden valtuutuksen, joka kumoaa aiemman, tai peruuttaa olemassa olevan.
Milloin valtuutus astuu voimaan? Valtuutus ei astu voimaan heti, kun se on allekirjoitettu. Se astuu voimaan vasta, kun toimintakykysi on heikentynyt ja DVV on vahvistanut valtuutuksen lääkärinlausunnon perusteella.
Voiko valtuutettu hoitaa eläkeasioita heti allekirjoittamisen jälkeen? Ei. Eläkeasioiden hoitaminen edellyttää, että valtuutus on virallisesti voimaan saatettu. Sitä ennen valtuutetulla ei ole oikeutta toimia puolestasi.
Mitä jos valtuutettu kuolee? Siksi on hyvä nimetä aina myös varavaltuutettu. Jos ensisijaista valtuutettua ei ole käytettävissä ja varavaltuutettu puuttuu, tilanteessa joudutaan turvautumaan yleiseen edunvalvontaan.
Ota aikaa ja tee se nyt
Edunvalvontavaltuutus on yksi niistä asioista, joita harva tekee ilman pientä sysäystä. Mutta kun se on tehty, moni kertoo kokevansa konkreettista helpotusta — tieto siitä, että asiat ovat kunnossa, vähentää huolta itsestä ja läheisistä.
Solace Care auttaa suomalaisia perheitä keräämään ja hoitamaan elämän tärkeat dokumentit yhteen paikkaan — edunvalvontavaltuutuksesta testamenttiin ja hoitotahtoon. Voit aloittaa silloin, kun se sinulle sopii, ja edetä omassa tahdissasi.Lue myös
