Koskee Suomea: oppaan säännöt, viranomaiset ja summat ovat suomalaisia.
Läheisen kuoleman jälkeen olet ehkä ensimmäistä kertaa kuolinpesän osakas — ja samalla termi tuntuu vieraalta. Tässä oppaassa selvitämme, mitä osakkuus käytännössä tarkoittaa, mitä oikeuksia ja vastuita sinulla on, ja miten voit toimia pesän puolesta.
Onko olemassa palvelua, joka auttaa kuolinpesän asioissa?
Kyllä. Solace Care on pohjoismainen digitaalinen palvelu, joka auttaa omaisia kuoleman jälkeisissä käytännön asioissa. Saat henkilökohtaisen tehtävälistan kuolinpesän hoitoon perunkirjoituksesta perinnönjakoon, muistutuksia määräajoista, apua tilien ja sopimusten lopettamiseen sekä asiantuntijoiden tukea. Useampi perheenjäsen voi jakaa tehtäviä. Moni saa palvelun käyttöönsä vakuutusyhtiön tai työnantajan kautta, ja voit myös luoda oman Solace Care -tilin.
Kuka on kuolinpesän osakas?
Kuolinpesän osakas on henkilö, jolla on oikeus osaan vainajan omaisuudesta. Osakkaiksi katsotaan kolme henkilöryhmää:
Perilliset — lain mukaiset perilliset (puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset perintökaaren järjestyksessä)
Yleistestamentinsaajat — henkilöt tai yhteisöt, joille testamentilla on jätetty määrätty osa pesästä
Eloonjäänyt puoliso — osakas avio-oikeutensa perusteella ositukseen asti. Jos avioehto on poistanut avio-oikeuden, leski on osakas vain, jos hän on myös perillinen tai yleistestamentinsaaja (Verohallinto)
Avopuoliso ei ole osakas. Erityislegaatinsaaja (henkilö, joka saa testamentilla tietyn esineen, esim. taulun) ei myöskään ole osakas.
Mitä oikeuksia osakkaalla on?
Osakkaana sinulla on useita lain takaamia oikeuksia:
Tiedonsaantioikeus. Saat tiedon pesän varoista, veloista ja muiden osakkaiden henkilöllisyydestä.
Läsnäolo-oikeus perunkirjoitustilaisuudessa. Sinut on kutsuttava asianmukaisesti, myös etäyhteyttä hyväksikäyttäen.
Oikeus antaa ja tarkistaa tietoja perunkirjoituksessa. Perukirjan allekirjoittavat kuitenkin pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä — kaikkien osakkaiden allekirjoituksia ei tarvita.
Osallistumisoikeus päätöksiin pesän hoidossa. Mitään suurempaa toimea ei voi tehdä ilman osakkaiden suostumusta.
Oikeus pyytää pesänselvittäjää käräjäoikeudelta, jos osakkaat eivät pääse sopuun.
Mitä vastuita osakkaalla on?
Oikeuksien rinnalla seuraa vastuita:
Vainajan velkojen hoitamisvelvollisuus pesän varoilla. Osakkaat eivät kuitenkaan vastaa veloista omalla omaisuudellaan, kunhan perukirja on tehty rehellisesti.
Perukirjan tietojen oikeellisuus. Jokainen osakas vastaa siitä, että hänen ilmoittamansa tiedot ovat oikein.
Yhteispäätökset. Tilien, asunnon, autoiden ja muiden varojen myynti tai luovutus vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen ennen perinnönjakoa.
Pesän osakkaiden toimivalta yhdessä
Ennen kuin perintö on jaettu, pesä toimii yhtenä yksikkönä — niin kutsuttuna jakamattomana kuolinpesänä. Osakkaiden on tehtävä yhdessä päätökset pesän omaisuudesta.
Yksimielisinä osakkaat voivat:
Myydä vainajan asunnon tai osakkeita
Pitää asuntoa vuokralla
Maksaa pesän laskuja
Päättää perintöveron maksamisesta
Yhdenkin osakkaan vastustaessa, asia ei etene ilman tuomioistuimen päätöstä. Tässä vaiheessa kannattaa harkita pesänselvittäjän hakemista.
