Perunkirjoituksessa luetellaan kaikki edesmenneen varat ja velat kuolinhetkellä — eläkeoikeudet mukaan lukien. Tämä on usein ohitettu osa perukirjaa, mutta se vaikuttaa moneen: perhe-eläkkeen hakemisen aikatauluun, mahdollisiin maksamattomiin eläkkeisiin ja siihen, että kaikki kuolinpesälle kuuluva todella tulee mukaan.
Tämä opas kertoo käytännönläheisesti, mitkä eläketiedot kuuluvat perukirjaan, mistä tiedot saadaan, ja miten perhe-eläkkeen hakeminen kannattaa ajoittaa perunkirjoituksen kanssa.
Mitä perunkirjoituksella tarkoitetaan?
Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, joka täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Siinä luetellaan edesmenneen varat ja velat kuolinhetkellä sekä perilliset. Perukirja toimitetaan Verohallintoon yhden kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta, ja se on pohjana perintöverotukselle sekä myöhemmälle perinnönjaolle.
Perukirjaan kuuluvat kaikki kuolinhetkellä olleet varat — pankkitilit, asunnot, osakkeet, irtaimisto — sekä velat. Eläkkeisiin liittyvät kohdat ovat usein se osa, jonka kanssa omaiset hämmentävät: mitä tähän oikein merkitään?
Miten eläke näkyy perukirjassa?
Yleinen sääntö: vain se, joka oli maksatuksessa kuolinhetkellä, mainitaan perukirjassa. Tulevaisuudessa maksettavaa perhe-eläkettä ei merkitä vainajan varallisuuteen, koska se on uusi etuus leskelle ja lapsille — ei kuolinpesän varallisuutta.
Seuraavat kohdat menevät perukirjaan:
1. Maksamatta jääneet eläkeerät. Jos kuolinkuukauden eläke tai aikaisempia eriä oli maksamatta, ne ovat kuolinpesän saatavaa. Tarkista eläkelaitoksen (ja Kelan, jos kansaneläke) tiliotteet.
2. Eläkkeen takaisinperintävelka. Jos vainajan eläke oli maksettu yli oikeutetun määrän ja velka oli vielä kesken kuolemahetkellä, se on kuolinpesän velka.
3. Eläkkeestä pidätetty elatusapu. Jos elatusavun ulosmittaus oli kesken, siitä voi jäädä velka tai saatava.
Vainajan tulevat kertyneet eläkeoikeudet eivät periydy sellaisenaan. Ne muuttuvat perhe-eläkkeeksi, jonka voivat saada leski ja alaikäiset lapset omalla oikeudellaan — mutta tämä on erillinen etuus eikä kuulu perukirjan varallisuussarakkeeseen.
Mistä tiedot saa?
Eläketietojen kerääminen on tarkinta sille, joka on perukirjan laatija tai perunkirjoittaja. Keskeiset lähteet:
Eläketurvakeskus (ETK). ETK ylläpitää tietoja edesmenneen työeläkkeen kertymästä ja viimeisestä vakuuttajasta. ETK voi antaa otteen edesmenneen eläkkeen historiasta ja mahdollisista maksamattomista eristä. Perunkirjoitusta varten otetta voi pyytää puhelimitse tai verkkoasioinnissa.
Työeläkelaitos (Ilmarinen, Varma, Elo, Veritas, Keva jne.). Se laitos, jossa edesmennyt oli viimeiseksi vakuutettuna, antaa tarkempia tietoja. Tiedot sisältävät:
Viimeiset maksuerät.
Mahdollinen maksamatta jäänyt eläke.
Eläkekertymä (käytetään perhe-eläkkeen laskentaan, ei perukirjaan).
Kela. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tiedot saa Kelasta. Tiedusteluja voi tehdä puhelimitse, Kelan asiointipisteessä tai OmaKela-palvelussa.
Yksityiset eläkevakuutukset. Jos vainajalla oli vapaaehtoinen eläkevakuutus tai PS-tili, sen tiedot saa vakuutusyhtiöltä. Nämä tiedot menevät perukirjaan vainajan varallisuutena, koska kyse on varallisuudesta, ei laajemmasta etuusjärjestelmästä.
Omaedustaja-palvelu ja pankki. Vainajan viimeisiltä tiliotteilta näkyy, paljonko eläkettä kuukausittain siirtyi tilille, milloin viimeinen erä maksettiin, ja onko vielä odottavia maksuja.
Milloin kannattaa hakea perhe-eläkettä?
Perhe-eläke ei ala automaattisesti kuolemasta. Sen hakeminen on perunkirjoituksesta erillinen toimenpide, joka kannattaa tehdä mahdollisimman pian — takautuvasti maksetaan enintään kuuden kuukauden ajalta hakemuspäivästä.
Hyvä järjestys on tyypillisesti:
1. Heti kuoleman jälkeen (1-2 viikon sisällä): Ilmoita kuolemasta vainajan pankkiin. Kerää tärkeimmät asiakirjat (kuolintodistus, virkatodistus).
2. 2-4 viikkoa kuoleman jälkeen: Hae perhe-eläkettä sekä työeläkelaitokselta että Kelalta. Älä odota perunkirjoitusta.
3. 2-3 kuukauden sisällä kuolemasta: Toimita perunkirjoitus. Tässä vaiheessa sinulla on jo selkeä kuva vainajan eläketilanteesta perhe-eläkehakemuksen kautta.
