Miten haen kuolemantapauskorvausta OP:sta?
Jos läheiselläsi oli henkivakuutus OP:ssa, kuolemantapauskorvausta haetaan korvaushakemuksella, jonka voi ladata op.fi:stä. Korvausta hakee vakuutuksen edunsaaja, ja jokainen edunsaaja ilmoittaa lomakkeella omat yhteystietonsa ja tilinumeronsa. Täytetty hakemus liitteineen lähetetään postitse osoitteeseen OP-Henkivakuutus Oy, Kuolinkorvaus, PL 308, 00101 Helsinki. Vaihtoehtoisesti hakemuksen voi liittää viestiin OP:n verkkopalvelussa tai toimittaa valitsemaasi osuuspankin konttoriin. Ohjeita hakemuksen tekemiseen saa OP-Henkivakuutuksen palvelunumerosta 010 253 6106 (ma–pe klo 8–16.30). Korvaus maksetaan, kun hakemus ja tarvittavat liitteet on käsitelty, ja summa jaetaan edunsaajamääräyksen mukaisiin osuuksiin kunkin edunsaajan ilmoittamalle pankkitilille. Jokainen edunsaaja voi täyttää ja lähettää hakemuksen omalta osaltaan heti, eikä muiden edunsaajien hakemuksia tarvitse odottaa — jokainen osuus käsitellään ja maksetaan itsenäisesti.
Mitä asiakirjoja OP tarvitsee korvaushakemuksen liitteeksi?
Hakemuksen käsittelyä varten OP pyytää virkatodistuksen vakuutetusta kuolinpäivän jälkeen annettuna sekä virkatodistukset edunsaajamääräyksessä nimetyistä edunsaajista. Jos edunsaaja on vakuutetun sukulainen, sukulaisuussuhteen on käytävä ilmi virkatodistuksesta. Jos kuolema oli tapaturmainen, liitteeksi tarvitaan lisäksi kuolintodistus. Kun edunsaajamääräyksenä on omaiset, OP:lle toimitetaan kopio vakuutetun sukuselvityksestä 15 ikävuodesta alkaen – sama selvitys, joka kuolinpesän on joka tapauksessa hankittava perunkirjoitusta varten, joka on Suomessa toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Valmiista sukuselvityksestä riittää siis jäljennös, eikä asiakirjoja tarvitse hankkia kahteen kertaan. Virkatodistukset ja sukuselvityksen saa Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) sekä seurakunnista, jos vainaja kuului kirkkoon.
Kenelle OP:n kuolemantapauskorvaus maksetaan?
Korvaus maksetaan aina vakuutuksen edunsaajamääräyksen mukaan, ja edunsaajamääräys menee testamentin edelle. Yleisimmässä omaiset-määräyksessä puolet korvauksesta maksetaan aviopuolisolle ja puolet perintökaaren mukaisille perillisille. Jos aviopuolisoa ei ole, korvaus jaetaan tasan rintaperillisten kesken, ja jos rintaperillisiä ei ole, koko summa maksetaan puolisolle. Jos vakuutetulta ei jäänyt puolisoa eikä rintaperillisiä, omaisiksi katsotaan vanhemmat, sisarukset ja muut sukulaiset. Jos edunsaajana on kuolinpesä, testamentti voi vaikuttaa korvauksen jakautumiseen, sillä korvaus kuuluu silloin pesän varoihin ja jaetaan perintölainsäädännön mukaan. Alaikäisen edunsaajan osuus maksetaan edunvalvojan ilmoittamalla tavalla, ja maksusta ilmoitetaan holhousviranomaiselle. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa suoraan OP-Henkivakuutuksesta ennen hakemuksen lähettämistä, sillä edunsaajamääräyksen tulkinta ratkaisee, kuka korvauksen saa ja millaisin osuuksin.
Miten OP:n kuolemantapauskorvausta verotetaan?