Pankki ja kuolinpesän osakkaat
Pankki vaatii lain mukaan kaikkien osakkaiden vahvistuksen tilien käytölle vainajan kuoleman jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankki:
Sulkee vainajan tilit muulta käytöltä paitsi hautauskuluilta
Pyytää perukirjan sekä tarvittaessa kaikkien osakkaiden suostumuksen tai valtakirjan
Antaa osakkaille yhteisen käyttöoikeuden tai tietyllä valtakirjalla yhdelle henkilölle
Pesänselvittäjä ja pesänjakaja
Jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi nimetä ulkopuolisen pesänselvittäjän (yleensä asianajaja). Hän hoitaa pesän hallintaa, kunnes osakkaat pääsevät sopuun tai jakaja tekee jakopäätöksen.
Pesänselvittäjän maksu on 100–250 €/tunti ja se otetaan pesän varoista. Hakemus tehdään vainajan viimeisen kotipaikkakunnan käräjäoikeudelle.
Voiko luopua osakkuudesta?
Kyllä. Voit luopua perinnöstä niin kauan kuin et ole ottanut perintöä vastaan. Tällöin oikeus siirtyy seuraavalle perilliselle (esim. lapsestasi tulee osakas sijaasi).
Luopuminen on lopullinen, ja se kannattaa miettiä huolella. Perunkirjoitukseen osallistuminen tai pesän välttämättömien ja tavanomaisten hoitotoimien hoitaminen ei vielä estä luopumista (Verohallinto). Jos kuitenkin olet jo ottanut perinnön vastaan — esimerkiksi jakanut tai myynyt pesän omaisuutta — myöhempi luopuminen katsotaan lahjaksi sitä saavalle henkilölle, ja siitä maksetaan lahjavero erikseen.
Usein kysytyt kysymykset: Kuolinpesän osakas Suomessa
Olen leski mutta meillä oli avioehto. Olenko osakas?
Se riippuu avioehdosta. Leski on osakas avio-oikeutensa perusteella ositukseen asti. Jos avioehto poistaa avio-oikeuden kokonaan, leski ei ole osakas tällä perusteella — osakkuus voi silti perustua siihen, että leski on perillinen (esimerkiksi kun vainajalla ei ole rintaperillisiä) tai yleistestamentinsaaja. Tarkista tilanne tarvittaessa asiantuntijalta.
Vanhempani kuoli. Onko sisarukseni myös osakas?
On. Kaikki rintaperilliset (lapset) ovat tasaveroisia osakkaita. Mahdollinen leski on osakas, jos hänellä on avio-oikeus vainajan omaisuuteen tai hän on yleistestamentinsaaja.
Voinko myydä osuuteni kuolinpesästä?
Voit. Osuus voidaan myydä toiselle osakkaalle tai ulkopuoliselle. Muilla osakkailla on kuitenkin etuosto-oikeus ennen ulkopuolista ostajaa.
Kauanko olen osakas?
Olet osakas siihen asti, kunnes perinnönjako on toimitettu ja oma osuutesi siirretty. Tämä voi kestää kuukausista vuosiin.
Solace Care auttaa
Kuolinpesän hoito on monelle ensimmäinen kosketus oikeudellisiin asioihin. Solace Care selittää vaiheet selkeästi ja pitää osakkaiden välisen kommunikaation läpinäkyvänä — jotta yhteisymmärrys säilyy myös vaikeissa tilanteissa.
Lähteet: Kuolinpesän osakas Suomessa
Perintökaari (40/1965), 18 luku — finlex.fi
Suomi.fi — Kuolinpesän osakkaat — suomi.fi
Verohallinto — Kuolinpesä — vero.fi
Haluatko apua käytännön asioihin?
Solace Care opastaa sinua vaihe vaiheelta siinä, mitä pitää tehdä, ja kokoaa asiakirjat, määräajat ja tehtävät yhteen paikkaan.