4. Perunkirjoituksen jälkeen: Perinnönjako, mahdolliset jäämistökysymykset, perhe-eläkkeen jatkuva hallinta.
Perhe-eläkehakemuksen käsittelyaika voi olla useita kuukausia. Jos hakemus on vireillä perunkirjoituksen aikaan, kannattaa mainita se perunkirjoitustilaisuudessa — ei osaksi varallisuutta vaan tiedoksi.
Erityistilanteita
Vainaja oli vielä työelämässä
Jos kuolema tapahtui ennen eläkkeen alkamista, vainajalla ei ole maksamatonta eläkettä — mutta työeläkekertymä on olemassa. Tämä kertymä ei mene perukirjaan varallisuutena, vaan muuntuu perhe-eläkkeeksi leskelle ja lapsille.
Vainaja oli jo eläkkeellä
Kuolinkuukauden eläke maksetaan yleensä kokonaisuudessaan. Perukirjaan merkitään, jos viimeinen erä oli vielä maksamatta kuolinhetkellä. Kuolinkuukauden eläkkeen osalta käytännöt vaihtelevat — jotkut laitokset eivät peri takaisin, toiset perivät osan. Tarkista tapauskohtaisesti.
Ulkomailta maksettu eläke
Jos vainajalla oli eläkettä toisesta maasta (esimerkiksi Ruotsista tai työuran perusteella EU-maasta), nämä tiedot kannattaa kerätä erikseen. EU:n sisällä eläkelaitokset vaihtavat tietoja, mutta tiedon kerääminen perukirjaa varten voi viedä aikaa.
Pyrittiin eläkkeelle ennen kuolemaa
Jos vainaja oli juuri hakenut eläkettä mutta hakemus oli käsittelyssä, tarkista työeläkelaitoksesta käsittelyn tila. Tarvittaessa hakemusta voi täydentää tai perhe-eläkettä hakea sen rinnalla.
Eläkkeen verotus ja perintövero
Perunkirjoituksessa mainittavat eläkeerät (maksamattomat eläkkeet) ovat kuolinpesän tuloa. Ne verotetaan kuolinpesän tulona, ei perintönä.
Perhe-eläke, joka alkaa kuoleman jälkeen, on leskelle tai lapselle omaa eläketuloa — sitä verotetaan eläketulona eikä perintöveroa makseta siitä.
Tarkistuslista perunkirjoituksen eläkeosioon
Kuolinpesän tiliotteet viimeiseltä kolmelta kuukaudelta — katsottu viimeisen eläkerän siirtyminen.
Eläketurvakeskuksesta tilattu ote vainajan työeläkehistoriasta.
Työeläkelaitokselta kysytty maksamatta jääneistä eristä.
Kelasta tarkistettu kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tilanne.
Yksityisten eläkevakuutusten tiedot kerätty vakuutusyhtiöltä.
Mahdolliset ulkomailta tulevat eläkkeet huomioitu.
Perhe-eläkehakemus tehty (erillisenä asiakirjana) ja tieto liitetty perukirjaan tarvittaessa.
Usein kysyttyä kysymyksiä
Tuleeko vainajan kertynyt työeläke perukirjaan varallisuutena? Ei. Työeläkekertymä muuntuu perhe-eläkkeeksi oikeutetuille läheisille — leskelle ja alaikäisille lapsille — mutta se ei ole kuolinpesän varallisuutta eikä merkitä perukirjan varallisuussarakkeeseen.
Entä jos vainajan eläke maksettiin yli oikeutetun? Jos eläkettä oli maksettu enemmän kuin kuuluu, ja laitos perii erotuksen takaisin, erotus on kuolinpesän velka. Se merkitään perukirjan velkapuolelle.
Miten haen ETK:lta ote vainajan eläkehistoriasta? ETK:n verkkosivuilla on tilausmahdollisuus. Voi myös soittaa ETK:n palvelunumeroon. Tarvitaan todistus oikeudesta hoitaa kuolinpesän asioita (esim. perunkirjoittajan valtakirja).
Saako kuolinpesän edustaja hoitaa perhe-eläkkeen hakemisen leskelle? Ei itsenäisesti. Perhe-eläkkeen hakee se, jolla on siihen oikeus — leski tai alaikäisen lapsen huoltaja. Kuolinpesä ei voi hakea toisen henkilön etuuksia.
Mitä jos eläketiedot löytyvät vasta perunkirjoituksen jälkeen? Perukirjaan tehdään täydennys (lisäperukirja), jossa uudet tiedot kirjataan. Verottajalle toimitetaan täydennetty versio.
Ota askel kerrallaan
Perunkirjoitus on vain yksi palanen — rinnalla odottavat perhe-eläkkeen hakeminen, mahdollinen henkivakuutuksen korvaus, edunvalvonta-asiat, ja perinnönjako. Suomalaiset perheet käyttävät kuoleman jälkeisen hallintoon keskimäärin yli 400 tuntia, jaettuna useiden viranomaisten ja laitosten kanssa.
Solace Care auttaa sinua hoitamaan nämä asiat yhdessä paikassa omaan tahtiin — perunkirjoituksen eläkeosiosta perhe-eläkkeen hakemukseen ja perinnönjakoon asti.Lue myös