Henkivakuutuksen kuolemantapauskorvauksen verotus määräytyy edunsaajan mukaan: lähiomaiselle, kuten aviopuolisolle tai lapselle, maksettava korvaus kuuluu perintöverotuksen piiriin, kun taas muulle kuin lähiomaiselle maksettava korvaus on veronalaista pääomatuloa. Korvaus ilmoitetaan myös perukirjassa. Muista, että edunsaajamääräyksen muutokset ja peruutukset on tehtävä kirjallisesti vakuutusyhtiölle vakuutuksenottajan eläessä – testamentilla määräystä ei voi muuttaa. Siksi kannattaa tarkistaa vakuutuskirjasta, kuka vakuutuksen edunsaaja on, ja pyytää tarvittaessa OP:lta tieto siitä, oliko vainajalla vakuutuksia. Verohallinto saa vakuutusyhtiöltä tiedon maksetusta korvauksesta, mutta vastuu korvauksen ilmoittamisesta perukirjassa on pesän osakkailla.
Mistä tiedät, oliko läheiselläsi henkivakuutus OP:ssa?
Ensimmäiseksi kannattaa käydä läpi vainajan paperit: vakuutuskirjat, vakuutusyhtiöiden kirjeet ja verkkopankin arkisto. Myös tiliotteista näkee, onko tililtä lähtenyt säännöllisiä vakuutusmaksuja OP:lle tai muille vakuutusyhtiöille. Jos et löydä varmuutta papereista, kuolinpesän osakas voi kysyä asiaa suoraan OP:sta — pankki ja vakuutusyhtiö antavat kuolinpesää koskevia tietoja osakkaalle, kun osakkuus osoitetaan esimerkiksi virkatodistuksella tai sukuselvityksellä. Samalla kannattaa selvittää, kuuluiko vainaja työnantajan ryhmähenkivakuutuksen piiriin tai oliko hänellä liiton tai järjestön kautta otettuja vakuutuksia, sillä jokaisesta vakuutuksesta haetaan korvausta erikseen omalla hakemuksellaan. Vainajan asioita hoitaessa kannattaa muutenkin koota kaikki vakuutus- ja pankkitiedot yhteen paikkaan, jotta mikään korvaus ei jää hakematta. Jos vainaja asioi usean pankin tai vakuutusyhtiön kanssa, sama tarkistus kannattaa käydä läpi jokaisen osalta erikseen.
Mitä hakemuksen lähettämisen jälkeen tapahtuu?
Kun OP on vastaanottanut hakemuksen, se tarkistaa liitteet ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Yleisin käsittelyä hidastava syy on puutteellinen sukuselvitys tai puuttuva virkatodistus, joten liitteet kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen lähettämistä ja ottaa kaikista asiakirjoista kopiot itselle. Korvaus maksetaan käsittelyn valmistuttua kunkin edunsaajan ilmoittamalle pankkitilille edunsaajamääräyksen mukaisissa osuuksissa. Korvauksen hakemista ei tarvitse jättää odottamaan perunkirjoitusta: hakemuksen voi yleensä lähettää heti, kun tarvittavat liitteet ovat koossa. Perunkirjoitusta varten hankittavat asiakirjat kannattaa kuitenkin tilata samalla kertaa, sillä samoja virkatodistuksia ja sukuselvitystä tarvitaan sekä korvaushakemukseen että perukirjaan. Jos korvauspäätöksessä on mielestäsi virhe, ota ensin yhteyttä OP:hen ja pyydä oikaisua — päätöksen mukana saat ohjeet muutoksenhakuun. Käsittelyn etenemistä voi tiedustella OP-Henkivakuutuksen palvelunumerosta, ja moni asia hoituu myös op.fi:n verkkopalvelun viestillä.
Haluatko apua käytännön asioissa? Luo Solace Care -tili tai lue lisää oppaita.
Lisälukemista
Mandatum ja kuolemantapaus: korvauksen hakeminen
If ja kuolemantapaus: korvauksen hakeminen
Kuolinpesän valtakirja: malli ja pankin vaatimukset
