Avopuoliso ei peri puolisoaan Suomessa automaattisesti. Suomen perintökaari tuntee vain aviopuolison — avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta. Ainoat keinot avopuolison turvaamiseen ovat testamentti, henkivakuutuksen edunsaajamääräys ja yhteinen lapsi (joka avaa oikeuden Kelan leskeneläkkeeseen 1.1.2022 alkaen). Avoliittolaki tarjoaa lisäksi rajallisen hyvitysoikeuden taloudellisesta panostuksesta yhteiseen kotiin.
Tämä opas käy läpi täsmälleen mitä avopuoliso saa ja ei saa, mitä vuoden 2022 uudistus muutti, ja miten avoliitossa elävät pariskunnat suojaavat toisensa käytännössä.
Miksi avopuoliso ei peri Suomessa?
Perintökaaressa (40/1965) on lueteltu perilliset: rintaperilliset (lapset, lapsenlapset), aviopuoliso ja kaukaisemmat sukulaiset — mutta ei avopuolisoa. Tämä on Suomen perintöoikeuden kova sääntö, joka ei muutu yhdessä asumisen pituudesta riippumatta.
Jos avopuoliso kuolee ilman testamenttia, hänen omaisuutensa menee suoraan perintökaaren mukaisille perillisille: ensisijaisesti lapsille, sitten vanhemmille, sisaruksille ja kaukaisemmille sukulaisille. Avopuoliso jää täysin syrjään perinnöstä — myös yhteisestä kodista, jos vainaja oli yksin omistanut sen.
Mitä avoliittolaki turvaa?
Avoliittolaki (26/2011) antaa rajallisen suojan avopuolisolle, mutta ei perintöoikeutta. Lain mukaan vainajan kuolinpesälle voidaan esittää hyvitysvaatimus, jos avopuoliso on osallistunut yhteisen talouden ja omaisuuden hyväksi tapahtuviin panostuksiin merkittävästi enemmän kuin omasta hyödystään saatava etu edellyttäisi.
Käytännön esimerkki: jos olet asunut yhdessä yli viisi vuotta, maksanut puolet asuntolainasta tai työskennellyt palkattomasti yhteisessä yrityksessä, mutta nimi ei ole misskään asiakirjassa, sinulla saattaa olla oikeus hyvitykseen. Vaatimus on kuitenkin esitettävä kuuden kuukauden kuluessa kuolemasta tai erottuasi avopuolisostasi — muuten oikeus menetetään.
Hyvitys ei ole perintö — se on korvausta panostuksesta. Sen suuruus riippuu yksilöllisesti tilanteesta ja arvioidaan oikeudessa, jos osapuolet eivät pääse sopuun.
Miten 2022-uudistus muutti tilanteen?
Vuoden 2022 alusta Kelan perhe-eläkettä uudistettiin. Kela maksaa nyt leskeneläkettä myös avopuolisolle, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Avopuolisoilla on yhteinen lapsi.
Avopuolisot olivat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta avopuolison kuolinhetkellä.
Avopuoliso on alle 65-vuotias.
Vainajan kuolinpäivä on 1.1.2022 tai sen jälkeen.
Leskeneläkkeen alkueläke on noin 389 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Jatkoeläke arvioidaan tulojen perusteella. Yksityiskohdat Kelan perhe-eläke-sivulla.
Huomaa: tämä on Kelan etuus, ei perintö. Yhteinen lapsi ei avaa perintöoikeutta vainajan omaisuuteen — leskeneläke maksetaan Kelan kassasta riippumatta vainajan omaisuudesta.
Miten avopuoliso turvataan käytännössä?
Kolme keinoa, usein yhdistettynä:
Testamentti. Suora ja täsmällinen tapa. Testamentti voi siirtää koko omaisuuden avopuolisolle — ainoana rajoituksena on rintaperillisten lakiosa, jos heitä on. Lakiosa on puolet rintaperillisen perintöosasta ja sitä ei voi sivuuttaa. Lue lisää lakiosa-oppaastamme.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys. Henkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan nimetylle edunsaajalle eikä kuulu kuolinpesään. Tämä on yleisin tapa järjestää avopuolison taloudellinen turva ohi perintökaaren. Verotuksessa avopuoliso katsotaan kuitenkin lähiomaiseksi vain jos heillä on yhteinen lapsi — ilman lasta korvaus verotetaan pääomatulona.
Yhteisen kodin omistus. Jos asunto omistetaan puoliksi, vain vainajan hälvkö menee perintöä — toinen puoli pysyy elossa olevan avopuolison omistuksessa. Omistuksen kirjaaminen yhteiseksi (esimerkiksi 50/50) on yksi yksinkertaisimmista turvauksista.
Näiden kolmen kombinaatio kattaa useimmat tilanteet. Asianajajan konsultointi 30 minuutin neuvonnan verran maksaa muutaman sata euroa ja voi säästää perheeltä satoja tuhansia.
Miten edunvalvontavaltuutus liittyy avoliittoon?
Avopuoliso ei automaattisesti voi hoitaa puolisonsa asioita, jos tämä menettää toimintakykynsä — vaikka asuisitte yhdessä. Vain edunvalvontavaltuutus, joka tehdään etukäteen ja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), antaa avopuolisolle oikeuden hoitaa pankki-, vakuutus- ja viranomaisasioita toisen puolesta.
Ilman valtuutusta on haettava yleistä edunvalvontaa, mikä kestää kuukausia ja tarkoittaa, että viranomaisten määräämä edunvalvoja — ei avopuoliso — hoitaa asiat.
Mitä teet konkreettisesti jos avopuoliso on juuri kuollut?
Tilaa virkatodistus ja sukuselvitys DVV:stä tai vainajan kotiseurakunnasta. Näitä tarvitaan pankki-, vakuutus- ja viranomaisasioiden hoitamiseen.
Tarkista testamentti vainajan asiakirjoista, pankkitalletuslokerosta ja mahdollisen asianajajan toimistosta. Jos testamentissa olet edunsaajana, sinun on huolehdittava sen tiedoksiannosta muille perillisille.
Hae Kelan leskeneläkettä jos sinulla ja vainajalla oli yhteinen lapsi ja olette asuneet yhdessä yli viisi vuotta. Hae mahdollista henkivakuutuskorvausta yhtiöltä, jossa vainajalla oli vakuutus.
Konsultoi asianajajaa nopeasti, jos kuolinpesässä ei ole testamenttia mutta sinulla on hyvitysvaatimuksen perusteita — määräaika on kuusi kuukautta. Asianajajaliiton perintöteemainen sivu auttaa löytämään asiantuntijan.
Yhteenveto — avopuoliso ja perintö
Avopuoliso ei peri Suomessa automaattisesti — testamentti on välttämätön.
Yhteinen lapsi avaa oikeuden Kelan leskeneläkkeeseen (1.1.2022 alkaen).
Avoliittolaki antaa hyvitysoikeuden, ei perintöoikeutta — vaatimus 6 kuukauden kuluessa.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa perintökaaren.
Lakiosa rajoittaa testamentin vaikutusta, jos vainajalla on rintaperillisiä.
Lisälukemista
